Promoottori, professori Terttu Katila vihkii Erkki Pyörälän kunniatohtoriksi.

Juhlavuosi alkoi promootiolla

Osaston henkilökunta oli tärkeässä roolissa järjestämässä juhlavuoden tohtoripromootiota. Professori, promoottori Terttu Katila oli promootiotoimikunnan kanssa luonut juhlijoille ikimuistettavan kolmipäiväisen juhlan. Juhlamenojen ohjaajana toimi osaston toinen professori Olli Peltoniemi ja promootiotoimikunnassa useita muita osaston henkilöitä. Erityisen lämpimästi moni toivotti kunniatohtoriksi osaston entisen opettajan ja kunnioitettavan praktikon, ELL Erkki Pyörälän.

Kuva: Claudio Oliviero.

Tuotantoeläintutkimus hyvässä vauhdissa

Jo aikaisemmat tutkimushankkeet jatkuivat entiseen tapaan. Sen lisäksi kova kilpailu tutkimusrahoituksessa jatkui. Merkittävää uutta rahoitusta saivat kuluneen vuoden aikana erityisesti sikaryhmän hankkeet, eli Olli Peltoniemen ”Vapaasti porsiva emakko”, Claudio Olivieron ”The role of colostrum quality, development of intestinal microbiota and immunocompetence, in neonate piglet mortality, COLPIMO” ja Mari Heinosen ”Mikrobilääke ja sian napatyrä”. Kaikki edellä mainitut olivat MMM:n Makerahankkeita. Sikatutkijat ryhtyivät toimenpiteisiin saadakseen aikaan tutkimus- ja samalla opetusinfraa, koska lähialueiden sikatilojen määrä on romahtanut ja mahdollisuudet tehdä sikatutkimusta ja hoitaa perusopetus ovat heikentyneet. Yritysrahoitusta tähän onnistuttiinkin saamaan Atrialta ja Vetcarelta. Tarkoitus on luoda toimiva yhteistyökuvio yhden lähiseudulla toimivan sikatilan kanssa.

Professori Anna Valros oli saanut professoripoolirahoituksen ja sen turvin jäänyt tutkimusvapaalle vuoden 2015 ajaksi. Vuoden kuluessa väitöstyönsä sai valmiiksi jopa kuusi tohtorikoulutettavaa. ELL Tuomas Herva väitteli eläinten hyvinvoinnista ja talousasioista naudan lihantuotannossa ja MSc Jinhyeon Yun selvitti väitöstyössään emakon olosuhteita, käyttäytymistä ja hormonimuutoksia porsimisen aikoihin. ELL Ann-Helena Hokkasen väitöstyö käsitteli vasikoiden kipua ja sen lievittämistä nupoutuksen yhteydessä ja ELL Mari Rantalan puolestaan naudan kiimakiertoa. MSc Heli Venhoranta tutki naudan perinnöllisiä, lisääntymisongelmiin liittyviä sairauksia ja ELL Eeva Mustonen märehtijöitten puna-apilaa sisältävien rehun isoflavonoideja. Väitöstilaisuudet toivat asiantuntijoita tiedekuntaamme eri puolelta Eurooppaa, mikä toivottavasti vielä osaltaan lisää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Opetuksessa ei suuria muutoksia

Vuoden aikana opetusohjelmaa jatkettiin entiseen malliin. Osaston henkilökunta hoiti teoriaopetuksen Viikissä ja klinikkavuoden opiskelijat tulivat osana klinikkakiertoa Saarelle tuotantoeläinsairaalaan. Opetus sai opiskelijoilta erittäin hyvää palautetta. Henkilökunta on motivoitunutta ja ottaa opiskelijat hyvin huomioon. Saarelle opiskelijoiden on hyvä tulla oppimaan.

