Henkilöt – People

Food, culture and learning tutkimusryhmä

Senioritutkijat, senior researchers:
– professori, Päivi Palojoki
paivi.palojoki[at] helsinki.fi

– professori, Hille Janhonen-Abruquah
hille.janhonen-abruquah [at] uef.fi University of Eastern Finland

– professor, Christel Larsson
christel.larsson [at] gu.se University of Gothenburg

– professori emerita, Terttu Tuomi-Gröhn
terttu.grohn [at] helsinki.fi

associate professor, Jaana Taar 
jaana[at]tlu.ee University of Tallinn

dosentti (title of docent), FT, Hanna Posti-Ahokas 
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

– FT, yliopistonlehtori emerita, Anne Malin
anne.malin(at)helsinki.fi

Post doc tutkijat:
 FT,  Seija Lintukangas
seija.lintukangas [at] gmail.com

-FT, Marja Myllykangas
marja.myllykangas@salla.fi

– KT, tutkija Salla Venäläinen
Kansallinen koulutuksen arviontikeskus
salla.venalainen [at] karvi.fi

– PeD, Gun Åbacka
University of Åbo, Finland 
etunimi.sukunimi[at]abo.fi

– FT, Marja Samppala
marja-liisa.samppala[at] helsinki.fi 

FT, KTM, Eila Kauppinen 
etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

 FT,  Silpa Maria Pöntinen 
etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

– FT, Janni Haapaniemi
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

– FT, Kristi Paas 
etunimi.sukunimi[at]tlu.ee

Tutkivat opettajat:
– KM, yliopisto-opettaja, Helena Soljanto
etunimi.sukunimi [at] helsinki.fi

Tohtoriopiskelijat:
– Kristi Paas (kotitalousopettajakoulutus Virossa, opettajaidentiteetin rakentuminen)
etunimi.sukunimi[at]tlu.ee

– Liisa Lavonen (tiedeoppiminen ja kotitaloudelliset sisällöt)
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

– Pirjo Lehtiniemi (kotitalouden ja käsityön oppiminen kansalais- ja työväenopistoissa)
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

-Sonja Anttila (perheytymisen polut)
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

-Kati Oikarinen (multimodaalisuus kotitalousluokassa)
etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi

-Charlotta Böhlström (FAMM, fest och traditioner)
etunimi.sukunimi[at]abo.fi University of Åbo Akademi

-Jenny Lind (bedömning i ämnet hem- och konsumentkunskap)
etunimi.sukunimi[at]gu.se University of Gothenburg

-Louise Olsson Hård (ämnesöverskridande samarbete i skolan)
etunimi.sukunimi[at]gu.se. University of Gothenburg

Graduvaiheen opiskelijat,  sl 2009->
Pääaine kasvatustiede, tai  kotitaloustiede mikäli tutkimuskohde liittyy tutkimusryhmän aihepiireihin. Sisältö on kuvattu avainsanojen avulla.

a) valmiit gradut (avainasanat ja tekijä):

-Yrjönen, A. tammikuu 2000. Nuorten suunnistajien ruokatottumukset.

-Lintukangas, S. tammikuu 2000. Koulun ruokapalveluhenkilöstö kasvatusta ja oppimista vahvistamassa. Ruokapalveluhenkilöstön näkemyksiä oheiskasvattajuudesta ja kehittämisehdotuksia työprofiilin nostamiseksi.

-Muurinen A. maaliskuu 2000. Seitsemäsluokkalaisten kuluttajakäsitysten muuttuminen kotitalousopetuksessa. Tapaustutkimus opetus-oppimisprosessista yhden opetusjakson aikana.

-Uusitalo S. maaliskuu 2000. Omavalvonnan toteutuminen Haminan seudun koulukeittiöissä. ’Omavalvonta on meidän yhteinen asia ja meillä on aika paljon sellanen tiimityöskentely’.

-Laine T. huhtikuu 2000. Toimintakokemusmenetelmät kotitalousopetuksessa – kotitalousopettajat vuorovaikutustaitojen edistäjinä.

-Vuorenpää, S. huhtikuu 2000. Kasvisruokailu ruokapalveluhenkilöstön haasteena – selvitys Tampereen seudun kouluista.

-Haapanen M. huhtikuu 2000. Näkökulma valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tarkasteltavana kohteena kotitalousopetuksen suunnittelu.

-Honkala K. huhtikuu 2000. Oravapolkuohjaaja ravitsemuskasvattajana – käytäntöä ja kehittämishaasteita.

-Mustonen R. huhtikuu 2000. Kasvattaako ravitsemuskasvatus – yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä ravitsemustiedosta.

-Rämänen K. huhtikuu 2000. Kommunikointi ongelmanratkaisutilanteissa – eläytymismenetelmätutkimus nuorten käsityksistä.

-Simola S. toukokuu 2000. Opettajan kulttuurisokki. Tutkimus taito- ja taideaineiden opettajien kokemuksista maahanmuuttajaoppilaista.

-Koro U. Syyskuu 2000. Kouluruoka lapsuuden ruokamuistona. Suomalaisen kouluruokailun historiaa muistojen valossa.

-Korkalainen, T. Syyskuu 2000. Ruokakäyttäytymisen vuorovaikutteisuus kaksikulttuurisissa perheissä.

-Heino-Koskinen, M-A. Tammikuu 2001. Itseohjautuvuus peruskoulun kotitalousopetuksessa – ristiriitaa ideaalin ja käytännön välillä? K

-Taipale, S. Maaliskuu 2001. Henkilöstöravintolan asiakkaiden ruoan valintaan vaikuttavat arvot.

-Koivumäki M. Huhtikuu 2001. Peruskoulun kotitalousopettajien antama ympäristökasvatus. Kokemuksia opetuksen integroinnista.

-Stigell, L. Huhtikuu 2001. Tarpeita, toiveita vai tuhlausta. Kotihoidossa tehtävä kotitaloustyö ja sen yhteys asiakkaan hyvään elämään.

-Rantasuo T. Huhtikuu 2001. Muutos on pysyvää – opettajien kokemuksia työstä ja jaksamisesta eräässä ammatillisessa oppilaitoksessa

-Blåberg, T. huhtikuu 2001. Seksuaalikasvatusta nuorille. Anna Palaa –projektin kokemuksia peruskoulussa.

-Santapukki, M. huhtikuu 2001. Muutos ja jaksaminen opettajan näkökulmasta – uhka vai mahdollisuus.

– Peltomaa RL. Toukokuu 2001. Pastaa vai kesäkeittoa koeaterialle – 7. luokan oppilaiden ravitsemustiedon siirtyminen ruokakäyttäytymiseen. .

-Mattila L. 2001. Oppilaskeskeisten opetusmetodien käyttö perusopetuksessa, opettajien näkökulma.

-Rantanen T. 2001. Lähihoitajan kotitalousosaaminen. Tapaustutkimus lähihoitaja-opiskelijoiden ammatillisista valmiuksista kotihoidossa tehtävässä kotitaloustyössä.

-Salo, T. Ympäristövastuullisuus lapsiperheiden vaatehuollossa.

-Moisala H. Ravitsemusantropologinen näkökulma ekspatrioottien ruoan valintaan.

-Lindbohm, J. Keittiö – kodin sydän? Haastattelututkimus keittiön merkityksestä lapsiperheelle.

-Elomaa, M. Työniloa etsimässä! Ravintolahenkilöstön työssä jaksamisen kuvauksia ja keinoja.

-Lindfors, K. Elintarviketuotannosta kulutukseen – ympäristövastuullisuuden toteuttaminen kotitalouden arjessa.

-Nuppola, L: Kässäätsä – yläasteen oppilaiden ja opettajien kokemuksia taide- ja taitoaineiden integroidusta kehittämisprojektista. 2002

– Samppala, M. Kotitalousneuvonnan merkitys lapsiperheiden arjessa. Tapaustutkimus Kotirumba rullaamaan -kurssista.

