AGORAn koordinaattori Sonja Raunio (puhe Conduksen yhdenvertaisuuspäivässä 26.11.2014)
Seison tässä.
Katsotte minua.
Ehkä näette jotain? Mitä se on?
Nainen? Nuori? Valkoinen? Suomalainen? Kristitty? Keskiluokkainen? Terve? Hetero?
Kaikki ei näy päällepäin. Usein saatamme puhua ihmisryhmistä ikään kuin heidän edustajia ei olisi läsnä puhetilanteessa. Normatiivisuus toimii niin, että oletamme kaikkien läsnäolijoiden sopivan normeihin. Saatamme puhua maahanmuuttajista tai vammaisista ikään kuin kukaan läsnäolijoista ei kuuluisi näihin ryhmiin tai että kellään ei olisi läheisiä näistä ryhmistä. (Älä oleta, s. 57)
Tämä kirja josta luin katkelman on varmasti ainakin osalle tuttu. Se on SAKKI ry:n, Setan, Suomen Lukiolaisten Liiton ja FSS:n julkaisema materiaali Normikriittinen käsikirja yhdenvertaisuudesta, syrjinnän vastustamisesta ja vapaudesta olla oma itsensä.
Kirjan otsikko Älä oleta toimii herättämään ajatuksen siitä miten paljon oletuksia teemme. Se että vapautuisimme olettamisesta täysin on aika mahdotonta eikä ehkä tarpeellistakaan. Tärkeää on kuitenkin huomata mitä oletuksillamme teemme.
Usein on hämmentävää ja epämiellyttävää huomata ylläpitävänsä normeja: tajuta jälkikäteen töksäyttäneensä jotain asiatonta tai ymmärtää, ettei ole osannut ottaa opetuksessa huomioon tärkeitä vähemmistönäkökulmia. Mutta tällä tavalla normit juuri toimivat: sitoudumme niihin huomaamattamme ja arkisesti. Siksi hetket, jolloin ymmärtää toimineensa normeja ylläpitävästi ovat arvokkaita: syyllisyyden kokemuksen sijaan voi onnitella itseään havahtumisesta! (Älä oleta, s. 12)
Yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta säädetään muun muassa perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa, rikoslaissa sekä työlainsäädännössä.
Yhdenvertaisuuslain 6. pykälä käsittelee syrjinnän kieltoa. Siinä sanotaan: Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lista syrjintäperusteista on avoin, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, mutta alkaa siitä huolimatta luettelolla: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus ja sukupuolinen suuntautuminen. Luettelo pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja EU lainsäädäntöön.
Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään erikseen tasa-arvolaissa.
Kevät Nousiaisen kirjoittaa kirjassa Tasa-arvo toisin nähtynä: Tasa-arvo voidaan käsittää oikeudellisesti käsiteryppääksi, johon kuuluvat ainakin yhdenvertaisuus ja yhdenmukaisen kohtelun periaate, syrjinnän kieltäminen sekä tasa-arvon edistäminen. Suomen kieli on kansainvälisesti harvinainen siinä, että meillä on käytettävissä kaksi suunnilleen samaa tarkoittavaa termiä, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Näitä on viime vuosina alettu käyttää oikeudellisesti siten, että tasa-arvo viittaa naisten ja miesten asemaan, käsitettä yhdenvertaisuus taas käytetään muiden henkilöryhmien yhteydessä. (s. 32)
Tämänhetkisen lainsäädäntöön liittyy useita ongelmakohtia, kuten kykenemättömyys käsitellä moniperusteista syrjintää tai ristiriitaisuudet suhteessa sukupuolivähemmistöihin. Moniperusteiseen syrjintään liittyvä ongelma tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että esimerkiksi musliminaisen pitää syrjintätapauksessa valita vetoaako hän sukupuoleen vai uskontoon perustuvaan syrjintään, sillä niitä käsitellään eri lakien piirissä. Sukupuolivähemmistöihin liittyen laki on ristiriitainen, koska vaikka tasa-arvolakia voidaan soveltaa laajasti kaikkiin sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin, tasa-arvolaki itsessään pohjautuu käsitykselle kaksijakoisesta sukupuolesta.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole paikallaan pysyvä, vaan siitä käydään neuvotteluja ja sitä muutetaan.
Tällä hetkellä käynnissä olevat tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain uudistuksilla tavoitellaan parannuksia nimenomaan esiin nostamiini ongelmakohtiin, eli moniperustaiseen syrjintään ja sukupuolivähemmistöihin liittyen.
Tämän viikon perjantaina puolestaan eduskunta äänestää tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tällä hetkellä avioliitto on rajattu naisen ja miehen väliseksi. Tämä tarkoittaa, että muut kuin heteroparit eivät voi solmia avioliittoa, ainoastaan rekisteröidä parisuhteensa. Sen lisäksi aviopari, jonka toinen osapuoli korjaa sukupuoltaan, ovat pakotettuja avioeroon.
