Yhteiseen keskusteluun valmistautuminen

Mentimeter

Käyttötarkoitus: Käytimme sovellusta Zoom-luennon yhteydessä yliopisto-opiskelijoilla.

Esimerkki: Käytimme digivälinettä mielipidemittaukseen keskustelun tueksi.

Miten käytetty? Kysyimme opiskelijoilta mielipidettä kurssiin liittyvistä asioista. Tarkoituksena oli herätellä ajatuksia ja valmistautua yhteiseen keskusteluun. Mentimeter on helppokäyttöinen. Toimii salasanalla/koodilla tai QR-koodin kautta, jonka avulla pääsee vastaussivulle. Keskustelun vetäjän tulee jakaa näyttöä, jotta vastaukset näkyvät osallistujille.

Mihin väline soveltuu? Kysyimme opiskelijoilta mielipidettä kurssiin liittyvistä asioista. Tarkoituksena oli herätellä ajatuksia ja valmistautua yhteiseen keskusteluun. Mentimeter on helppokäyttöinen. Toimii salasanalla/koodilla tai QR-koodin kautta, jonka avulla pääsee vastaus sivulle. Keskustelun vetäjän tulee jakaa näyttöä, jotta vastaukset näkyvät osallistujille.

Tietoa välineestä
Vaatiiko rekisteröintiä?Vaatiiko ostamista? Vaatii kirjautumisen sähköpostilla, jonka jälkeen käyttöä on hieman rajattu. Mahdollista on ostaa laajempi saatavuus.
Linkki digityökalun sivuille www.mentimeter.com

Yhteinen työskentelyalue

Työskentelyalustoja ajatusten ja kokemusten keräämiseen

Miten käytetty? Seminaariin osallistujien ajatusten ja kokemusten kerääminen alustalle. Jokainen alustalle kutsuttu pystyy näkemään ja editoimaan alustalla olevaa tekstiä. Kirjaajat voivat olla eri yliopistoilta tai esimerkiksi yksityisiltä palvelimilta.

flinga google-jamboard https://jamboard.google.com/ http://www.padlet.com

Linkki tarkempiin ohjeisiin: Flingan videomuotoiset ohjeet löydät täältä

Tietoa välineestä  
Vaatiiko rekisteröintiä? Session tekijä kirjautuu Helsingin yliopiston tunnuksilla Flingaan (hy.flinga.fi), osallistujilla ei tarvitse olla tunnuksia
Vaatiiko ostamista? Helsingin yliopiston henkilökunta ja opiskelijat maksuton
Kuka voi käyttää?

Maksuton Helsingin yliopiston henkilökunta ja opiskelijat, osallistujilla pääsy linkillä.

Helsingin yliopiston ulkopuolisista osoitteista tulevat voivat käyttää myös.

Onko käyttökertojen määrää rajattu? Ei
Linkki digityökalun sivuille kirjautuminen hy.flinga.fi, osallistujat edu.flinga.fi

 

Online Word -tekstidokumentti

tai muu online-tekstidokumentti kuten Google Doc

Minna Lakkala ja Liisa Ilomäki

Käyttötarkoitus: Online-tekstidokumentti mahdollistaa yhteiskirjoittamisen sekä ideoiden tai kommenttien kokoamisen usealta osanottajalta samanaikaisesti niin, että kaikki näkevät toistensa kirjoitukset. Tekstimäärä ei ole rajattu ja sisältöjä voi luokitella ja jäsennellä alaotsikoilla. Olemme käyttäneet online-tekstidokumenttia.

