Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta

Kolmannella kurssikerralla harjoiteltiin esimerkiksi kohteiden yhdistämistä ja tietokantaliitoksia Afrikan kartalla (kivaa vaihtelua Suomen kuntakartalle!). Itsenäisenä harjoituksena tuli laatia tulvaindeksikartta (puoli)valmiin aineiston pohjalta. Tässä pääsi hyödyntämään juuri opeteltua tietokantaliitosten tekoa (ja näillä ohjeilla ensimmäisen kurssikerran itsenäinen harjoituskin olisi sujunut muuten aika paljon helpommin…) sekä jalostamaan visualisoinnin taitoja.

Tehtävänä oli siis liittää valuma-aluetietokantaan MHQ- eli keskiylivirtaamatietokanta ja järvisyystietokanta. Tämä kävi helposti Joins-valikosta. Tulvaindeksin sai ohjeen mukaan laskettua ja tallennettua omaksi kentäkseen field calculatorilla jakamalla keskiylivirtaaman (MHQ) keskialivirtaamalla (MNQ).

Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan tietyllä ajanjaksolla mitattujen ylimpien arvojen keskiarvoa ja keskialivirtaamalla taas alimpien mitattujen arvojen. MHQ / MNQ -laskutoimitus kertoo, kuinka moninkertainen virtaaman huippu on verrattuna kuivimpaan aikaan. (Paarlahti, 2021.)

Tulvaindeksin lisäksi kartalla piti siis tarkastella valuma-alueiden järvisyyttä, joka oletettavasti kuvaa järvien pinta-alan osuutta valuma-alueen koko pinta-alaan. Käytin tässä valmista järvisyystietokantaa, jonka avasin CSV-tiedostona QGISissä ja lisäsin järvisyys-%-sarakkeen valuma-aluetietokantaan.

Huomasin, että vaikka järvisyys-%-tiedot näyttivät numeroilta, niin sarakkeen muoto oli kuitenkin teksti. Koska en saanut alueita järjestettyä tämän takia edes suuruusjärjestykseen järvisyyden mukaan, päätin luoda field calculatorilla vielä uuden järvisyys-sarakkeen, jonka sisältö oli oikeasti numeromuodossa.

Tulvaindeksikartan luominen tuntuikin jo aika rutiininomaiselta, ja päädyin jättämään lopullisesta versiosta joet ja järvet pois sekavuuden välttämiseksi (kuva 1).

Tein myös toisen kartan, jossa tulvaindeksien lisäksi näkyy valuma-alueen järvisyys ympyrädiagrammina. Ensin ihmettelin, kun valitsin järvisyyden diagrammiin ja tuloksena oli vain samanvärisiä ympyröitä, mutta sitten luin ohjeen (kannattaisi lukea ensin ja tehdä sitten) ja huomasin, että ympyrädiagrammin onnistumiseksi tulee laskea myös maapinta-ala. Valmis kartta näyttää tältä (kuva 2):

Tämä toinen versio ei ole visuaalisesti aivan selkeintä luettavaa (lievästi sanottuna), sillä ympyrädiagrammit peittävät ikävästi tulvaindeksinäkymää etenkin pienemmillä valuma-alueilla. Ei myöskään ole lainkaan selvää, mikä ympyrä kuuluu millekin valuma-alueelle. Yritin muokata ympyröiden sijaintia ja kokoa, mutta en onnistunut löytämään hyvää ratkaisua. Mielenkiinnolla katselen muiden blogeista, millaisiin ratkaisuihin niissä on päädytty. Löysinkin jo Villen blogista hienon esimerkin erilaisesta tavasta esittää järvisyyden, ja parempaa siinä on esimerkiksi se, että pallot eivät peitä karttaa yhtä paljon ja karttaa on siksi helpompi lukea.

Tästä insiproituneena ja sisuuntuneena päätin vielä tehdä hieman uudenlaiset versiot järvisyys-tulvaindeksikartasta. Muokkasin ympyrädiagrammeja niin, että niiden koko on sitä suurempi, mitä suurempi järvisyys-% on. Päädyin myös tekemään kartan erikseen eteläisestä ja pohjoisesta Suomesta, jolloin karttaa voi zoomata hieman lähemmäs ja näin diagrammit eivät peitä koko näkymää. Alla siis hieman erilaiset versiot (kuvat 3 ja 4) – mielestäni lopputulos on jo hieman parempi ja helpommin luettavissa, vaikka onkin sääli, ettei koko Suomi näy kerralla.

Toinen ongelma oli kartan selitteen kanssa, johon olisin halunnut jotenkin merkitä, että järvisyys kuvataan ympyrädiagrammeissa, mutta tässäkään en oikein onnistunut. Ja toinen asia, jota en oikeastaan muistanut ottaa huomioon kuvissa 3 ja 4, on se, että selitteessä ei ole mitenkään selitetty ympyrädiagrammien kokojen vaihtelua, hups. Ehkä tästä kuitenkin ulkopuolinenkin osaa silti tulkita jollain lailla, mistä on kyse. Eriäviä mielipiteitä otetaan vastaan.

Karttojen tulkinta maallikon silmin

Ensimmäistä karttaa (kuva 1) voi tulkita ainakin niin, että korkeimmat tulvaindeksit sijaitsevat kaikki rannikolla, esimerkiksi Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Korkeimman kategorian alueita (500 – 1100) on vain yksi. Villen blogissa oli hienojen järvisyys-pallojen lisäksi esitetty erinomainen pointti siitä, että tulvaindeksi voi käsitteenä jäädä epäselväksi aiheeseen perehtymättömälle. Ehkäpä siis kartan tekijä voi auttaa lukijaa avaamalla asiaa esimerkiksi kartan kuvatekstissä tai muuten kartan yhteydessä.

Toisessa kartassa (kuva 2) tulvaindeksiä voi (yrittää) verrata järvisyyteen. Vaikuttaa päällisin puolin siltä, että pienempi järvisyys on yhteydessä suurempaan tulvaindeksiin. Voisi siis tulkita niin, että järvillä on tulvia ja virtaamia tasaava vaikutus suuntaan ja toiseen. Sisämaan järvisillä alueilla on matala tulvaindeksi, ja myös rannikolla niillä valuma-alueilla, joissa on enemmän järviä, vaikuttaisi olevan hieman pienempi tulvaindeksi verrattuna rannikon vähäjärvisiin valuma-alueisiin.

Kattavaa pohdintaa tulvaindekseihin vaikuttavista tekijöistä oli ainakin Sannan blogissa, jossa muuten käsiteltiin erinomaisesti myös harjoituskerran toista teemaa, Afrikan konflikteja. Suosittelen lukemaan!

Lähteet:

Jantunen, S. (3.2.2021). Veritimanteista keskivirtaamiin. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/smjantun/2021/02/03/veritimantteja-ja-keskivirtaamia/

Paarlahti, A. (2021). Harjoitus 3 [Word-dokumentti]. Haettu Moodlesta.

Väisänen, V. (2.2.2021). Valuma-alueiden tulvaindeksikartta. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/02/valuma-alueiden-tulvaindeksikartta/