Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Ulla Kekäläinen ja Johanna Lammintakanen, Itä-Suomen yliopisto
Kyseessä ovat sosiaali/terveyshallintotieteen aineopintotasoiset (35 op) yliopisto-opinnot, jotka ovat tarjolla avoimen yliopiston opintoina aikuisopiskelijoille. Opintojen tavoitteena on yleisten akateemisten opiskelutaitojen lisäksi harjaantua hallinto- ja yhteiskuntatieteiden teoreettisten ja metodologisten lähtökohtien ymmärtämiseen ja soveltamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä.
Opinnot käynnistettiin täysin uudistuneessa mallissaan syksyllä 2011. Tällöin opintoihin ilmoittautui noin 280 opiskelijaa ja he osallistuivat opetukseen eri puolilta Suomea. Opinnot koostuvat 6 verkkojaksosta sekä ohjaussessioista. Opiskelijoiden opinto-oikeusaika on 2 vuotta. Ohjaus ja opetus sulautettiin osaksi verkkoympäristöä, jolloin opiskelijoiden ei tarvinnut matkustaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle opintojen vuoksi. Opiskelua tuettiin ryhmäohjauksilla sekä verkkoympäristössä että tietokoneen välityksellä. Ryhmäohjauksissa tukena toimivat lisäksi eri paikkakuntien yhteistyöoppilaitokset kuten kesäyliopistot. Yhteistyöpaikkakuntia oli 10.
Opiskelu alkoi Johdanto opintoihin -ohjaustilaisuudella, joka välitettiin tietokoneen välityksellä kaikille yhteistyöpaikkakunnille ja tallennettiin verkkoon. Seuraavaksi opiskelijat laativat HOPSin, jossa he myös aikatauluttivat opintonsa opintojaksojen järjestämisaikojen puitteissa sekä huomioiden oman työn ja muun elämäntilanteen. Opiskelijat saivat HOPSeistaan henkilökohtaiset palautteet verkkoympäristön kautta sekä yhteispalautteen. Myös muu ohjaus toimi pääsääntöisesti verkkoympäristön kautta, mutta myös puhelin ja sähköpostiohjausta tehtiin.
Kaikki opintojaksot sisälsivät tallennettuja luentoja. Joissakin opintojaksoissa oli luentojen lisäksi tallenteina asiantuntijahaastatteluja ja -keskusteluja. Kaikki luento- ja ohjaustilaisuudet tallennettiin verkkoympäristöön niitä opiskelijoita varten, jotka eivät päässeet niihin osallistumaan omalla paikkakunnallaan.
Oppimisessa nähtiin tärkeänä se, että opiskelijat harjaantuivat akateemisen opiskelun taidoissaan. Opintoihin suunniteltiin oppimisprosessi niin, että eri opintojaksojen sisällä painotettiin opiskelussa tiettyjä akateemisia opiskelutaitoja kuten akateemisen kirjoittamisen ja tieteellisten tekstien lukemisen taitoja, tieteellisen tiedon käytäntöön soveltamisen taitoja, kriittisen ja rakentavan keskustelun ja palautteen antamisen taitoja, oman oppimisen reflektointia, tenttitilanteen harjoittelua, tieteellisen tiedonhaun taitoja jne.
Oppimista arvioitiin numeerisesti (0-5) viidellä opintojaksolla ja hyväksytty-hylätty periaatteen mukaisesti yhdellä opintojaksolla. Neljällä opintojaksolla oli opiskelijoilla saatavilla arviointikehikko, josta he tiesivät opintojakson arviointikriteerit. Oppiminen osoitettiin viidellä opintojaksolla oppimistehtävien avulla, joista neljässä arvioinnin perusteena oli myös verkkokeskusteluun osallistuminen. Yhdellä opintojaksolla arviointi tapahtui verkkotentin ja reflektiotehtävän avulla.
Myös opiskelijat antoivat palautetta opinnoista ja arvioivat oppimistaan kunkin opintojakson päätyttyä arviointilomakkeella. Opiskelijoista noin 70 % antoi palautetta eri opintojaksoilta. Opiskelijat saivat kaikilta opintojaksoilta myös yhteispalautteen antamaansa palautteeseen.
Nämä opinnot ovat osoittaneet, että aikuisopiskelijat etsivät joustavia ja itsenäisiä opintoja. Tämä näkyi opiskelijamäärän kasvuna. Kuitenkin opintojen alkuvaiheessa, opintojen ohjaukseen ja tukeen on panostettava, jotta aikuisopiskelijat harjaantuvat verkko-opiskelussa sekä akateemisissa opiskelutaidoissaan. Riittävä tuen ja ohjauksen saanti tuki opintojen suorittamista, eivätkä opinnot jääneet kesken. Myös hopsin laatiminen opintojen alkuvaiheessa auttoi suunnittelemaan ja aikatauluttamaan opiskelun suhteessa opintojaksojen aikatauluihin sekä työhön ja muuhun elämään.
Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelijat tarvitsivat enemmän tukea ensimmäisten verkkojaksojen alkaessa. Toisen lukukauden alussa tuen tarve väheni, sillä verkko-opiskelu ja yliopisto-opiskelu oli tällöin jo tuttua. Myös opintojaksojen sisällä prosessimainen eteneminen tehtävästä toiseen, annettuine aikatauluineen saivat erityiskiitosta opiskelijoilta. Opiskelijapalautteen mukaan tällainen opiskelumuoto pilkkoi asiatiedon sopiviin osioihin ja väliaikataulujen myötä tuki kokonaisuuden ymmärtämistä vaiheittain ja teki näinollen opiskelusta mielekkään kokonaisuuden.
Verkkoon tallennetut luennot, haastattelut ja keskustelut saivat erityiskiitosta opiskelijoilta ja niitä toivottiin lisää. Opintoja kehitettiin seuraavan vuoden opiskelijoille tehostamalla tukea ensimmäiselle verkkojaksolle yksittäisellä ohjaustilaisuudella, jossa käytiin läpi opintojakson oppimistehtävät, verkkokeskustelu, opintojaksolla eteneminen ja muut käytännön asiat. Opintojen myötä myös huomattiin, että isojen opiskelijaryhmien ohjaus ja opettaminen verkkoon sulautettuna vaatii hyvää resurssointia ja kokonaiskoordinaatiota, mutta myös systemaattista ryhmässä tapahtuvaa ohjausta. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän uusia tvt-ratkaisuja, joilla saadaan suuretkin opiskelijamäärät osallistumaan luennoille livenä kotoaan tai työpaikaltaan käsin.