Henkilökunnassa muutoksia ja saatuja huomionosoituksia

Merkittävä muutos osastolle oli lisääntymistieteen professorin Terttu Katilan eläkkeelle jääminen pitkän työuran päätteeksi. Jäähyväisluennollaan joulukuussa 2015 Katila kertoi elävästi kutsuvieraille vuosikymmenien historiikin eläinlääketieteen opetuksessa ja tutkimuksessa. Hänen johdollaan osasto muutti aikanaan Hautjärveltä Saaren tiloihin. Katila on ollut merkittävä henkilö kansainvälistymisen edistämisessä. Lisäksi hän on jättänyt lähtemättömän merkin opetukseen ja tutkimukseen eli käytännössä osaston kaikkeen toimintaan. Uutta verta osaston toiminta sai loppukesällä, kun professori Päivi Rajala-Schultz aloitti työnsä maitohygienian ja nautaterveydenhuollon professorina. On hienoa saada maailmalta takaisin paluumuuttaja mukanaan toivottavasti useampi maitotonkallinen uusia ideoita osaston ja tiedekunnan toimintaan.

Osaston tohtorikoulutettava Helena Telkänranta sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä, kun hänen kirjoittamansa kirja ”Millaista on olla eläin” oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Tällaista huomionosoitusta nähdään harvoin! Osaston nykyinen johtaja, professori Mari Heinonen saavutti kaksi tunnustusta: hän sai Helsingin yliopiston myöntämän Opettajien Akatemian jäsenyyden ja Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistykseltä Kannuspalkinnon. Professori Olli Peltoniemi aloitti ECAR:in (European College of Animal Reproduction) presidenttinä vuoden 2015 alusta alkaen.

Eläinten hyvinvointiasiat edelleen tärkeitä

Eläinten hyvinvointikeskus EHK jatkaa aktiivisena arjen resurssina. Tämä Helsingin yliopiston, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maa- ja metsätalousministeriön yhteinen eläinten hyvinvointiin erikoistunut asiantuntijaverkosto toimii osaston yhteydessä ja edistää eläinten hyvinvoinnin valvonnan ja tutkimuksen kansallista yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi. EHK:n tehtävänä on myös edistää eläinten hyvinvoinnin tutkitun tiedon levittämistä ja tunnistaa omalta osaltaan kansallisia tutkimustarpeita. Ikävä loppuvuoden uutinen oli, kun osaston asiantuntijoiden kanssa yhteistyötä tehnyt eläinsuojeluasiamies ei enää saanut rahoitusta tehtävän jatkamiseen. Osaston asiantuntijat ovat tänäkin vuonna toimineet aktiivisesti kolmessa hyvinvoinnin neuvottelukunnassa: Tuotantoeläinten, seura- ja harrastuseläinten sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta.

Vuosittainen, myös yliopiston ulkopuoliselle yleisölle kohdistettu Eläinten hyvinvointifoorumi järjestettiin tuttuun tapaan Viikissä, tänä vuonna aiheena oli eläinten hyvinvoinnin edistämiselle olennaiset käyttäytymistarpeet. Osaston väki oli myös mukana järjestämässä ohjelmaa Eläinten viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Vierailijoilla oli mahdollisuus kysellä mm. eläinten hyvinvoinnista ruoantuotannossa.

Tuotantoeläinsairaalan peruskorjaus peruuntui

Kauan odotettu ja tarpeellinen Saaren klinikan tuotantoeläintilojen peruskorjaus aloitettiin alkukesällä tiiviin keväisen suunnittelujakson jälkeen. Klinikkarakennus tyhjennettiin, toiminnat sopeutettiin remontin ajaksi ja osa henkilökunnasta lomautettiin. Pettymys ja epäusko olivat valtavat, kun muutaman viikon kuluttua työn aloittamisesta saatiin kylmä suihku niskaan; kaikki rakennushankkeet Yliopiston puolesta jäädytettiin osana Helsingin yliopiston säästöohjelmaa! Henkilöstö ja opiskelijat joutuivat sopeutumaan melkoisesti, kun koko syksyn ajan aikaisemmin klinikalla tapahtunut opetus korvattiin asiakastiloilla tai kuivaharjoitteluna luokassa. Toiminta saatiin jatkumaan Saaren klinikalla joulukuussa ilman peruskorjausta ja henkilökunta jäi odottelemaan tulevaisuudessa siintävää remonttia.

Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto