Kotitaloutta mobiilisti ja somea hyödyntäen

Tieto- ja viestintätekniikka, uusi mediamaailma sekä niiden tarjoamat tavat toimia, oppia ja tehdä yhteistyötä ovat keskeinen osa lasten ja nuorten elämää. Opetusteknologia tarjoaa mainioita välineitä yhteisölliseen työskentelyyn ja oppimiseen. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, kuten blogit, wikit, keskustelufoorumit ja verkkoyhteisöt, tarjoavat hyvät mahdollisuudet tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. Mobiililaitteilla on mahdollista rikastaa, laajentaa ja monipuolistaa oppimisympäristöä.

Peltolan_koulu

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut järjestivät kotitalousopettajille mahdollisuuden päivittää tietoteknistä osaamistaan sosiaalisen median ja mobiiliteknologian parissa. Koulutuksien aikana tutustuimme lyhyesti mobiili- ja sosiaalisen median hyödyntämiseen soveltuviin välineisiin, saimme käsityksen erilaisista mahdollisuuksista ja ideoita omaan opetukseen.

Mobiililaitteet kotitalousopetuksessa -koulutuksen tavoitteena oli oppia tuottamaan mobiililaitteen avulla monimediaista aineistoa, esim. oppimateriaalia oppilaille, ja ohjaamaan heitä eri mediaelementeistä koostuvien esitysten ja digitarinoiden tekemisessä. Kuvien ja videoiden taltioiminen, digitarinoiden laatimisessa hyödynnettävät ohjelmat, Google Driven palvelut, QR-koodien laatiminen ja Kahoot!-tietovisan mahdollisuudet tulivat koulutuksen aikana tutuiksi. Moni kurssilaisista innostui myös kotitalous oppiaineen omasta blogisivusta ja Instagram-tilistä. Useamman koulun herkullisia tuotoksia löytyykin nyt Instagramin kuvien jakopalvelusta. Myös blogin opetuskäytön hyödyntämisestä kiinnostuttiin kovasti.

Sosiaalisen median koulutuksessa perehdyttiin eri palveluiden, kuten blogin, wikin ja Facebookin käyttöön kotitalouden opetuksessa. Pääsimme valmistelemaan omaan opetukseen soveltuvan verkkoympäristön ja suunnittelemaan oppilaiden työskentelyä. Palveluiden käyttöä kokeiltiin myös mobiililaitteilla. Hyödyllisiksi havaittuja välineitä olivat esimerkiksi käsitekarttatyökalut (Padlet, Mindmeister) ja projektityöskentelyn alustaksi sopiva Wikispaces.

Vantaalaisen Peltolan koulun köksäntunneilla pyritään opiskelemaan kotitaloutta peltolan_kotitalousmahdollisuuksien mukaan mobiilisti ja somea hyödyntäen. Peltolan kotitalouden kuulumisia voi käydä seuraamassa kotitalous oppiaineen blogista. Blogikirjoittaminen, sisällöntuotanto, kuvaaminen, tekninen osaaminen ja visuaalisuus on yksi osa tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön hyödyntämistä kotitaloustunneilla. Blogin teossa hyödynnytetään myös multimedialaitteita sekä sosiaalisen median palveluita. Peltolan kotitalouden blogi löytyy osoitteesta peltolankotitalous.blogspot.fi.

Kiitokset kurssin toteutuksesta kuuluvat erikoissuunnittelija Esko Kuittiselle. Esko on loistava opettaja, mukavan rauhallinen ja asioiden esitystavaltaan erittäin selkeä. Saimme kurssilta hyviä työkaluja arjen työhön. Kurssin paras anti oli käytännönläheisyys, vuorovaikutteisuus toisten kotitalousopettajien kanssa, ideoiden jakaminen ja kokeilu käytännössä. Opetusmenetelmät ja –materiaalit tukivat oman materiaalin työstämistä ja antoivat vinkkejä niin sosiaalisen median kuin mobiililaitteille suunniteltujen palveluiden käyttöön. Toivottavasti kotitalousopettajille suunnattuja tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tukevia kursseja järjestetään jatkossakin!

Anne_kotitalousblogi

 

 

Kirjoittaja:
Anne Ponkkonen, kotitalouden lehtori, Peltolan koulu, Vantaa

 

Blogi on kirjoittajansa näköinen

Miksi kannattaa pitää blogia? Millainen tyyli sopii blogiin? Miten blogi löytää lukijansa eli kuinka sitä kannattaa markkinoida?

Näitä kysymyksiä pohdittiin kielentutkija Lari Kotilaisen ohjauksella Palmenian kirjoittajakoulutuksen Blogi-illassa. Erikoissuunnittelija Esko Kuittinen esitteli erilaisia blogialustoja.

Lari Kotilainen Kuva: Sasa Tkalcan, WSOY

Lari Kotilainen Kuva: Sasa Tkalcan, WSOY

– Syitä bloggaamiseen voivat olla tarve tiedottaa, vuorovaikutus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, oman asiantuntijuuden esittely, tavaroiden tai palveluiden markkinointi, halu kertoa omista harrastuksista  tai tarve yhdessä tekemiseen, Kotilainen sanoi.