-Oikarinen, P. Leikki-ikäisen lapsen ruoan torjuminen lapsen vanhempien ja perhepäivähoitajan näkökulmasta. Kotitalouskontekstin sisäisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Kotitaloustieteen syventävien opintojen tutkielma.

-Rantala, A. Oppilaiden itsetunnon kehittäminen – opettajien käsityksiä kotitalousopetuksen mahdollisuuksista.

-Komi, S. Oppiminen ja reflektointi yhteistoiminnallisessa arviointitilanteessa. Kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma.

-Sjöberg, M. Yleiskvalifikaatiot laitoshuoltajan ammattitutkinnossa – ‘Pitääkö jokaisen laitoshuoltajan olla joustava ja empaattinen ekstrovertti?’Kasvatustieteen syventävien opintojen tutkielma.

-Nevalainen M. Keittokirjat suomalaisen ruokakulttuurin peilinä – semioottinen analyysikuvien kehityksestä vuosina 1945-1999.

-Ahava, AM: Nuoren kuluttajan maailmat. Rajan ylityksiä ja pedagogisia haasteita. Kotitaloustieteen syventävien opintojen tutkielma. Huhtikuu 2003.

-Tielinen E. Eettisiä haasteita opettajan työssä.  Lokakuu 2003.

-Kahri, Lilli. Vuotuisjuhlat peruskoulun kotitalousopetuksessa Lokakuu 2003.

– Pulli, Auli. Kotitalousopettajan koulutuksen valintakokeet ja opintomenestyksen ennustaminen. Lokakuu 2003.

– Karhunen, Anneli. Oppilashuollon järjestäminen 7. -9.luokilla. – aineenopettajan näkökulma oppilashuollon toteutuksee Marraskuu 2003.

-Pokkinen, Piritta. Erillään asumisen vaikutus parisuhteeseen ja kodin kokemiseen Tammikuu 2004.

-Männikkö, Minna. Tapaustutkimus painoluokkaurheilijoiden ruokakäyttäytymiseen liittyvistä sosiaalisista representaatioista ja metaforista. Helmikuu 2004.

-Lahenius, Paula. Vanhemmuutta vahvistamassa – sisällönanalyysi murrosikäisten nuorten vanhempien keskustelusta www-sivuilla. Helmikuu 2004.

-Heikkilä, Johanna. Yhteisöllisyyttä etsimässä – kotitalousopettajien ja rehtoreiden käsityksiä yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä koulun muutoksessa. Syyskuu 2004.