Miten käytetty? Olemme käyttäneet online-tekstidokumenttia palautteen keräämiseen muilta osanottajilta kursseilla, joissa kukin osallistuja tai ryhmä pitää muille esityksen omasta työstään. Näin kaikki voivat antaa palautetta ja kaikki saavat kaikilta muilta palautetta, mutta palautekeskusteluun ei kulu liikaa aikaa. Palautteeseen voi myös palata myöhemmin, kun sitä ei anneta vain suullisesti. Online-tekstidokumentti mahdollistaa yhteiskirjoittamisen sekä ideoiden tai kommenttien kokoamisen usealta osanottajalta samanaikaisesti niin, että kaikki näkevät toistensa kirjoitukset. Tekstimäärä ei ole rajattu ja sisältöjä voi luokitella ja jäsennellä alaotsikoilla. Online-tekstidokumenttiin pääsee kirjoittamaan myös ilman kirjautumista suoraan linkistä.

Esimerkki: Oppilaat liikkuvat ulkona opettajan tekemän pelin ohjeen mukaan ja tekevät annettuja tehtäviä, esim. havaintoja tai mittauksia ympäristössä, oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti eri oppiaineissa tai monilaisesti. Lisätietoa: http://hdl.handle.net/10138/301672

Mihin väline soveltuu? Yhteiseen ideointiin, yhteiseen reflektointiin, yhteisen tiedon rakentamiseen (kirjallisesti).

Tietoa välineestä  
Vaatiiko rekisteröintiä? Tekstidokumentin tekijällä pitää olla Helsingin yliopiston käyttäjätunnus, jos hän haluaa luoda jaetun Online Word -dokumentin yliopiston OneDriveen (vastaavasti tarvitaan Google-tunnus, jos käyttää Google-dokumenttia). Osanottajille voi jakaa linkin dokumenttiin niin, että heidän ei tarvitse kirjautua (Share – Anyone with the link – Can edit).
Linkki digityökalun sivuille Helsingin yliopiston tunnuksilla Online Wordia käytetään OneDriven kautta, johon kirjaudutaan osoitteella https://helsinki.fi/office365.

 

Oivalluskirja

Ammatillisen tietopankin kerääminen opintojen ajalta

Liisa Karlsson

Pääidea:

  • Jokainen opiskelija kokoaa omaa Oivalluskirjaansa (eri) kursseilla, mielellään koko opintojensa ajan ja myös työelämässään.
  • Oivalluskirjaan hän kokoaan itseään kiinnostavaa tietoa, keskeisiä tieteellisiä käsitteitä, määrittelyjä, lähteitä ja näkökulmia.
  • Näin opiskelija kerryttää omaa tietopankkiaan, jota voi reflektoida ja muokata.
  • Oivalluskirjasta voi ammentaa eri kursseille, esseisiin ja työelämään oppimaansa.
  • Oivalluskirjaa pitämällä opiskelija voi löytää asioita, joista hän on kiinnostunut, johon hän haluaa perehtyä tarkemmin ja ryhtyä tekemään siitä vaikka opinnäytettään.

Muoto:

  • Oivalluskirja voi olla reikäkansiokansio, kirjanen, tiedosto tai kombinaatio, johon pääsee milloin vaan kirjaamaan ajatuksiaan, oivalluksiaan ja tietoa.
  • Oivalluskirjassa voi olla esim. kuvioita kuten ajatuskarttoja ja niitä voi tiedon lisääntyessä myötä myös muokata. Esimerkiksi omaa Flingaa voi helposti muokata
  • Yksi tai useampi osa Oivalluskirjaa voi olla myös ryhmän yhteinen, jota kaikki voivat muokata yhdessä.

Kurssikäyttöideoita:

  • Seuraavalla kurssilla opiskelija katsoo, mitä on kirjoittanut Oivalluskirjansa, reflektoi sitä ja muokkaa sekä jatkaa tekstejä
  • Jokainen kirjaa Oivalluskirjaansa säännöllisesti ja kurssin lopuksi siitä voidaan tehdä yhteenveto tai ottaa jokin keskeinen ilmiö, jota opiskelija avaa tarkemmin lähdeviitteineen. Se palautetaan opettajalle. Yhteenveto voi olla osa kurssisuoritusta ja -arviointia.
Oivalluskirja