Parhaillaan on myös käynnissä prosessi translain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut tuoda lakimuutoksen eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Suomen nykyinen translaki loukkaa transihmisten perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja altistaa heidät syrjinnälle. Amnestyn, Ihmisoikeusliiton, Setan ja Trasekin kesäkuisessa kannanotossa todetaan: Suomessa nykyinen translaki asettaa sukupuolen juridiselle vahvistamiselle lukuisia ehtoja, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Suomen lain mukaan juridista sukupuoltaan vahvistavan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön, esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että hän kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Lisäksi hänen on oltava täysi-ikäinen ja suostuttava avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpäin.
Muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat monessa maassa paljon Suomea edellä. Huolimatta siitä, että Suomi oli edelläkävijä naisten äänioikeuden myöntämisessä vuonna 1906, eli 108 vuotta sitten, on täysin perusteetonta elää edelleen siinä käsityksessä, että Suomi olisi tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioissa mallimaa tai edelläkävijä.
Esimerkiksi tasa-arvolaki saatiin Suomeen vasta vuonna 1987, vaikka esimerkiksi muissa pohjoismaissa jo 1970-luvulla. Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin vasta vuonna 1994. Meillä on edelleen voimassa pakollinen asevelvollisuus, joka koskee ainoastaan miehiä. Suomi jää kauaksi Euroopan neuvoston suosituksesta turvakotipaikkojen määrästä, vaikka saamme toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä tahoilta siitä, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ei puututa eikä tarjolla ole riittäviä palveluita.
Tasa-arvon virstanpylväitä on koottu Tasa-arvotiedon keskus Minnan minna.fi sivustolle.
Sukupuoli on moniulotteinen käsite ja kouriintuntuva todellisuus. Se on järjestelmä, johon liittyy valtasuhteita ja hierarkioita.
Sukupuolijärjestelmän olemassaolo perustuu sille, että yksilöt tiedostamattaankin tarkkailevat omaa toimintaansa ja pyrkivät noudattamaan sukupuolensa normatiivista ihannetta. Maailma näyttäytyy sukupuolittuneena, koska toistuva sukupuolittava toiminta mahdollistaa sen. Arjessa tapahtuvilla kyseenalaistamattomilla toistoteoilla tuotetaan samanaikaisesti omaa sukupuolta, kuin myös kulttuurista naiseutta ja mieheyttä.
On selvää, että sukupuoli ei ole kaksijakoinen. Tästä huolimatta yhteiskunta on rakentunut sen ajatuksen varaan, että näin on. Järjestelmä on pakottava. Siitä huolimatta, että kaikkia ihmisiä ei ole mahdollista nimetä mieheksi tai naiseksi, näin kuitenkin tehdään. Sen lisäksi että näin tehdään, jako nähdään usein ongelmattomana.
Transtukipisteen nettisivuilla kirjoitetaan sukupuolesta näin: Arkikielessä sanoja nainen ja mies käytetään vaivattomasti ja viattomasti. Oletamme, että jokainen tietää, mitä nämä sanat tarkoittavat. Yleensä oletamme myös, että jokainen ihminen on joko nainen tai mies, eikä kukaan ole sekä nainen että mies. Sukupuolen moninaisuus tai monimuotoisuus kyseenalaistaa tämän kaksijakoisen itsestään selvänä pidetyn jaottelun. — Naisen ja miehen raja on mahdollista ylittää, on mahdollista, ettei ihmisen biologia ole selkeästi miehen tai naisen biologiaa. Naisellisuus ei ole ainoastaan naisten eikä miehisyys ainoastaan miesten etuoikeus. Sen lisäksi, että sukupuoli on moninainen ilmiö, myös yksittäinen ihminen voi olla sukupuoleltaan moninainen. Hänen moninaisuutensa voi olla biologista, jolloin puhutaan intersukupuolisuudesta. Tai hän voi olla transvestiitti, jolloin on tärkeää, että hän saa ilmaista sekä naisellista että miehistä puoltaan. Hänen identiteettinsä voi olla kaksisukupuolinen tai sukupuoleton, jolloin hän kokee olevansa kaksinapaisen sukupuolijaottelun ulkopuolella.
Sukupuolen käsite ei toimi vain yksin, vaan siihen kietoutuvat muut eronteot. Sukupuolen käsitteen ymmärtäminen ja käyttö, vaatii muidenkin erontekojen huomioimista.