** tässä kohden kirjanpito katkeaa**

– Kouluruokailu nuorten kokemana (Katja Jäntti)
– Ruoanvalinta, laihduttaminen ja ruumiinkuva naispappien näkökulmasta (Kaisa Salmela)
– Ruisleipä osana suomalaista ruokakulttuuria (Stina Svärd)
– Kotiapulaiset ja ruokataloudenhoito: muistitietotutkimus (Virpi Manninen)
– Lapset ja ruokamedia (Jenni Roth)
– Arjen ilo ja ruoanvalmistus (Sanna Manninen)
– Nepalilaisten nuorten ympäristökäsitykset (Minna Virkki)
– Paastokulttuuri ja syöminen (Aku Haapalinna)
– Lapset ja ruokamedia (Jenni Roth)
– Yksineläjien ruokakulttuuri (Hanna-Mari Salimäki)
– Nuoret ja makeisten käyttö (Ilona Kiviranta)
– Ravintoarvomerkinnät, asiantuntijoiden ja kuluttajien käsityksiä (Laura Halonen)
– Yhteisöllisyys ja ruokakokemukset (Satu Häyrynen)
– Kuluttajakasvatuksen kehittäminen (Mirva Mäkipää)
– Suomalainen arkiruokaperinne (Johanna Pitkäkoski)
– Nuoret ja perheruokailu (Elina Ristimäki)
– Marilyn Monroe ja ruoka (Sirkku Aaltonen)
– Leipäkulttuuri ja arkiset valinnat (Sanna Huovilainen)
– Kotitalousopetus ja ravitsemuskasvatus (Maija Kurru)
– Hedonismi ja hyvinvointi ruoanvalinnassa (Elisa Heinonen)
– Nuoret ja energiajuomat (Jenni Vihersaari)
– Ruokapalveluhenkilöstö ja koristautuminen (Irmeli Mäkelä)
– Karpaten vai skarpaten, nuorten käsityksiä ruokatrendeistä (Sonja Paunu)
– Odottavien äitien kokemuksia ruokavalioneuvonnasta (Tuire Jääskeläinen)
– Nuorten välipalavalinnat (Noora Pässilä)
– Kotityöt huostaanotettujen lasten kokemana (Riikka Tarsa)
– Perheiden ruoanvalinta (Satu Taskinen)
– Allerginen arki (Tuulia Kotiaho)
– Kotityöpalvelut asiakkaan ja tuottajan näkökulmasta (Sanna Slater)
– Arviointi ja kotitalousopetus (Petra Vuorela)
– Lapsuuden ruokamuistot (Reetta Wirman)
– Fitness-urheilijat ja ruoka (Hanna Vuoristo)
– Nuorten opettajien siirtymävaihekokemukset (Laura Koskimaa)
–  Ruokaharrastajat verkossa (Anna Koro)
– Sota-ajan ruokamuistot (Marjatta Vuorinen)
– Naisen asema Emäntälehdissä (Hanna Yrttiaho)
– Kodin teknologian kehittyminen (Paula Saartoala)
– Kouluruokailu vanhempien silmin (Minna Ahola)
– Lämpökompostointi omakotitaloasumisessa (Mari Lepistö)
– Naisyksinhuoltajayrittäjät ja arki (Pia-Maria Honkanen)
– Käsityksiä modernista liesiteknologiasta (Heli Hyvämäki)
– Ruokavisa, palaute ja kehittäminen (Valpuri Kajander)
– Yhdessä syöminen (Katri Viikilä)
– Ruokamuistot sukupolvinäkökulmasta (Maiju Manni)
– Kotitalousopetuksen kehittäminen vanhempien näkökulmasta (Taina Rauhala)
– Käsityksiä kodista (Laura Saario)
– Ruokapiirit (Henriikka Etelätalo)
–  Nuoret oman kodin kynnyksellä (Susanna Haveri)
– Kotitalousopettaja työmarkkinoilla (Salla Impiö)
– Nuorten urapolut ammatillisessa koulutuksessa (Rauni Lehisto)
– Parasta ennen: käsityksiä ja käytäntöjä (Henriikka Mattila)
– Nuoret ja perinneruoka (Katja Muikku)
– Etäkoulu Kulkuri kotitalouden verkko-oppimisalustana (Mirjami Rantanen)
– Vastuullisuuskasvatus kotitaloudessa (Selma Wennonen)
– Erityistä tukea tarvitseva oppilas (Johanna Nuutinen)
– Kehonkuva ja kotitalousopettajat (Siiri Kulmala)
– Ghanalainen kotitalousopetus (Katariina Juurikkala)
– Kotivara  ja varautuminen (Roosa Antervo)
– Käsityksiä ruoan alkuperästä (Heidi Astikainen)