Nimi (+opiskelijanumero)
Päivä, jolloin aloitit
Sivunumerointi

Sisällys, osiot voivat olla erilaisia, esimerkiksi seuraavia osioita  (punaisella osioita, joita on kaikilla):
  1. Käsitteitä (myös englanniksi, jos löytyy)
    • niiden määrittely (tai erilaisia määrittelyjä) + lähde + sivunumero
  2. Pohdin, mietin, kysyn, ihmettelen
  3. Keskeistä (tällä kurssilla tms.)
  4. Lasten kanssa työskentelyyn liittyvää
  5. Aikuisryhmän työskentelyyn liittyvää
  6. Omaan työskentelyyn liittyvää tietoa
  7. Vinkkejä, ideoita, (digi)välinetiä, taitoja
  8. Päiväkirjamaisia fiiliksiä
  9. Lähteet
    • + mikä kussakin lähteessä on kiinnostavaa ja miltä sivulta tämä löytyy (käytä lähdeviitetekniikkaa, esim. APA)Muuta
  10. Muuta

Symposiumin ts. usean esityksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi

Zoom

Tehtäväni oli vetää neljän esityksen symposium verkossa yhden tallenteen avulla. Zoomin ja ilmaisohjelman avulla osallistujat eivät tarvinneet muuta teknologiaa kuin zoomin.

Esimerkki: Jokainen teki esityksestään zoom-esityksen nauhoittaen sen. Esittäjät lähettivät minulle nämä MP4-esityksensä. Netistä löytyy useita ilmaisia ohjelmia joilla sain yhdistettyä nämä esitykset yhteen. Toimi hyvin ja helposti ja tuloksena oli yksi video jossa oli neljä eri esitystä kuten symposiumissa kuuluukin.

Mihin väline soveltuu: Lopputuotoksen tekemiseen

Tietoa välineestä  
Vaatiiko rekisteröintiä? Etäkokouksen järjestäjä kirjautuu. Osallistujien ei tarvitse kirjautua. Helsingin yliopiston henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat Helsingin yliopiston tunnuksilla.
Vaatiiko ostamista? Zoom on ilmainen, mutta ilmaisversiossa rajoituksia, kuten 45 min kokoukset.
Kuka voi käyttää? Maksuton: Helsingin yliopiston henkilökunta ja opiskelijat, osallistujilla pääsy linkillä. Helsingin yliopiston tunnuksilla saa Premium-version käyttöönsä.
Onko käyttökertojen määrää rajattu? Ei
Välineen rajoituksia, puutteita (mikä ei onnistu) Ilmaisversiossa rajoituksia kuten 45 min kokoukset.
Linkki digityökalun sivuille https://helsinki.zoom.us/

 

Pelillisyysalusta mobiiliin oppimiseen ja koulutukseen

Seppo-sovellus

Anna Uitto ja Iiris Lukkarinen

Käyttötarkoitus: Seppo toimii tableteilla ja älypuhelimilla. Opettaja voi luoda joustavasti oppimisympäristön ja olla etänä pelaajaan taikka pelaajiin pelin kautta, esim. ohjeiden ja palautteen antamisessa. Voidaan soveltaa myös ulkona oppimisessa.

Esimerkki: Oppilaat liikkuvat ulkona opettajan tekemän pelin ohjeen mukaan ja tekevät annettuja tehtäviä, esim. havaintoja tai mittauksia ympäristössä, oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti eir oppiaineissa tai monilaisesti. Lisätietoa: http://hdl.handle.net/10138/301672  

Mihin väline soveltuu? Ryhmiin jakamiseen, yhteiseen ideointiin, yhteiseen reflektointiin, omaan reflektointiin, yhteisen tiedon rakentamiseen (keskustellen), yhteisen tiedon rakentamiseen (kirjallisesti), lopputuotoksen tekemiseen, opettamisen/oppimisen monipuolistamiseen.

