Opetuksen varadekaanin katsaus

Opintoja poikkeusoloissa ja tulevaisuuden suunnittelua

Digitaalisuuden hyödyntäminen etenee

Vuotta 2021 hallitsi edellisvuoden tapaan pandemia, mutta jatkuvasti muuttuviin oheistuksiin oli jo ehditty sopeutua ja niitä osattiin myös ennakoida. Tiedekunnassa on koko pandemian ajan pystytty järjestämään ryhmäopetusta lähiopetuksena, ja monet käyttöön otetut työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen. Digitaalisuuden hyödyntämisestä on tullut aiempaa suunnitellumpaa ja esimerkiksi siirtymistä sähköisiin tentteihin tuetaan vahvasti koko yliopiston tasolla. Eläinlääkärikoulutuksessa koetaan tarvittavan tulevaisuudessakin valvottuja salitenttejä, ja niiden toteutukseen sähköisessä muodossa on löytymässä toimivia ratkaisuja.

Osaamisen arvioinnissa on jo nyt käytössä tenttien lisäksi monenlaisia muita menetelmiä. Uuden lisänsä osaamisen näkyväksi tekemiseen tuo karttuvan tiedon testi, jota työstetään kansainvälisessä VetRepos-hankkeessa professori Antti Iivanaisen johdolla. Hankkeeseen on liittynyt monivalintakysymysten kehittämistyötä asiantuntijoiden ohjauksessa. VetRepos-hankkeen lisäksi tiedekunnassa käynnistyi kaksi muuta Erasmus + -hanketta, joissa on vahvasti mukana digitaalisuuden edistäminen.

Tulevaisuuden suunnittelua

Eläinlääketieteen koulutuksen tulevaisuudesta keskusteltiin kuluneen vuoden aikana monella tasolla. Tiedekunnassa käynnistyi seuraavan kolmivuotiskauden (2023-2026) opetussuunnitelman valmistelu. Syksyn aikana kerättiin eri tahoilta tiedossa olleita muutostarpeita. Tiedekunnan neuvottelukunnasta oli merkittävää hyötyä opintojen työelämäkytkennän kehittämisessä. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat uudet valinnaiskurssit, joilla sekä kandi- että lisensiaattivaiheen opiskelijat pääsevät ohjatusti tutustumaan pieneläinlääkärin työhön yksityisillä vastaanotoilla. Kursseja pilotoidaan Evidensian vastaanotoilla jo tulevana keväänä, ja niiden avulla saadaan lisättyä myös mahdollisuuksia kehittää ruotsin kielen osaamista potilastyössä.

Koulutusohjelmien suunnitteluun liittyy väistämättä toiveita ja vaatimuksia myös Helsingin yliopiston ja eurooppalaisen eläinlääkärikoulutuksen yhteisten periaatteiden näkökulmasta. Helsingin yliopiston linjausten mukaisesti kestävä kehitys ja vastuullisuus otetaan entistä näkyvämmin mukaan opetussuunnitelmissa, ja yliopiston monitieteinen Kestävyyskurssi on jo nyt myös eläinlääkäriopiskelijoiden käytössä. Pääsimme osallistumaan myös EU-tason keskusteluun yhteisten koulutusvaatimusten päivityksestä. EAEVE-järjestön (European Association of Establishments for Veterinary Education) vuosikokouksen koulutusosiossa nostettiin esiin tarve ottaa eläinlääkärikoulutuksiin mukaan myös ymmärrys tekoälyn perusteista, sillä tekoäly on jo nyt mukana eläinlääkäreiden työssä enemmän kuin ehkä tiedostammekaan. Uusia asioita on siis pyrittävä ottamaan mukaan opetussuunnitelmiin, mutta koulutuksen laajuuden pysyminen aiemmissa raameissa edellyttää luovuutta niiden integroimisessa eläinlääketieteen substanssiin.

Hyvinvoiva oppiminen ja opettajien hyvinvointi

Kuluneen vuoden aikana tiedekuntatason opettajakokoukset keskittyivät hyvinvointiteemoihin. Resilienssi-sana on jalkautunut vahvasti arkeen, ja hyvinvoivan oppimisen periaatteita pyritään edistämään. Henkilöstön hyvinvointia kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä, ja siitä saatiin ensi kertaa nostettua esiin erityisesti opettajiin liittyviä asioita. On selvää, että jatkuvat muutokset kuormittavat eikä etäopetus sovi kaikille. Myös Helsingin yliopiston siirtyminen uuteen SISU-opintotietojärjestelmään toi mukanaan uusia käytänteitä, jotka ovat työllistäneet erityisen paljon koulutussuunnittelijoita mutta koskettavat kaikkia opiskelijoita ja opettajia.

 

Mirja Ruohoniemi,
opetusvaradekaani

Antti Iivanainen,
eläinlääketieteen kandiohjelman johtaja

Riikka Keto-Timonen,
eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman johtaja