Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella järjestettiin 1–2.12.2023 ensimmäistä kertaa kansainvälinen japanilaisen kirjallisuuden ja kulttuurin konferenssi. Myös Helsingin yliopistolta oli saapunut useita japanin kielen ja kulttuurin opiskelijoita ja alumneja kuuntelemaan esitelmiä ja kertomaan tutkimuksestaan.
Kuva: Viktoria Murskaja
Itsekin matkustin paikan päälle ajatuksenani esitellä keväällä valmistunut maisterintutkielmani ja verkostoitua muiden kollegoiden kanssa. Kansainvälisyydestä huolimatta konferenssia mainostettiin matalan kynnyksen juttuna, johon oli helppo tarttua. Maisterintutkielmaani pohjautuva esitelmä toi esiin ruoan tutkimusta populaarikulttuurissa ja havainnollisti ruokakohtausten avulla tärkeitä teemoja sodanjälkeisessä japanilaisessa elokuvassa.
Tutkija ja kääntäjä Aleksi Järvelä vei kuulijat Natsume Sōsekin kirjojen maailmaan ja niiden unenomaiseen ja vieraannuttavaan tunnelmaan. Esitelmä liittyi hänen suomentamaansa kokoelmateokseen Unta kymmenen yötä ja muita kertomuksia joka koostuu teoksista Yume jūya (夢十夜, 1908) ja Eijitsu shōhin (永日小品, 1909). Aleksi pitää käännöstyöstään myös Zoom-luennon 10.12.2023.
Helsingin yliopiston alumni ja Hokkaidon yliopiston tutkimusopiskelija Eetu-Antti Hartikainen esitteli Japanin saunakulttuuria käsittelevää maisterintutkielmaansa. Hän on tehnyt laajaa haastattelu- ja kenttätutkimusta japanilaisten saunaharrastajien parissa ja eritellyt saunomisen käytänteisiin liittyviä erityispiirteitä. Eetu-Antin tutkimukseen voi tutustua myös Helsingissä, sillä hän pitää yleisöluennon Suomen Itämaisen Seuran tilaisuudessa Tieteiden talon salissa 504 (Kirkkokatu 6) 11.12.2023 klo 16.15–17.30 ennen paluutaan Hokkaidolle.
Kuva: Viktoria Murskaja
Kuva: Viktoria Murskaja
Väitöskirjatutkija Saana Santalahti kertoi ainun kielen näkyvyydestä turismikonteksteissa ja muissa kaupallisissa yhteyksissä pohjautuen tällä hetkellä työn alla olevaan tutkimukseensa.
Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Gabriella Asatouri analysoi ukrainalaisiin pakolaisiin liittyvää diskurssia japanilaisessa mediassa pohjautuen tekeillä olevaan maisterintutkielmaansa.
Kääntäjä ja väitöskirjatutkija Raisa Porrasmaa piti esitelmänsä japaniksi ja kertoi käännöstyöstään käyttäen esimerkkinä Yū Mirin teosta Uenon asema (JR上野駅公園口, 2014).
Konferenssin aikana nähtiin myös kansainvälisiä vieraita ja kuultiin monia muitakin ajatuksia herättäviä esitelmiä muun muassa japanin kääntämisestä sekä japanilaisesta kirjallisuudesta, näytelmätaiteesta, budōlajeista, musiikista ja uskonnosta. Konferenssin koko ohjelmistoon ja puhujiin voi tutustua tämän linkin takaa. Konferenssissa esiteltiin myös pitkän linjan Japanin-tutkijan Pirjo-Riitta Kuusikon Unien kelluvalla sillalla -blogi, joka on opiskelijoille ja kaikille japanilaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille hyödyllinen resurssi. Blogin sivuilta löytyy mm. suomeksi käännetyn japanilaisen kirjallisuuden bibliografia.
Viikonlopun aikana ehdimme tutustumaan Joensuussa opiskeleviin japaninopiskelijoihin. Japanin kieltä ja kulttuuria on voinut Itä-Suomen yliopistossa opiskella perusopintojen laajuisena sivuaineena vuodesta 1994 lähtien. Opinnoista vastaa lehtori ja kirjallisuuden tutkija Terttu Rajala, jonka kanssa olimme paljon yhteydessä konferenssiin liittyvistä käytännön asioista. Joensuun kampuksen opiskelijoilla on myös mukavan oloinen japanilaisen kulttuurin kerho, Joojaku.
Kuva: Viktoria Murskaja
Konferenssin lomassa ehdimme myös tutustumaan Joensuuhun kaupunkina, vaihtaa runsaasti ajatuksia muiden tutkijoiden kanssa yhteisellä illallisella Local Bistrossa ja kylpeä nautiskelukylpylä Kimmel Span kuohuissa. Alumnina en voi muuta kuin suositella kaikille opiskelijoille tieteellisiin konferensseihin osallistumista, koska niissä näkee ihan konkreettisesti tutkimusalamme koko kirjon, ja samalla voi tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa ajatuksia rennommissakin merkeissä.
Viktoria Murskaja