Tietoa välineestä  
Vaatiiko ostamista? Vaatii ostamisen.
Linkki digityökalun sivuille https://seppo.io/

 

Opastettu virtuaalinen navettavierailu

Järjestimme näin etäopetuksen aikaan kotieläintieteen kurssilla opastetun navettavierailun virtuaalisesti Zoomin kautta ThignLinkin avulla (sis. 360-asteen videoita Viikin tutkimustilan navetasta + linkkejä tietolaatikoihin ja lisätietovideoihin).  Samalla kertaa pääsi yli 80 opiskelijaa vierailemaan navetassa. Kaikki kuulivat, mitä ohjaaja puhui. Lisäksi oli mahdollista esittää kysymyksiä. Tämä ei toki korvaa oikeaa navettavierailua (tuoksua, mahdollisuutta koskettaa eläimiä yms.), mutta on parempi kuin ei mitään. Osana teoriaopetusta virtuaalinen vierailu sopii mainiosti.

Käytin H5P-työkalua korvaamaan sellaisen ”täydennä puuttuvat sanat” tehtävän, jonka opiskelijat ovat normaalisti täyttäneet navettavierailun aikana ohjaajien puheen perusteella. Moodlessa tehtävän täydennystehtävän ansiosta opiskelijat voivat itse etsiä tietoa (annettujen vihjeiden perusteella) netistä ja heillä on mahdollisuus palata kiertelemään virtuaaliseen navettaan (ThingLink) etsimään tietolaatikoista tietoa. Opettaja ei siis anna kaikkea tietoa valmiina. Opiskelijat oppivat myös, mistä tietoa saa, jos sitä sitten myöhemmin tarvitsevat muussa elämässään.

Käytin Moodlessa H5P-työkalua myös rehujentunnistukseen (raahaa oikea sana oikean rehukuvan päälle). Aiemmin sama on toteutettu pyytämällä opiskelijoita tunnistamaan numeroiduissa ämpäreissä olevia rehuja täyttämällä paperisen vastauslomakkeen. Moodle-tehtävä on siinä mielessä parempi, että opiskelijat saava välittömän palautteen tehtävästä ja heillä on mahdollisuus yrittää monta kertaa uudelleen.

Virtuaalisen navettavierailun innoittamana minulla on nyt kehitteillä myös virtuaalinen vierailu sikalaan ThingLinkin avulla. Yliopistolla ei ole omaa sikalaa, mutta kotieläintieteen opetuksessa olisi tärkeää, että opiskelijat näkisivät, miltä sikalassa näyttää, millaisissa oloissa siat elävät ja miksi näin. Vastaavanlaista kokemusta on vaikeampi saada pelkästään luentodiojen tekstiä, kaavioita ja kuvioita opiskelemalla.

Etäopetuksen ansiosta intouduin käyttämän Kahootilla tehtäviä opiskelijoiden aktivointitehtäviä (tietovisakysymyksiä) luennoilla. Opiskelijat ensin miettivät oman vastauksen ja yhdessä käydään läpi oikea vastaus, pohditaan, miten väärät vastausvaihtoehdot liittyvät aiheeseen ja lisätään vähän vielä uutta tietoa kyseiseen kysymykseen. Kahootia voi helposti käyttää myös lähiopetuksessa.

Tässä on vielä esimerkki ThingLinkistä inspiraatioksi muille opettajille (tässä tosin käytetty 360-asteen taustavideon sijasta valokuvaa luokkahuoneesta): https://www.thinglink.com/media/1182840174996881411

Linkki tarkempiin ohjeisiin: https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opetusvideot-ja-luentojen-suoratoistaminen

Kurssien verkko-osuuksien toteuttaminen

Claned

”Oppimisen Facebook”, vuorovaikutteinen, yhteisöllinen tiedonluominen oppimateriaalin ympärille.

Miten käytetty? MOOCin ja hybridikurssien verkko-osuuksien toteuttaminen

Sosiaaliset ominaisuudet ovat etu käyttäjille, kuten videoiden ja muiden materiaalien suora kommentointi- ja keskustelumahdollisuus. Oppimisanalytiikka helpottaa jossain määrin arviointia.