Älä oleta –kirjassa todetaan: Valtasuhteita on hyvä hahmottaa etuoikeuksien ja tarjoutuneiden mahdollisuuksien kautta. Etuoikeudet ovat mahdollisuuksien, joita joillakin on enemmän kuin toisilla. – Ihminen voi olla etuoikeutettu yhdessä suhteessa, mutta toisessa suhteessa joutua kamppailemaan kovastikin saadakseen yhdenvertaista kohtelua. Esimerkiksi valkoihoinen, pyörätuolissa istuva nuori ei joudu rasistisen huutelun kohteeksi, mutta joutuu usein miettimään miten pääsee osallistumaan samoihin tilaisuuksiin kuin muutkin. (s. 25)
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan TANEn huhtikuussa julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että ilman sukupuolentutkimusta ei voi tehdä tasa-arvopolitiikkaa. Tiedotteessa vaaditaan varmistamaan, että yliopistot huolehtivat sukupuolentutkimuksen jatkuvuudesta ja resursseista.
Kirjan Käsikirja sukupuoleen toimittaneet Tuula Juvonen, Leena-Maija Rossi ja Tuija Saresma kirjoittavat: Sukupuolentutkimusta on tehty ja opetettu suomalaisissa yliopistoissa naistutkimuksen nimellä jo vuosikymmeniä. — Feministisen naistutkimuksen avaaman kriittisen näkökulman mukaan sukupuoli ei ole annettu itsestäänselvyys. Sukupuolta tuotetaan merkittävissä määrin arjen toiminnan ja kulttuuristen esitysten puitteissa. (s. 9&14)
Myös kasvatustieteen piirissä on tehty ja tehdään feminististä tutkimusta. Tässä kirjassa (Käsikirja sukupuoleen) Päivi Naskali Lapin yliopistosta ja Jaana Vuori Itä-Suomen yliopistosta kirjoittavat laajemmin kasvatustieteen piirissä tehdystä feministisestä tutkimuksesta. Täällä Helsingin yliopistolla on toiminut muun muassa Kulttuurisen ja feministisen kasvatustutkimuksen ryhmä (KUFE).
Vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana täällä oli käynnissä kaksi hanketta Sukupuolitietoinen koulutus tutkimus ja kehittämishanke (SUKO) sekä Tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa (TASUKO) hanke. SUKOn aikana käynnistynyt SUKO-seminaari kokoontuu edelleen säännöllisesti. TASUKO-hankkeessa luotiin muun muassa nettisivu, josta löytyy tietoa liittyen lainsäädäntöön, tutkimukseen ja hankkeisiin. Sivuille on koottu myös aihepiireittäin paljon sukupuolta ja koulutusta koskevaa kirjallisuutta, jota voi hyödyntää esimerkiksi omissa opinnoissa.
Minä olen töissä Tutkimuskeskus AGORAssa, jonka yhteydessä tehdään myös feminististä tutkimusta. AGORA on kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskus ja -yhteisö, johon kaikki ovat tervetulleita tulemaan mukaan.
AGORAn koordinaattorina haluan muun muassa mahdollistaa tutkimusyhteisössä toimivien tutkijoiden näkymisen ja kuulumisen siellä missä oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään. Marraskuun alussa olimme mukana Feministisessä Foorumissa, joka kokosi yhteen feministisiä toimijoita.
Tavoitteenani on myös lisästä opiskelijoiden mahdollisuutta toimia osana tutkimusyhteisöä näin halutessaan. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa on jo käynnistymässä erilaista toimintaa, joista yksi on sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä ja/tai feministisestä metodologiasta kiinnostuneiden vertaisryhmä, jonka ensimmäinen tapaaminen on ensi viikolla. Ryhmän toiminnan käynnistän minä. Käynnistyttyään ryhmä voi itse päättää, miten se haluaa organisoitua. Tämä vertaisryhmä on tarkoitettu vain perustutkinto-opiskelijoille.
Kaikille avoin sukupuoleen liittyviä kysymyksiä pohtiva foorumi on jo aiemmin mainitsemani SUKO-seminaari. Lisää tietoa SUKOsta antavat Elina Ikävalko (elina.ikavalko(at)helsinki.fi) ja Elina Vaahtera (elina.vaahtera(at)helsinki.fi).
Älä oleta-kirjassa todetaan: ”Yhdenvertaisuus on paitsi arvo ja tavoite myös toimintaa. Se on normien kyseenalaistamista ja aktiivista valtasuhteiden purkamista.” (s. 12)
Cosmopolitan-lehti nimesi vapaan kirjoittajan ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajan Maryan Abdulkarimin yhdeksi Fun Fearless Female:ksi. Cosmon Instagram tilillä Maryam määrittelee, että hänelle feminismi tarkoittaa ennen kaikkea vapautta.
Hyvää yhdenvertaisuuspäivää kaikille!
University of Helsinki
