Kliinisen tuotantoeläin­lääketieteen osasto

 

Vuonna 2021 kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla päästiin nauttimaan täysillä uusien tilojen käytöstä, tosin koronaviruksen varjossa. Klinikan remontin jälkeen oltiin tyytyväisiä siitä, että paikat olivat uudet ja enää ei tarvinnut tehdä työtä remontin keskellä. Nykyisten tilojen ansiosta tuotantoeläinsairaala pystyy palvelemaan asiakkaita, sekä oman alueen potilaita että lähetepotilaita, sairaalatoimintojen osalta entistäkin paremmin. Klinikan avajaisia ei vain ole päästy pitämään epidemian takia!

Monia tutkimushankkeita meneillään

Koronavirus hankaloitti jonkin verran tutkimuksen tekemistä. Aineiston keruu tiloilta oli hankalaa, koska osalle tiloista ei päässyt. Näytteiden analyysissä koettiin uusi tilanne, kun laboratorion perustarvikkeita ja joidenkin laboratorioanalyysien reagensseja tai kittejä ei ollut saatavilla ja niitä odotettiin. Loppuvuonna 2021 tilanne kuitenkin alkoi normalisoitua ja tutkimus jatkui lähes entiseen malliin.

Osastolla on meneillään useita monivuotisia hankkeita, joihin rahoitusta on saatu jo aikaisemmin ja niistä kerrotaan enemmän viime vuosien vuosikertomuksissa. Tähän on kerätty tietoa uusista hankkeista. Näiden lisäksi tutkijat ovat saaneet säätiöistä pienempiä apurahoja, joiden avulla tutkimusta on myös saatu edistettyä.

ELT Mari Hovinen sai rahoituksen Suomen Akatemiasta lypsylehmän verkkomahan pH:ta koskevaan tutkimukseensa. Projektiin on hankittu laitteisto ja tietokoneohjelma, jonka avulla saadaan tietoa lehmän sisältä langattomasti. Yhteistyö Luken (Luonnonvarakeskus) kanssa Harjun oppimiskeskuksessa on mahdollistanut hevosten lisääntymistutkimuksen laajentamisen hevosten munasolujen keräämiseen ja sen avulla jossain vaiheessa myös keinohedelmöitykseen. Tästä tutkimuksesta vastuussa on ollut ELT Maria Kareskoski. Hevospuolen tutkimusrintamalla on myös polkaistu pystyyn yhteistyössä kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kanssa hevosen unitutkimus, joka selvittää hevosen unta, unen mittaustekniikka, unikäyttäytymistä ja unihäiriöitä. Tutkimusryhmässä on mukana osastoltamme dosentti Laura Hänninen, dosentti Marianna Norring ja apulaisprofessori Peter Krawczel.

Sikatutkimuspuolella aloitti professori Anna Valrosin johdolla yksi uusi Makera-hanke, EHJÄ (Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista), Tässä hankkeessa tutkitaan sikojen hännänpurentaa ja sen kehittymistä lihasikaloissa.

Osallistuimme myös Suomen Akatemian rahoittamaan FinLive-hankkeeseen (Finnish Livestock Research Infrastructure, https://finlive.fi) professori Olli Peltoniemen johdolla. FinLive on kansallinen verkosto, joka kerää yhteen eri puolella Suomea olevaa tutkimusinfrastruktuuria ja aineistoa. Siihen kuuluu kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston ja tuotantoeläinsairaalan lisäksi neljä muuta yksikköä: Luke Jokioisilla, Luke Maaningalla, Luke Siikajoella sekä Helsingin yliopiston Viikin tutkimusnavetta. Hankkeen avulla tavoitellaan tulevaisuudessa yhteisen infrastruktuurin lisäksi tiivistä yhteistyötä muiden tutkimuskeskusten kanssa.

Vuoden aikana valmistui kolme uutta väitöskirjaa

Sofia Väärikkälän väitöstyö “Strengthening the elements of official animal welfare control on Finnish cattle and pig farms” avasi osaston tutkimusta uudelle alueelle. Sofia tutki väitöskirjatyössään, miten eläinsuojeluvalvonta toteutuu suomalaisilla nauta- ja sikatiloilla ja miten valvontaa voitaisiin edelleen kehittää. Hän selvitti virkaeläinlääkäreiden ja kotieläintuottajien näkemyksiä eläinsuojeluvalvonnan toteutumisesta sekä valvonnassa esille tulleita eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntejä.

