Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Julkaisuja ja opinnäytetöitä valmistui

Kuluneena vuonna kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston tutkijat olivat kirjoittajina yhteensä 45 kansainvälisessä, vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa, joissa käsiteltiin monipuolisesti eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä niiden hyvinvointiin liittyviä aiheita. Lisäksi julkaistiin useita artikkeleita esimerkiksi Suomen eläinlääkärilehdessä sekä harrastelehdissä. Lisensiaatin tutkielmia osastollamme valmistui 23. Myös sekä ammatillisia että akateemisia jatkotutkintoja suoritettiin.

Ira Kallio-Kujalan väitöskirja käsitteli yhdistelmälääkkeen, medetomidiinin ja vatinoksaanin, imeytymistä ja jakautumista koirilla. Väitöskirjaan sisältyi myös ensimmäinen kliininen tutkimus, jossa tätä uutta rauhoitusainevalmistetta annetiin potilaskoirille.

Mirja Kaimion väitöskirjan aiheena oli ulkokorvan tulehdus amerikancockerspanieleilla Suomessa. Hän havaitsi, että rodun yksilöillä on suurentunut riski vakavalle krooniselle ulkokorvantulehdukselle, ja että korvavaharauhasten liikakasvu ja laajeneminen olivat rodulle tyypillistä. Rauhasmuutoksen esiintyminen myös kliinisesti terveillä koirilla viittasi perinnölliseen taustatekijään.

Opetus sujui rajoituksista huolimatta

Luento-opetus jouduttiin järjestämään koronarajoitusten vuoksi edelleen verkossa, mutta välttämätön lähiopetus, kuten laboratorio- ja taitoharjoitukset sekä näyttökokeet (OSCE) saatiin järjestettyä turvallisesti pienissä ryhmissä. Viitosvuoden sairaalaopetus pyöri jokseenkin normaalisti, toki sielläkin terveysturvallisuus huomioiden. Syksyllä saimme vierailevaksi opettajaksi Erasmus-vaihdossa Paula Tilleyn Lissabonin yliopistosta.

Yliopistollisen eläinsairaalan tiloihin perustettiin Skills lab, jossa viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat harjoitella kädentaitoja ja kirurgisia toimenpiteitä ompelumalleilla ja opetuskäyttöön luovutetuilla kuolleilla eläimillä.

Osaston opetushenkilökunta on antanut taas kuluneenakin vuonna panoksensa Eläinlääkäripäivien ja muiden täydennyskoulutustilaisuuksien järjestelyyn ja luentoihin, esiintynyt kutsuttuina luennoitsijoina kansainvälisissä kongresseissa sekä kirjoittanut luvun kansainväliseen oppikirjaan.

Tutkimukset etenivät

Apulaisprofessori Tarja Pääkkösen johtamassa NeuroPet-tutkimusryhmän hankkeessa selvitetään epilepsian merkkiaineita, jotka voisivat ennustaa epilepsian tulevaa taudinkulkua, hoitovastetta ja liitännäissairauksien kehittymistä. Tässä Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa pystytettiin vuoden 2021 aikana menetelmät solunulkoisten vesikkeleiden eristämiseksi koirien aivoselkäydinnestenäytteistä. Solunulkoisten vesikkeleiden merkitystä tutkitaan myös osastomme muissa projekteissa, kuten astmaa sairastavien hevosten keuhkohuuhteessa sekä osteoartriittia sairastavien hevosten nivelnesteessä. NeuroPet-tutkimusryhmä selvittää lisäksi koirien kallonaukileiden kehitystä ja niiden yhteyttä kallon muotoon.

Dosentti Liisa Lilja-Maula ja dosentti Heli Hyytiäinen jatkoivat Suomen Akatemian rahoittamia tutkimuksiaan kliinisen tutkijan osa-aikaisella rahoituksella. Lilja-Maulan tutkimuksen kohteena oli lyhytkuonoisten koirien terveys, ja Hyytiäinen tutki fysioterapeuttisten keinojen vaikutuksia lonkkanivelten dysplasiasta kärsivien koirien lonkkien löysyyteen ja sen liitännäissairauksiin.

Dosentti Anna Hielm-Björkmanin johtama DogRisk -tutkimusryhmä jatkoi koirien testaamista ihmisen koronainfektion havaitsemisessa validoimalla koirien osaamista Helsinki-Vantaan lentokentällä. Yllättävä sivulöydös oli, että koirat pystyivät erottamaan variantit toisistaan. Sama tutkimusryhmä etsii myös riskitekijöitä moniin koirien kroonisiin sairauksiin, kuten atopiaan ja kroonisiin suolistotulehduksiin. He havaitsivat, että aikuisiän sairastuvuudella ja dieetillä oli vahva yhteys, mikä alkoi jo hyvin pienenä pentuna, jopa tiineyden ja imettämisen aikana.