Puutteita ovat käytön aikainen hitaus sekä takkuilu, jotka hidastivat käyttämistä, eivätkä välttämättä nopeuttanueet oppimista. Samoin tehtävä- ja kyselyominaisuudet ovat niukat.

Esimerkki: MOOCin ja hybridikurssien verkko-osuuksien toteuttaminen. Voit tutustua toteutuksiin seuraavista nettiosoitteista: Luova ope  sekä Phenomenal Teacher Education

Mihin väline soveltuu? Yhteiseen ideointiin, omaan reflektointiin, yhteisen tiedon rakentamiseen (kirjallisesti), ulkoa opettelun tueksi, opettamisen/oppimisen monipuolistamiseen, kehkeytyvään (oppimis tms.) prosessiin väline

Tietoa välineestä  
Vaatiiko rekisteröintiä? Vaatii rekisteröitymisen
Vaatiiko ostamista? Vaatii ostamisen
Välineen rajoituksia, puutteita (mikä ei onnistu) Ryhmätyöskentelyn fasilitointi, mobiilikäyttöliittymä, bugaa muutenkin paljon, pelillisyyden mahdollisuudet puuttuvat…
Linkki digityökalun sivuille Claned

 

Tiedon kerääminen

Google Forms

Käyttötarkoitus: Kerätä tietoa useilta ihmisiltä internetin välityksellä

Esimerkki: Kyselyn tekemiseen, aineiston keräämiseen. On toimiva, koska yksinkertainen ja selkeä käyttää. Helppo rakentaa kysely ja jakaa se ihmisille. Vastausten tarkastelu on helppoa.

Miten käytetty? Luotu kyselylomake ja lähetetty linkki siihen ihmisille, joilta toivotaan vastausta kyselyyn. Vastausten keräämisen jälkeen niitä voi tarkastella ja analysoida.

Mihin väline soveltuu? Omaan reflektointiin, yhteisen tiedon rakentamiseen (kirjallisesti), opettamisen/oppimisen monipuolistamiseen Kyselyn tekijä voi päättää, tarvitaanko kirjautumista google-tiliin vai ei. Jos valitsee, että kyselyyn voi vastata ilman kirjautumista, niin kyselyyn voi vastata monia kertoja sama ihminen. Tämä hyvä ottaa huomioon.

Tietoa välineestä  
Vaatiiko rekisteröintiä? Kyselyn tekijä voi päättää, tarvitaanko rekisteröitymistä vai ei
Vaatiiko ostamista? Ei
Kuka voi käyttää? Rekisteröitynyt henkilö
Onko käyttökertojen määrää rajattu? Ei
Välineen rajoituksia, puutteita (mikä ei onnistu) Yksi ihminen voi täyttää kyselyn useamman kerran, jolloin tutkimustulos vääristyy
Linkki digityökalun sivuille Google

 

Työryhmiin jakautuminen

Flinga

Esimerkki: Isohkon opiskelijaryhmän jakautuminen työryhmiksi isompaa ryhmätyötä varten. Kätevä ja toimiva, linkin kautta, joka jaettiin chatin kautta.

Meillä oli yliopistolla kurssi, johon kuului isohko ryhmätyö. Pääsimme valitsemaan Flingan kautta itselle mielenkiintoisen aiheen jotenkin näin: aiheet oli asetettu Flingaan ryhmätöille valmiiksi ja me laitoimme oman nimen/nimimerkkimme itseämme kiinnostavan aiheen kohdalle. Meillä kävi niin, että pariin ryhmään (aiheeseen) tuli liikaa innokkaita, joita lehtori ystävällisesti pyysi vaihtamaan uuteen aiheeseen…. Kiltisti osa vaihtoi aihetta ja kaikki noin 60 henkilöä oli jakautunut sulassa sovussa ja mielenkiinnon mukaan ryhmiin 🙂

Tekninen tuki: opetusteknologia@helsinki.fi

Linkki tarkempiin ohjeisiin: Flingan videomuotoiset ohjeet löydät täältä