Väitösten huippuvuosi 2015

Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston tutkimustoiminnassa saavutettiin ennätyksellisiä tuloksia. Järjestelmälliseen kliinisen eläinlääketieteen tohtorikoulutukseen panostaminen on ollut kannattavaa. Tohtorintutkintoja hyväksyttiin vuoden aikana kahdeksan. Väitelleistä kolme tutkijaa sai säätiöiden rahoitusta vuodeksi tutkimustyön jatkamiseen. Tutkimuksen vuotta väritti tiedekunnan juhlallinen promootio, johon osa uusista tohtoreista ehti juhlistamaan saavutustaan. Kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyneiden arvioitujen artikkelien määrä vastasi edellisvuosien tasoa, vaikka viime vuoden huippuluvuista määrä laski. Artikkeleista suurin osa ilmestyi arvostetuissa eläinlääketieteen alan julkaisuissa, mutta merkittäviä poikkitieteellisiä tutkimustuloksia on julkaistu myös muiden alojen tieteellisissä lehdissä.

Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelmaa (Doctoral Programme in Clinical Veterinary Medicine) koordinoidaan osastolta käsin. Tohtoriohjelman johtamisen hallinnollinen vastuu on muun työn ohella lähentänyt molempien kliinisten osastojen tutkijoita.

Osaston tutkijat kokosivat yhteen Helsingin yliopiston koiratutkimusta esittelevän kokonaisuuden syksyllä järjestettyyn sidosryhmätapaamiseen, jossa juhlistettiin eläinlääketieteen opetuksen 70-vuotista taivalta. Osaston koiratutkijat muodostavat Suomen suurimman ja monipuolisimman koiratutkimuksen yksikön. Koiratutkimuksen vaikuttavuutta lisää yhteistyö professori Hannes Lohen koirien geenitutkimusryhmän kanssa usean perinnöllisen eläinsairauden taustan selvittämiseksi.

Pieneläinten sisätauteihin kuuluvassa keuhkosairauksien tutkimusryhmästä valmistui dosentti Minna Rajamäen ohjauksessa kolme väitöskirjaa. Väitöskirjatöissä tutkittiin koiran itsesyntyistä keuhkojen sidekudostumista (IPF). ELL Liisa Lilja-Maulan tutkimus toi uutta tietoa sairauden taudinkulusta, elinajan odotteesta ja taudin syntyyn osallistuvista proteiineista sekä näiden yhteneväisyyksistä ihmisten keuhkofibroosin kanssa. ELL Henna Laurilan tutkimuksissa esitetty histopatologinen taudinkuvaus toi pitkään puuttunutta tietoa ihmisen ja koiran sairauden vastaavuudesta kudostasolla. Keuhkohuuhteista löytyi myös lupaavia keuhkofibroosin diagnostiikkaan sopivia biomarkkereita. ELL Marika Melamiehen tutkimustulokset inhaloitavan kortikosteroidin, budesonidin, käytöstä koirien hengitystiesairauksien hoidossa rohkaisevat puolestaan uuden hoitomuodon jatkotutkimuksiin.

Dosentti Minna Rajamäen luotsaamassa Lung Insight -hengitystiesairauksien tutkimusryhmässä kehitettiin myös kuuden minuutin kävelytesti koiralle. Submaksimaalista rasituksensietokykyä testaavaa kävelytestiä tullaan käyttämään apuna eräillä lyttykuonoisilla koiraroduilla jalostusyksilöiden valinnassa. Lyttykuonoilla on runsaasti eriasteisia hengitystieongelmia, joiden esiintymistä voidaan vähentää valitsemalla jalostukseen paremmin rasitusta sietäviä yksilöitä.

Lung insight -tutkimusryhmä

Professori Outi Vapaavuoren johtamasta Petbone-tutkimusryhmästä valmistui yksi väitöskirja. Fysioterapeutti, MSc Heli Hyytiäinen kehitti koiran polven toimintakyvyn määrittämiseen soveltuvan testipatteriston eli FSCI:n (Finnish Canine Stifle Index). Sen avulla voidaan luotettavasti arvioida koiran polven kuntoutuksen tulosta. Heli Hyytiäistä voidaan pitää eläinten kuntoutuksen edelläkävijänä ja kehittäjänä. Häntä ennen on julkaistu ainoastaan viisi väitöskirjaa eläinten fysioterapian alalta maailmassa.