Diagnostisen kuvantamisen yksikkö osallistui edelleen aktiivisesti ja monipuolisesti sekä kliinisen eläinlääketieteen että ihmislääketieteen tutkimuksiin. ELL Vilma Reunanen tekee väitöskirjatyötä koirien perinnöllisten selkäsairauksien kuvantamisesta. Ensimmäisessä osatyössä osoitettiin röntgen ja tietokonetomografiakuvauksen avulla DVL2- geenivirheen aiheuttavan koiralle häntänikamien epämuodostumia ja lyhentävän kuonon pituutta.

Professori Catherine McGowan Liverpoolin yliopistosta vieraili osastollamme loka-marraskuussa. Hän osallistui useiden hevostutkimusprojektien suunnitteluun ja pohti tutkijoittemme kanssa esimerkiksi hevosten energiametaboliaan sekä astmaan liittyviä tutkimustuloksia. Uutena hevosaiheisena tutkimusprojektina aloitettiin hevosten unitutkimus, jota tehdään yhteistyönä tiedekuntamme hyvinvointitutkijoiden kanssa.

Osastomme tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden tekemä työ on saanut myös laajempaa tunnustusta. Dosentti Anna Hielm-Björkmanille myönnettiin keväällä Kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitus­rahaston kulttuuripalkinto Kompassiruusu 2021 innovatiivisesta koronakoira­tutkimuksesta, jossa seurattiin erityiskoulutettujen hajukoirien käyttöä koronavirukseen sairastuneiden ihmisten tunnistamisessa. Syksyllä Suomen eläinlääkäriliitto palkitsi tohtoriopiskelija ELL Kati Tuomolan eläinten hyvinvointipalkinnolla. Hänen tutkimuksissaan on selvitetty ravi- ja ratsuhevosten suuvaurioita, ja ne on toteutettu yhteistyössä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Tutkimusten tuloksia on esitelty laajasti myös arvostetuissa kansainvälisissä hevosharrastajien lehdissä.

Vuoden lopussa osaston tutkijoiden ideoima ja suomalaisen eläinlääkeyritys Vetcare Oy:n kanssa yhteistyössä kehittämä, uusi koirien rauhoitukseen käytettävä lääkevalmiste sai myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta (EMA). Valmiste sisältää medetomidiinia ja vatinoksaania. Vatinoksaani vakauttaa verenkiertoelimistön toimintaa lievittämällä medetomidiinin haittavaikutuksia. Sen vaikutuksista eri eläinlajeilla ja monenlaisissa käyttötarkoituksissa on tehty osastollamme vuosien varrella useita väitöskirjoja ja julkaistu lukuisia tutkimusartikkeleita. Tutkimukset vatinoksaanin vaikutuksista jatkuvat edelleen useilla eläinlajeilla.

Rahoituksen saaminen mahdollistaa korkeatasoisen tutkimuksen

Syksyllä alkoi dosentti Heli Hyytiäisen johtama ja Suomen Akatemian rahoittamana nelivuotinen hanke, jonka aiheena on eläinten hengityselinten fysioterapia. Tutkimuksen neljässä osassa pyritään selvittämään fysioterapiamenetelmien ja korkeavirtaushappihoidon vaikutusta keuhkokuumeisten varsojen ja koirien hengitystoimintaan, testaamaan terapiassa käytettävän tulosmittarin luotettavuutta sekä tutkimaan fysioterapiaohjelman vaikutusta kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivien koirien hengitystoimintaan.

ELT Sanna Viitanen sai Suomen Akatemian kliinisen tutkijan osa-aikaisen rahoituksen ja aloitti tutkimuksensa, jonka tavoitteena on vähentää antibioottien käyttöä koirien ja kissojen hengitystiesairauksien hoidossa.

Agrian ja Ruotsin Kennelliiton yhteinen tutkimusrahasto myönsi apurahan eläinlääkäri Iida-Maria Niinikosken väitöskirjatyöhön, jossa tutkitaan lyhytkuonoisten koirien hengitysteiden tukkoisuuden yhteyttä uniapneaan. Tutkimuksessa käytetään uutta, kannettavaa laitetta näiden koirien unihäiriöiden mittaamiseen. Rahasto rahoittaa myös nuorten aikuisten mäyräkoirien välilevyjen muutoksia ja niiden yleisyyttä selvittävää tutkimusta, jonka aineisto saatiin kerättyä, sekä ELL Leena Inkilän väitöskirjatutkimusta, jossa selvitetään koiran lihaksistoon ja luustoon kohdistuvaa fyysistä kuormituksesta agility-suoritusten aikana.

Lisäksi osaston tutkijat ovat saaneet lukuisia pienempiä apurahoja mm. Suomen eläinlääketieteen säätiöltä ja Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiöltä. Kaikki saadut apurahat ovat toimintamme kannalta erittäin tärkeitä, sillä ne mahdollistavat osastollamme tehtävän tutkimuksen ja väitöskirjojen sekä lisensiaatin tutkielmien tutkimusprojektien etenemisen. Kiitämme rahoittajiamme ja sidosryhmiämme kaikesta saamastamme avusta ja tuesta.

 

Marja Raekallio
osaston johtaja

 

Unitutkimusta