– Vanhukset, valta ja ruoka (Emma Saarinen)
– Opettajaidentiteetin kehittyminen (Tiina Kortetjärvi)
–  Suola: tieto, toiminta ja merkitykset (Salla Voutilainen)
– Ammatillisen koulutuksen nuoret ja ruoka (Nina Asikainen)
– Arviointi kotitalousopetuksessa (Emmi Niemelä)
– Kotitalous-lehti ruokakulttuurin ja ruokapedagogiikan välittäjänä (Emmi Lepistö)
– Ruokapuhe asiantuntijoiden näkökulmasta (Antti Rantamoijanen)
– Kotitalousopetus ja kuluttajakasvatus (Hanna Virtanen)
– Yhteisöllisyys ja kouluruokailu (L. M.)
– Astianpesu 2010-luvulla (Mari Sinisalo)
– Kotitalousopettajan opetustyylit (Elina Räsänen)
– Eduskuntakeskutelu tasa-arvoisesta avioliittolaista (Maija Oja)
– Tutkimusperustainen tapa opettaa kotitaloutta  (Liisa Lavonen)
– Nuoret ja YouTube – kuluttamisen viihteellistyminen (Ella Airola)
– Perheen digiarki ja lapset (Hanna Sinisaari)
– Keittokirjat ja ekologisuus (Elina Noso)
– Haptiset menetelmät ja kotitalousopetus (Heli Valli)
– Marttojen ABC-kurssit, kotoutuminen (Annukka Reponen)
– Hyönteiset ja ruoan valinta (Samuli Peura)
– Keliaakikon ruoka (Aura Ahola)
– Maahanmuutto ja ruokakulttuurien kohtaaminen (Eeva Palokangas)
– Onnellisuuden kokemuksien rakentuminen (Päivi Määttä)
– Kestävän elämäntavan taidot (Tanja Saarinen)
– Maahanmuuttajalasten identiteetin vahvistaminen (Elisa Quedraogo)
– Suomi 100v, syömisen yhteisöllisyys (Outi Mehto)
– Kotitaloustaidot ja  hyvän opetusvideon kriteerit  (Maiju Tunkelo)
– Luomuviinin valinta, ääneenajattelumenetelmä (Sanni Klemelä)
– Oppiaineyhteistyö ja kotitalousopetus (Leena Almgren)
– Kotitalousopetus ja moninaisuus (Ilona Erämo)
– Kot op opiskelijoiden digitaidot (Mari Hurri)
– Kotitalousopettajien työhyvinvointi (Elina Valkonen)
– Kotityöt ja nuoret (Marjo Hakala)
– Nuoret ja kasvisruokailu (Oona Heikkinen)
– Kielitietoinen kotitalousneuvonta (Roosa Saastamoinen)
– Erityisoppilaat ja kotitalous (Lotta Hyppönen)
– Vauvaperheet ja arki (Riikka Hurtig)
– Lapset ja leikki, oppiminen (Anuriikka Mursula)
– Työaikainen ruokailu miesten näkökulma (Laura Muotka)
– Älykoti (Antti Kovala)
– Senioreiden yhteisöllinen asuminen (Anna-Maija Vähämartti)
– Ruokataju ja viestintä (Pipsa Leppänen)
– Alaluokkien kotitalousopetus (Emilia Myllyviita)
– Kuluttamisen maailmat (Marjo Leimio)
– Kotitalousopetuksen kehittäminen (Kirsti Lindfors)
– Tytöt ja pojat: erot osaamisessa ja arvioinnissa (Jonna Roell)
– Itsesäätelytaidot, eritysopetus (Josefina Hietanen)
– Työn ja perheen yhteensovittaminen (Pilvi Karhu)
– Japanilainen ruokakulttuuri kuvien avulla (Millie Huovinen)
– Kouluruokailun kehittäminen (Katja Ketolainen)
– Opeta toisin -kehittämishankkeet (Ronja Hiltunen)
– Kotitalousopetus ja poikien näkökulma (Viljami Romppanen)
– Verkko-opetus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Elina McClellan)
– Perusopetuksen päättöarvioinnnin kriteerit, opettajan näkökulma (Varpu Sirén)

b) valmistumassa olevat gradut:

– xx, Adalmiina Halmetniemi
– xx, Laura Pimiä
– xx, Emma Manninen
– xx, Salla Toivonen
– xx, Mirka Korhonen
– xx, Emma Kontkanen
– xx Sara Kupari
– xx Pauliiina Mäkitalo
– xx Marja-Leena Ahonen
– xx Pia Laurila
– xx Jessika Kulonen
– xx Iida Lähteenmäki
– xx Alisa Pulkamo
– xx Nina VInni