Kotimaisten yritysten tutkimukseen investoimat rahat vähentyivät 2010-luvulla. Vaikka sijoitukset tuotekehitykseen ja tutkimukseen ovat vähitellen taas kasvaneet, tuntuisi naiivilta, jos yliopisto luottaisi yksinomaa kotimaiseen yritysrahoitukseen. Kotimainen politiikka ja siihen heijastuvat ulkomaiset tapahtumat vaikuttavat myös suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida tutkimukseen.

Kuva 1. Kotimaisten yritysten TKI-menot 2010-2017 (Tilastokeskus). Tutkimus- ja kehitysmenot laskivat huippuvuodesta 2011 vuoteen 2015 yhteensä 31%.

Helsingin yliopiston tutkimusrahoitus yrityksiltä on kuitenkin saanut puhtia EU-maiden ja muun maailman yritysten tuomasta rahasta. Erityisesti EU:n ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaispotista on kasvanut vauhdikkaasti.  Kun vuonna 2010 alle 1% Helsingin yliopiston tutkimukseen suunnatusta yritysrahoituksesta saatiin Euroopan ulkopuolelta, kasvoi osuus 19 %:iin vuonna 2017.

Kuka hyötyy eniten yhteistyöstä?

Suomen valtion kannalta tuntuu nurinkuriselta, jos suomalaisessa yliopistossa kehitettyä teknologiaa ja osaamista viedään aina vain enemmän ulkomaille. Ulkomaisten yhtiöiden hankkima osaaminenhan muuttuu rahaksi ja työpaikoiksi Suomen verottajan ulottumattomissa.

Huolestuttavinta on, jos tietoa myydään alehintaan. Valitettavan usein yritys onnistuu neuvottelemaan yliopistojen kanssa itselleen edullisen hinnan, ja yliopistolle ei jää viivan alle kuin akateemisia julkaisuja. Yritysyhteistyön osalta on tärkeää ymmärtää, että yritys tarvitsee tutkimusta liiketoimintansa kehittämiseen. Investoinnit tulevaisuuteen voivat olla kalliitakin, jos tuotto-odotus on korkea. Yliopistolle jäänyt voitto käytetään perustutkimukseen, joten lopulta tämäkin tieto siirtyy yhteiskunnan käyttöön.

Eettisiä ongelmia

Tiedon ja teknologisen osaaminen jakaminen ulkomaille sisältää muitakin kuin taloudellisia ongelmia. Tekniikkaa voidaan usein käyttää myös eri tarkoituksiin kuin niihin, joihin se on luotu. Esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia voi nopeuttaa turvatarkastuksia lentokentillä, mutta samalla estää poliittisesti epäilyttäviä henkilöitä kävelemästä kaduilla. Dronet voivat viedä lääkkeitä esim. maanjäristyksen takia eristykseen jääneille alueille, mutta niillä voidaan valvoa myös toisinajattelijoita.

Keskustelu siitä, millaisen kannan yliopisto ottaa eettisiin ratkaisuihin, on vielä käymättä.

Tutkimuspalveluiden ja viestinnän tuki tarpeen

Ulkomaisiin yritysyhteistyökumppaneihin joudutaan panostamaan aivan toisella tavalla kuin kotimaisiin. Luottamussuhteen luominen ulkomaiseen toimijaan kestää kauemmin kuin suomalaisten yritysten kanssa. Yliopiston brändiä pitää kiillottaa jatkuvasti, jotta se tavoittaisi kansainvälisten firmojen huomion. Kansainvälisillä kentillä kilpaillaan Cambridgen, Stanfordin ja Oxfordin kaltaisten nimekkäiden yliopistojen rinnalla. Pienestä, pohjoisesta yliopistosta nousevia tutkijoita ei aina huomata helposti.

Kuva 2. Kotimaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön hyvät puolet ja haasteet.

Suhteiden luominen suuryrityksiin tehdään yksilötasolla. Tutkijoiden on päästävä kongresseihin vakuuttamaan kumppaninsa. Samaan aikaan osastojen ja tutkimusryhmien ulkoisien nettisivujen on oltava huippukunnossa ja tutkijoiden TUHAT-profiilien valmiita kumppaneiden tarkasteltaviksi. Kun vihdoin päästään neuvottelemaan sopimusehdoista, tarvitaan vielä vahva tuki tutkimuspalveluista. Huolellisesti valmisteltu ja selkeä sopimus on yleensä onnistuneen yhteistyön selkäranka.