 

Vera Talvitie selvitti väitöskirjassaan “Mycoplasma bovis in cattle: evaluation of risk factors and control measures for M. bovis infections” kyseisen taudinaiheuttajan tartunnan leviämisen riskitekijöitä naudoilla ja sitä, auttoivatko sovitut toimenpiteet tiloilla hallitsemaan tartuntaa. Lisäksi hän tutki lihantarkastustuloksien hyödyntämistä M. bovis -positiivisten tilojen löytämisessä ja M. bovis –tartunnan vaikutusta teurastettujen sonnien kasvuun.

 

Osaston kolmannen väitöskirjan, joka liittyi sikojen lisääntymiseen, sai valmiiksi Taehee Han otsikolla “Impact of pre-mating diet and metabolic state on follicle development and piglet birth weight in sows”. Hän tutki rehun vaikutusta emakon follikkelien kehittymiseen ja porsaiden syntymäpainoon.

Taehee Han väitteli sikojen lisääntymisestä

Laitteita uusittiin

Osaston laboratoriolaitteista moni oli tullut käyttöikänsä päähän ja vuoden aikana saatiin Saaren laboratorion peruslaitteiden tilalle hankittua uusia osittain Suomen Akatemian hankerahoituksella (FinLive). Suurta osaa laitteista käytetään sekä tutkimus- että kliinisten potilasnäytteiden analysoinnissa.  Osaston laboratorion henkilöstöä on sekä Saarella että Viikissä. Viikin päässä tutkitaan lähinnä tutkimusnäytteitä ja Saarella keskitytään potilasnäytteisiin ja tutkimusnäytteiden alkukäsittelyyn. Saarella myös opiskelijat pääsevät ja joutuvat tekemään perusanalyysejä osana tuotantoeläinsairaalan klinikkakiertoa. Siellä on pyritty edelleen ylläpitämään perusanalyysit kaiken tyyppisille näytteille ja vain vähän näytteitä lähetetään laboratorion ulkopuolelle analysoitavaksi.

Tutkimusteknikko Nina Viljanen analysoi uudella Catalyst one-laitteella koiran verinäytettä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On tärkeätä, että henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää nykyaikaisia, hyviä laitteita tutkimuksessa, opetuksessa ja kliinisessä työssä. Sen vuoksi olikin hyvin tärkeää, että osastolle saatiin hankittua uusia ultraäänilaitteita tähän käyttöön. Näiden avulla voidaan helpottaa opettajien työtä ja tehdä oppimistilanteista mahdollisimman hyviä sekä opettajien, opiskelijoiden että eläinten kannalta. Vuoden aikana lisääntymisen oppiaineeseen ostettiin narttukoiramalli Gynnie, jota käytetään koiran lisääntymisen käytännön harjoituksissa. Uutena asiana opetuksessa tuli vuoden aikana videoiden tekstittäminen, koska yliopiston materiaalien sisällön tulee olla jatkossa kaikkien saavutettavissa. Nautaopetuksen valmistui nautojen terveydenhuollon kliinisten opettajien Mari Hovisen ja Minna Kujala-Wirthin tekemä virtuaalinen terveydenhuoltokäynti.

Viidennen vuosikurssin opiskelija Taija Häätylä tekee ultraäänitutkimusta uuhelle uudella laitteella

Opetusmallit ovat nykypäivää. Tässä narttukoira Gynnie, sen pennut ja silikonipossu valmiina avustamaan opiskelijoiden oppimista

Laboratoriossa on hyödynnetty aikaisemmin hankittuja laitteita

Aikaisemmin hankitut laboratoriolaitteet ja henkilökunnan kouluttautuminen ovat mahdollistaneet sen, että yhteistyössä Luken kanssa pakastetaan oriiden spermaa geenipankkihankkeessa. Saaren laboratoriossa pystytään nykyisin tekemään myös siittiöiden motiliteettianalyysit päivitetyllä Androvision-järjestelmällä ja uusina analyysimoduuleina on saatu nyt käyttöön siittiöiden akrosomin, kromatiinivaurioiden ja elävyyden tutkimukset. Näitä molempia käytetään aktiivisesti sekä tutkimuksessa että käytännön praktiikassa. Osastolla on myös laitteisto tammojen munasolujen keräykseen, ja niiden avulla on aloitettu munasolujen keruun harjoittelu ja kaupallisen toiminnan valmistelut keinohedelmöitystä varten yhteistyössä Luken kanssa.