Professori Outi Vainion CogniDog-hankkeen tutkimustulokset ovat herättäneet toistuvasti maailmanlaajuista mielenkiintoa niin alan tutkijoissa kuin koiraharrastajissa. Lukuisissa esiintymisissä medioissa tutkijat ovat kertoneet koirien kyvyistä ja taidoista käsitellä visuaalista tietoa. ScienceDaily –verkkojulkaisu esitteli tohtorikoulutettava Heidi Törnqvistin löydöksiä, jotka osoittivat, että sosiaalisia tilanteita arvioidessaan koirat pitävät mieluisimpina toistensa kanssa kommunikoivia ihmisiä ja koiria.

Farmakologian ja toksikologian alfa-2-lääkeainetutkimukset jatkuivat. Tutkimuslääkkeen MK-467 osoitettiin poistavan alfa-2 rauhoitusaineiden haitallisia vaikutuksia verenkiertoon. Mainitut rauhoitusaineet ovat yleisimmin käytetty ryhmä eläinten rauhoituksessa. Epäsuotuisien vaikutusten vähentäminen tai poistaminen uuden lääkkeen avulla parantaa huomattavasti potilasturvallisuutta. Tutkimuslääkkeestä on jätetty patenttihakemus. Vuoden lopussa keksijäryhmän jäsen, eläinlääkäri Flavia Restitutti, puolusti julkisesti väitöskirjatutkimuksiaan, jotka osaltaan olivat johtaneet keksintöön.

Kliinisen mikrobiologian laboratorion tutkimus ELT Merja Rantalan luotsaamana on kiinteässä yhteydessä laboratorion toimintaan. Laboratoriossa todettiin koiran korvanäytteestä NDM-5 metallobetalaktamaasia tuottava E. coli -bakteeri todennäköisesti ensimmäisenä maailmassa. Uutinen huomioitiin laajasti eri tiedotusvälineissä koko maassa. Bakteerikannan tutkimus jatkuu yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen sekä Eviran kanssa. Laboratorio toteutti yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoirakoulun kanssa tutkimusprojektin, jossa selvitettiin MRSP- ja MRSA-bakteerien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä opaskoirilla. Tulosten perusteella aloitettiin siitoskoirien ja riskiryhmiin kuuluvien koirien järjestelmällinen seulonta MRSP:n varalta. Toimenpiteillä pyritään estämään vastustuskykyisten bakteerien leviäminen opaskoirien välityksellä. Opaskoirakoulun tutkimusprojekti on osa tohtorikoulutettava ELL Thomas Grönthalin väitöskirjatyötä, joka käsittelee MRSP-bakteerin epidemiologiaa Suomessa.

Laboratorio on vakiinnuttanut asemansa eläinlääkäreiden osaamisen edistäjänä eläinlääketieteellisen kliinisen mikrobiologian alalla. Lähes päivittäin kysellään näytteenotosta, näytevastausten tulkinnasta ja antibioottien valinnasta sekä infektioiden ennaltaehkäisystä. Laboratorion keräämiä antibioottiherkkyystuloksia julkaistiin FinresVet-julkaisussa alkuvuodesta yhdessä Eviran kanssa.

Opetuksen kehittämistä ja tiivistyvää yhteistyötä kampuksella ja tiedekunnassa

Perusopetusta toteutettiin suunnitelmien mukaisesti kolmannen, neljännen ja viidennen vuoden opiskelijoiden opintokokonaisuuksissa. Klinikkakierron uudistettiin käytännössä syyslukukauden alusta. Uudistuksessa mm. lisättiin valinnaisen harjoittelun osuutta ja liitettiin patologian opintoja tukemaan kliinistä diagnostiikkaa. Viikin kampusyhteistyötä kartoitettiin ja tiivistettiin farmasian ja eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian opetuksessa.

Lisensiaattitöiden tueksi tarkoitettu kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kesäklinikkatoiminta on jatkunut tuloksellisena usean vuoden ajan dosentti Anna Hielm-Björkmanin johdolla. Vuoden 2015 aikana toimintaan liittyivät mukaan eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto vastuuhenkilöineen. Laajentunut toiminta jatkuu entisellään, mutta tutkielmapajan nimellä. Uutena työskentelymuotona toteutetaan kaksi seurantaseminaaria vuodessa tukemaan lisensiaattitöiden valmistumista. Yhteistyöllä tehostetaan ajankäyttöä lisensiaattitöiden ohjauksessa, sillä suurin osa lisensiaattitöistä valmistuu kliinisiltä osastoilta.

