EMOn tässä osiossa käsitellään eksegeettisen tutkimuksen yleisiä lähtökohtia.
Aihealueen ensimmäisenä teemana on hermeneutiikka. Perinteisessä, antiikin kreikasta johtuvassa merkityksessään, sana hermeneutiikka viittaa erityisesti uskonnollisten tekstien tulkintaan. Taustalla on ajatus Hermes-jumalasta, joka välitti ja tulkitsi jumalten viestejä ihmiselle. Modernissa tieteessä hermeneutiikka viittaa laajasti ottaen kaikkea inhimillistä ymmärtämistä ja sen edellytyksiä erittelevään filosofian osa-alueeseen. Jälkimmäinen näkökulma nostaa esiin kysymyksen myös eksegeettisen tutkimuksen hermeneutiikasta. Hermeneuttisten kysymysten erittely kuuluu näin ollen olennaisesti eksegeettisen tutkimuksen lähtökohtiin.
Kaikelle eksegeettiselle tutkimukselle on yhteistä myös se, että lähdetekstejä pyritään pääsääntöisesti tarkastelemaan mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan joko alkukielisinä tai alkukielestä suoraan tehtyinä käännöksinä. Alkuperäisen tekstin rekonstruoimiseen, kopiointiin ja kääntämiseen liittyvät kysymykset muodostavat perustan muille eksegeettisille lähestymistavoille.