Etätyö on tullut tutuksi

Edellisenä vuonna tutuiksi tulleet etäkokoukset ja tapaamiset jatkuivat. Aikaa ja luontoa säästyi, kun ei tarvinnut matkustaa paikalle tapaamisiin. Toisaalta, osalla henkilökunnasta alkoi näkyä turnausväsymystä ja korona-aaltojen välillä olikin mukava, kun osa kokouksista voitiin pitää fyysisinä. Loppuvuonna 2021 koronaepidemiatilanne taas kiristyi ja palattiin etämoodiin.

Tuotantoeläinsairaalassa työ jatkui edellisen vuoden malliin. Tilakäynnit ja harjoitukset hoidettiin paikan päällä maskit naamalla ja hanskat kädessä. Yhtään varsinaista hankalaa tautipurkausta ei vuoden aikana osunut klinikan henkilöstöön tai opiskelijoihin. Siitä suuri kiitos kaikille, kukaan ei tullut tautisena levittämään tartuntaa muihin! Tuotantoeläinsairaalan arki saatiin sujumaan lähes normaalisti rajoituksista huolimatta. Opiskelijat saatiin valmistumaan praktiikkaoikeuksiin ja sairastumisilta ja tartunnoilta vältyttiin. Tuotantoeläinsairaalaan saatiin lisää henkilökuntaa, mikä heijastuu opetukseen, kun henkilökunnan kuormitusta pystytään vähän helpottamaan.

Tuotantoeläinsairaalassa työ jatkui paikan päällä. Kuvassa sairaalaeläinlääkäri Aino Riihimäki jakamassa töitä opiskelijoille

 

Opiskelijat pakkaamassa praktiikkalaukkua ennen tilakäynneille lähtöä

Teoriaopetus jatkui etänä, klinikalla työskenneltiin eläinten ääressä entiseen malliin

Kurssit pidettiin etänä ja se alkoi sujua jo rutiinilla, tapahtuihan se jo toiseen kertaan. Suuria muutoksia opetukseen ei tehty. Osa opettajista haikaili paluuta lähiopetukseen ja osa oli hyvin tyytyväinen etäopetuksen jatkumiseen. Osa luennoista saatiin tallennettua, mikä vähentää jatkossa työtä, kun niitä voi käyttää jonkun kerran uudelleen. Kurssin ajankohdasta riippuen erilaiset harjoitustyöt pystyttiin pitämään lähiopetuksena, mutta paljon niitäkin koronavirus siirsi etäopetukseksi.

 

Osaan demoista opiskelijat saivat osallistua etänä. Tässä meneillään sikojen keuhkodemo, jossa professori Mari Heinonen kertoo keuhkomuutoksista ja dosentti Claudio Oliviero striimaa.

Vuosittain toistuvien kurssien lisäksi valinnaisia kursseja pidettiin paljon entiseen malliin, mutta monessa ohjelmaa oli muokattu niin, että lähiopetusta vaativat osiot oli jätetty pois tai muokattu etänä toteutettavana. Esimerkiksi dosentit Claudio Oliviero ja Stefan Björkman organisoivat valinnaisen opiskelijoiden sikakurssin kansainvälisenä etäkurssina, mihin osallistui myös joukko eurooppalaista diplomaattitutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä. Noin tusina luennoitsijaa viidestä eri maasta pystyi antamaan kuulijoille lisäoppia sikojen terveydenhuollosta ja lisääntymisestä.