Mukana Eläinten viikolla Tiedekulmassa

Osaston tutkijat ja opettajat osallistuivat aktiivisesti vuotuiseen eläinten viikon tapahtumaan yliopiston Tiedekulmassa. Eläinten asiat kiinnostavat kansalaisia, joten Tiedekulma täyttyi ajoittain kuulijoista. Yleisöllä oli mahdollisuus kuunnella tietoiskuja kiinnostavista aiheista, kuten koirien kyvyistä auttaa tunnistamaan syövän toteamisessa, koirien nivelvioista, jalostuksesta ja siitä, mitä koira ajattelee. Hevostutkijoiden aiheina olivat hevosen ontumat ja kaviokuumeen uudet tuulet. Kliinisen mikrobiologian tutkijat kertoivat lemmikkieläinten tarttuvista taudeista ja antibioottien alentuneesta tehosta infektioiden hoidossa.

Panostusta koiratutkimukseen ja muita tulevaisuuden näkymiä

Suomen Akatemian vuoden 2014 julkaisemat tieteenalakohtaisen arvioinnin tulokset osoittivat, että eläinlääketieteellinen tutkimus oli laadultaan vaikuttavinta, kun sitä verrattiin vastaaviin kansainvälisiin tutkimusaloihin. Tutkitusti korkeatasoiseksi todettu eläinlääketieteellinen tutkimus tiedekunnassa luo innostavia tulevaisuudennäkymiä. Eläimet, erityisesti kodeissamme asuvat koirat, ovat tunnustetusti ihmisen hyvinvoinnin edistäjiä ja niihin kohdistuva monipuolinen tutkimus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin.

Helsingin yliopiston koiratutkimuksen kokoaminen yhteen vahvistaa tutkimusyhteistyötä ja tukee tavoitetta kehittyä entistä korkeatasoisemmaksi, innovatiivisemmaksi ja kansainvälisesti tunnetummaksi tutkimusyksiköksi. Koiratutkimus (canine science) on viime vuosina noussut uudeksi arvostetuksi tieteenalaksi perinteisempien rinnalle. Tärkeänä yhteistyökumppanina tällä alueella toimii Suomen Kennelliitto, jonka kanssa yliopistolla on yhteinen Korien terveystutkimusrahasto. Rahastosta myönnettiin ensi kerran tutkimusapurahoja koiratutkijoille vuoden 2014 lopulla Kennelliiton Koira-tapahtumassa. Näillä apurahoilla koiratutkijamme ovat pystyneet viemään tieteenalaa taas askeleen eteenpäin. Koiratutkimuksellamme on kaikki mahdollisuudet pysyä tieteen kärjessä ja samalla edistää sekä koirien että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Tiedekunnan tiukan talouden vuodet ovat heijastuneet säästötoimina sijaisten rekrytoinnissa. Tehtävistä on jouduttu suoriutumaan jo pitempään vähemmällä henkilöstöllä. Opetushenkilöstön hakeutuminen muihin tehtäviin vuoden aikana on vähentänyt pätevien opettajien ja tutkijoiden määrää osastolla. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on eläinlääketieteen kliinisillä aloilla keskeisessä asemassa ammatillisen osaamisen ja akateemisen pätevyyden vaatimukset täyttävien opettajien koulutuspaikkana. Yritykset rekrytoida ulkomailta kliinisen eläinlääketieteen osaajia täydentämään puuttuvia resursseja ovat valitettavasti epäonnistuneet. Kliininen työ ja vuorovaikutus potilaiden omistajien kanssa vieraalla kielialueella lisäävät työn vaativuutta ja vaikuttaa työntekijän viihtyvyyteen. Riittävällä kliinisten alojen resursoinnilla omassa tiedekunnassa voitaisiin vaikuttaa väistämättä edessä olevaan laskevaan kehitykseen kliinisten alojen tutkimuksessa ja opetuksessa.

Satu Sankari,
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto