Helsingin yliopisto
Tilinpäätösvuosi 2021
Pitkään yhdessä taivaltaneen hallintotiimin matka tuli päätökseensä vuoden 2021 lopussa. Omalta osaltani se tarkoitti 12 vuoden jaksoa tutkimusvaradekaanina. Matkalle mahtui monta vaihetta – ja nyt onkin hyvä hetki katsoa hallintojaksojen saumakohdassa taaksepäin ja tehdä yhteenvetoa ja analyysiä siitä, mitä päättävä dekanaatti on tiedekunnan, alan ja yhteisen terveyden hyväksi saanut aikaiseksi. On tilinpäätöksen aika.
Isoimpina asioina mieleen nousevat muistot jännittävistä hetkistä esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin yhteydessä, joita minun kausiini mahtui kaksin kappalein (vuosina 2011 ja 2018). Molemmat olivat isoja ponnistuksia, jotka työllistivät: tehtiin itsearvioita ja mietittiin toiminnan suuntaa, saatiin evästystä tulevaan.
Molemmissa menestyimme tiedekuntana erittäin hyvin. Jälkimmäinen oli siinä mielessä parempi kokemus, että siihen osallistuimme yhtenäisempänä, yhtenä tiiminä, ja jäi tunne yhteen hiileen puhaltamisesta. Edellisessä olimme kuitenkin enemmän kahtia jakautuneena, vaikka muun muassa tuloksia puimmekin yhdessä.
Samoin ESEVT-arvioinnit – silloin on oltu jännän äärellä: on mietitty opetusinfrojen toimivuutta, potilasmäärien riittävyyttä, ennakoitu paneelien käyttäytymistä. Olemmehan Euroopan ensimmäinen eläinlääketieteellinen yksikkö, joka täysin akkreditointiin jo ennen oman hallintokauteni alkua vuonna 2009.
Menestyminen ESEVT-arvioinneissa ei ole itsestään selvää, eikä läpäiseminen todellakaan tule kuin Manulle illallinen. Tästä todistavat esimerkiksi Uppsalan ja Kööpenhaminan saamat hylsyt viime- ja edellisvuosilta. Syyt olivat kyseisissä tapauksissa erilaiset, mutta osoittavat yhtä kaikki, että rima on korkealla, emmekä mekään voi jatkossa ottaa näitä askareita kevyesti.
Kautemme aikana olen saanut toimia useassa kansainvälisessä organisaatiossa niiden hallituksissa ja johdossa, eri paikoilla luottamustehtävissä. Näihin ovat liittyneet tavanomaisempien tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointiin liittyvien tehtävien lisäksi erityisesti aktiviteetit eurooppalaisen eläinlääkäri – erikoistumisen parissa (mm. ECAR; ECPHM ja EBVS).
Lisäksi perustamis- ja vetovastuu Una Europan One Health -fokusalueen perustamiseksi ja toiminnan vakauttamiseksi vuosina 2019, 2020 ja 2021 on ollut korvaamaton ja hieno kokemus, vaikkakin käytännössä koko kyseistä jaksoa varjosti pandemia, joka esti organisaation lähitapaamiset. UNAOH on hyvässä vauhdissa ja luo kansainvälistä ja monitieteistä pohjaa sekä maisteri- ja tohtorikoulutusasioissa että tutkimusyhteistyössä.
HOH:n perustaminen PROFI 4 -kierroksella 2017 & 2018 ja organisaation toiminnan ylös ajaminen on ollut kauteni parhaita kokemuksia, vaikka profi instrumenttina onkin haastava kokonsa ja aikataulunsa takia. Yhtä kaikki koen ylpeyttä päästessäni esittelemään HOH:n toimintaa ulkomaisille yhteisen terveyden toimijoille.
Koen, että olen erityisesti saanut energiaa HOH:n apulaisprofessoreiden ja koordinaattoreiden eteenpäin suuntautuvasta vahvasta etunojasta ja liikkeestä yhteisen terveyden tutkimuksen hyväksi. Minun onkin helppo ennustaa HOH:lle vahvaa tulevaisuutta hienojen uusien johtajien ja koordinaattoreiden avulla.
Tätä kirjoittaessani menestyminen PROFI 7 -kaudella näyttääkin jo hyvin todennäköiseltä ja kannustaa jatkamaan ponnistuksia yhteisen terveyden ja eläinten, ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan sopeutumiskyvyn parantamiseksi haastavaksi käyneessä maailmassa.
Nopeasti muuttuva maailma tarvitsee kipeästi monitieteisen yhteisen terveyden koulutuksen saaneita osaajia. Tiedekuntamme, HOH ja UNAOH ovat organisaatioita, jotka pystyvät vastaamaan tähän tarpeeseen. Minusta meillä on ollut hieno matka Antti Sukuran, Mirja Ruohoniemen ja Maria Fredriksson–Ahomaan kanssa. On ollut hieno olla osa tätä tiimiä, josta olen myös hyvin kiitollinen. Minusta tilinpäätös näyttää positiiviselta.
Olli Peltoniemi
tutkimuksen varadekaani