Joissakin tapauksissa bloggaamisella voi hankkia lisätulojakin. Blogitekstin tyylistä Kotilainen antoi seuraavia vinkkejä:

–          valitse tyyli genren mukaan

–          kirjoita tavallista asiatekstiä

–          kolumnityyli on monesti sopiva

–          kirjoita lyhyesti

–          käytä tiuhaa kappalejakoa

–          sijoita loppuun koukku eli kysymys, provosoiva väite tai pyyntö

Blogiteksti ei elä, jos lukijat eivät löydä sitä verkkoavaruudesta. Blogi kannattaakin linkittää ja jakaa sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä. Vaikka blogeissa useimmiten on kommentointimahdollisuus, käydään suurin osa keskustelusta sosiaalisessa mediassa. Syynä on kommentoinnin nopeus ja helppous.

Kun lukijat ovat löytäneet blogin, on erittäin tärkeää päivittää sitä säännöllisesti. Muuten lukijat unohtavat sen nopeasti.

Pelkästään Blogilista.fi-sivuston mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 55 000 blogia. Uusia suomenkielisiä blogitekstejä ilmestyy päivittäin tuhansia. Aihe- ja tyylivalikoima on kirjava ja kattava. Onko blogi nykyajan viides valtiomahti, yhteiskunnallinen vaikutuskanava ja valvoja vai kaikille avoin julkinen pöytälaatikko? Se on varmaa, että jokainen blogi on kirjoittajansa näköinen. Siinä blogin viehätys.

Lari Kotilaisen Suomensuojelija-blogi

Blogialustoja, joilla pääset bloggaamisen alkuun:

Blogger.com
WordPress.com
Tumblr.com
Weebly.com
Vuodatus.net
Lily.fi

Kuka ei kuulu joukkoon?

Joukkoistaminen on tämän päivän juttu. Kaikkihan me haluamme kuulua johonkin joukkoon, sosiaalisia eläimiä kun olemme.

Verkossa saamme osallistua esimerkiksi tuotteiden ja palveluitten arviointiin, kehittämiseen tai ideointiin, kuten Avainklubissa. Voimme jakaa asiantuntijuuttamme erilaisissa yhteisöissä ja verkostoissa – ja kehittää osaamistamme, myös osoittaa sitä, luoda profiiliamme joukossa, kuten Sometu-verkostossa.

Joukossa vai parvessa?

Crowdsourcing on kohtalaisen nuori ilmiö, joka hakee koko ajan muotoaan, etenkin kun uusia välineitä putkahtelee tuon tuosta. Alan asiantuntijat yrittävät kuitenkin saada ilmiöstä kiinni määritelmin. Palkittu some-asiantuntija Janne Ruohisto valaisi asiaa Palmeniassa Koutsi-hankkeen joukkoistuspäivässä.

Joukkoistus lähtee organisaatiosta, jolla on tietty tavoite ja sen mukainen tehtävä annettavana joukolle. Joukkoistus kohdistuu ennaltamääräämättömälle porukalle. Ihmisiä pyritään saamaan kasaan melko paljon, ja toiminta ulottamaan pitkähkölle ajalle. Joukkoa pyritään ohjaamaan kohti organisaation tavoitetta, ja hommaa hoitaa yhteisömanageri.

Parvityö puolestaan voi käynnistyä kenen tahansa aloitteesta. Parvi toimii nopeasti, sillä se voi olla hyvinkin pieni. Siellä ei jäädä oleilemaan, vaan pelkkä piipahdus riittää.

Ryhmiin muodostuu erilaisia rooleja. Osa ihmisistä on hyvin aktiivisia, toiset vähemmän, kun taas osa nauttii vaitonaisesta seuraamisesta. Silti jokainen yksilö on joukolle tärkeä. Yksilöistähän se joukko tai parvi muodostuu.

Korkeakoulujen heimot

Opiskeluaika liittää meidät meidät johonkin ryhmään, ehkä moniinkin. Vuosikurssiin, saman tutkinnon suorittajiin, harrastusryhmiin, oppilaitoksemme koko opiskelijajoukkoon, ’emosta’ irtaantuneisiin.

Minua kiehtoo nyt se, kuinka näitä korkeakoulujen ‘heimolaisia’ saadaan kiinnostumaan keväällä julkaistavasta verkkopalvelusta, jonka parissa työskentelen. Ja kuinka he innostuisivat tuottamaan palveluun käytännön sisältöä. Tulevasta palvelusta on hyötyä sekä korkeakoulujen opiskelijoille että alumneille, joten tieto siitä on tärkeää saada leviämään. Kuinka sen teemme, selviää minulle ja muille hienon verkostomme toimijoille vähitellen, yhdessä tekemällä, joukkoistuen, kevään kuluessa. Käy katsomassa Koutsi-hankkeen blogista, mitä me joukolla nyt pyörittelemme.

Sinä?

Niin, mihin joukkoon sinä mahdat kuulua? Facebookissa, LinkedInissä, Twitterissä, Pinterestissä, Four Squaressa, Ningissä, Podiossa, Yammerissa …