Osaston kliininen opettaja Maria Kareskoski on uuden lisensiaattivaiheen opintojuonteen, Svenska strimmanin vetäjä. Tämä jakso käynnistyi kuluvana vuonna ja opiskelijoita ilmoittautui jaksolle hyvin.

Hevospuolella uusi asia oli yhteistyön käynnistäminen Harjun oppimiskeskuksen kanssa, kun Luken hevoset ovat siirtyneet Ypäjältä sinne. Tammagynekologian harjoitukset, avustajakurssin tammaosuus ja valinnainen hevoslisääntymiskurssi pidettiin Harjun tiloissa.

Yhteistyö Seinäjoen alueen kanssa jatkui entiseen malliin, eli klinikkakurssilaiset saivat vaihtaa yhden tuotantoeläinsairaalaviikon Seinäjoen sikaviikoksi. ELL Jaakko Marttila on toiminut Seinäjoella yhteistyöhenkilön useita vuosia ja saanut työstään hyvää palautetta opiskelijoilta, kiitos hänelle työpanoksesta. Jaakon siirtyessä muihin tehtäviin oli hienoa, että tilalle löytyi Seinäjoella uudet eläinlääkärit, eli Sanna Ylä-Autio ja Suvi Ranta

Henkilökunta aktiivista

Vaikka koronavirus hankaloitti ja vähensi sekä kansainvälisiä että kansallisia fyysisiä tilaisuuksia, ihmeen paljon vuoden aikana löytyi myös rakoa, milloin osaston henkilöstö pääsi osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Joihinkin matkustettiin jopa paikalle, mutta aika suuri osa pidettiin internetin välityksellä. Kansainvälinen ja kansallinen toiminta on tärkeä osa työtämme. Alla mainitut tapahtumat ovat esimerkkejä siitä laajasta kentästä, missä osaston henkilöstö toimii.

Kliininen opettaja Mari Hovinen luennoi ProAgria Etelä-Pohjanmaan Pötsi-hankkeen seminaarissa ja ELKE-hankkeen utareterveysseminaarissa, sekä Eläinlääkäriliiton seminaarissa jossa pohdittiin tuotantoeläinten puhtautta. Hän alusti myös Lehmälääkäreiden utareterveys-pienryhmässä.

Professori Päivi Rajala-Schultzin vetämä NKJ:n rahoittama pohjoismaisten mastiittitutkijoiden verkosto järjesti kolmannen seminaarinsa webinaarina, ja aiheena oli ”Nordic Mastitis Research – ongoing projects and special focus on communication”. Päivi luennoi myös FAO:n Knowledge Dissemination Dialogue Series webinaarissa aiheesta “Responsible antimicrobial use in dairy production:  Controlling mastitis at dry-off”.

Professori Olli Peltoniemi ja dosentti Stefan Björkman olivat Norjassa SEARCH – instituutissa kehittämässä munasolujen keräämisen (ovum – pickup) menetelmää eläviltä emakoilta yleisanestesiassa.

Dosentti Laura Hänninen jalkautui etänä Nuorten tiedeakatemian Tutkija tavattavissa –  järjestelmän kautta kahdesti kouluun puhumaan eläinten hyvinvoinnista. Hän myös luennoi aiheesta ”Arkipäivän etiikkaa kissalan arkeen” löytökissojen kanssa työskenteleville praktikoille ja MMTDK tiedeiltapäivässä otsikolla ”The ethics of research funding and co-operation”. Hän myös luennoi Agrifuturessa eläinten hyvinvoinnista ja digitalisaatiosta sekä keskusteli Lehmälääkärien organisoimassa tilaisuudessa vasikoiden nupoutuksesta. Paikan päälle Laura matkusti Iisalmeen kurssittaman eläinten käsittelytaitoa ja kouluttamista eläinlääkäreille ja Kiirunaan esittelemään seminaariin poroprojektin tuloksia.

Dosentti Marianna Norring kertoi etänä pohjoismaisessa siipikarjakongressissa aiheesta ”Wooden breast and lameness in broilers” sekä oli paikan päällä pyydettynä pääpuhujana pohjoismaisessa laboratorioeläinten kongressissa puhumassa eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista.

ELT Maria Kareskoski luennoi hevosten lisääntymisestä virtuaalisessa tapahtumassa West Coast Equine Reproduction Symposium. Hän myös pääsi paikan päälle kouluttautumaan lisää hevosen lisääntymiskirurgiasta ja lisääntymisestä Saksassa, Itävallassa ja Belgiassa. Maria myös organisoi siittolaeläinlääkärin avustaja –kurssin Luken kanssa Saarella.

Professori Anna Valros luennoi hännänpurennasta, sikojen hyvinvoinnista, häntävaurioiden arvioinnista ja/tai pitkähäntäisten sikojen kasvattamisesta monissa tilaisuuksissa: Nordic Seminar on the Future of Meat Control and Animal Welfare Inspections, Australasian Pig Science Association ja European Association for Porcine Health Management webinar. Sikojen käyttäytymisestä ja käsittelystä siirroissa hän luennoi HKScanin eläinkuljettajien koulutuspäivillä. Sikatutkijoiden ryhmä vastuuhenkilönä professori Mari Heinonen järjesti tuottajatilaisuuden Suomen Sikayrittäjien kanssa, webinaarin eläinlääkäreille yhteistyössä ETT:n ja Ruokaviraston kanssa sekä webinaarin sianlihantuottajille A-tuottajien kanssa.

Uutena tapahtumana voisi mainita UniJuniorin, johon osaston henkilökunnasta osallistui dosentti Laura Hänninen kuulijoinaan 15 innokasta lasta ja HBL toimittaja. Kyseessä on ruotsinkielinen 3-6 luokkalaisille lapsille suunnattu yliopisto-työpajasarja (https://www2.helsinki.fi/sv/forskningsgrupper/mangfald-flersprakighet-och-social-rattvisa-i-utbildning/projects/unijunior).

Osaston henkilökunta sai useita huomionosoituksia

Arjen puurtamisen väliin on mahtunut myös juhlahetkiä. Dosentti Suvi Taposen ryhmän muutama vuosi sitten julkaistu artikkeli (Heikkilä, Liski, Pyörälä & Taponen: Pathogen-specific production losses in bovine mastitis) sai alan arvostetun lehden, Journal of Dairy Science,”Highly Cited Award” – palkinnon. Palkitsemisperusteissa mainitaan, että viittausten suuri määrä kertoo artikkelin tärkeydestä tiedeyhteisölle.  Mastiittitutkija, ELL Riitta Niemi sai puolestaan National Mastitis Council Scholars palkinnon, mikä oikeuttaa osallistumiseen organisaation vuosikokoukseen Kaliforniassa helmikuussa 2022 ja pyynnön esitellä siellä tutkimustuloksiaan umpilehmähankkeesta. Sikapuolella Suomen Sikayrittäjät, sikatalouden erikoisjärjestö, jakaa vuosittain Vuoden Sikateko -huomionosoituksen henkilölle tai taholle, joka on merkittävästi omalla toiminnallaan edistänyt suomalaista sikayrittäjyyttä. Vuonna 2021 palkinto myönnettiin professori Mari Heinoselle pitkäaikaisesta työstä sikatutkimuksen ja eläinlääkäreitten koulutuksessa.  Loppuvuonna saatiin vielä hieno viesti, että tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä osastonhoitaja Reijo Jokivuorelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

Osastonhoitaja Reijo Jokivuori sai itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.

Professori Mari Heinonen sai Vuoden sikateko 2021 palkinnon

 

Vuosi 2021 jatkui koronaviruksen varjossa ilman taudin pahaa iskua henkilökuntaan. Sitkeyttä tässä on tarvittu, mutta jälleen kerran henkilökunta on osoittanut kyvykkyytensä tehtäviinsä. Yksi mainittava ilonpilkahdus oli syksyllä, kun epidemia-aaltojen välissä onnistuttiin pitämään osaston yhteiset pikkujoulut! Vuodenvaihde toi tullessaan uuden hallintokauden ja uuden johdon, joten allekirjoittanut kiittää kaikkia mahdollisuudesta toimia tämän hienon työyhteisön osastonjohtajana. Tästä on hyvä kaikkien ponnistaa tulevaisuuteen!

 

Mari Heinonen
osaston johtaja