About Deleted User

Special user account.

Tavoiteohjelmien valmistelu hyvässä vauhdissa

Kesälomat alkavat olla takanapäin ja on aika suunnata katse syksyn aloittamiseen. Tiedekuntien ja erillisten laitosten sekä keskushallinnon  tavoiteohjelma- ja toimintasuunnitelmaluonnosten valmistelu uutta strategiakautta varten on hyvässä vauhdissa.

Yliopistotasolla tehtyjen koosteiden mukaan yksiköiden suunnitelmaluonnoksiin on valittu mukaan eniten mm. huolellisen henkilöstösuunnittelun, aktiivisen rekrytoinnin, tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisen, tutkintojen ja opetuksen laadun sekä  vuorovaikutteisen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtamisen kehittämiskohteita. Lisäksi kestävään talouteen liittyvät teemat, mm. toiminnan fokusointi ja rakenteellinen kehittäminen ovat vahvasti mukana. Tärkeä osa suunnittelua on valita kehittämiskohteille konkreettiset toimenpiteet, määritellä resurssit ja vastuut.

Strategiablogissa esitellään syksyn aikana yksiköiden strategisia valintoja, kokemuksia ja hyviä käytänteitä valmistautumisesta uuden kauden toimeenpanoon. Yhteinen keskustelu strategian toimeenpanosta jatkuu aktiivisesti eri foorumeilla.

Janne Sariola

kehittämispäällikkö, suunnittelu ja laadunvarmistus

Beredningen av målprogrammen har börjat bra

Semestern är snart förbi och det är dags att börja förbereda för hösten. Beredningen av fakulteternas, de fristående institutionerna och centralförvaltningens utkast till målprogram och verksamhetsplaner för den nya strategiperioden har kommit en bra bit på vägen.

De sammanställningar som gjorts på universitetsnivå visar att de populäraste utvecklingsobjekten i enheternas planutkast är bl.a. genomtänkt personalplanering, aktiv rekrytering, tillgodogörande av forskningsrön och kunnande, hög kvalitet på examina och undervisning och interaktivt ledarskap som stöder samhörigheten. Dessutom framträder teman som anknyter till hållbar ekonomi, bl.a. fokusering och strukturell utveckling av verksamheten. Att välja vilka konkreta åtgärder som ska vidtas för varje utvecklingsobjekt och att fördela resurser och ansvar är en viktig del av planeringen.

Under hösten presenterar strategibloggen enheternas strategiska val, erfarenheter och god praxis med tanke på förberedelserna inför den nya perioden. Diskussionen om hur strategin ska genomföras fortsätter aktivt i olika forum.

Janne Sariola

utvecklingschef, planering och kvalitetsarbete

Preparation of target programmes is well under way

With the summer holidays drawing to a close, now is a good time to look ahead to the autumn. Faculties and independent institutes as well as the University’s Central Administration are well on the way to preparing their draft target programmes and action plans for the new strategy period 2013–2016.

Information gathered at the University level shows that the areas of development most often cited in the unit draft plans relate to careful human resources planning, active recruitment, the application of research results and competence, the high standard of degrees and teaching as well as interactive leadership in support of collegiality. Also emphasised are themes related to sustainable finances, such as the provision of greater operational focus and structural development. A vital part of the planning process is to define concrete measures related to the areas of development as well as to determine the relevant resources and responsibilities.

This autumn, the strategy blog will present the units’ strategic choices, experiences and good practices as they prepare to implement the new strategy. Discussion on implementing the strategy will continue actively in several forums.

Janne Sariola

Head of Development, Strategic Planning and Quality Assurance

Helsingin yliopisto tähtää 50 parhaan joukkoon

Helsingin yliopisto pyrkii nousemaan maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on osa kauden 2013–2016 strategiaa, jonka yliopiston hallitus hyväksyi 18.1.2012. Strategian sisältöön voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi/strategia.

 Rehtori Thomas Wilhelmsson kertoo olevansa tyytyväinen strategian valmistelutapaan. Yliopistolaiset osallistuivat sankoin joukoin keskusteluun yliopiston tulevaisuudesta, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Videoterveisissään Wilhelmsson kertoo strategian tärkeimmistä painopisteistä ja itselleen läheisimmästä tulevaisuudentavoitteesta.

 Suuntaviivat ovat nyt selvillä, ja seuraavaksi alkaa strategian kääntäminen käytäntöön. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita maaliskuussa järjestettäviin kampustilaisuuksiin, joissa keskustellaan strategiasta ja sen jalkauttamisesta.

[hyvideo 20058]

Helsingfors universitet siktar mot de 50 bästa

Helsingfors universitet strävar efter en plats bland de femtio bästa universiteten före år 2020. Målet ingår i strategin 2013–2016, som godkändes av universitetets styrelse den 18 december 2012. Du kan bekanta dig med innehållet i strategin på adressen www.helsinki.fi/strategia. Strategin översätts till svenska i början av detta år.

 Rektor Thomas Wilhelmsson säger sig vara nöjd med sättet på vilket strategin förbereddes. Universitetsfolket deltog i stora skaror i diskussionen om universitetets framtid, och det syns i resultatet. I sin videohälsning berättar Wilhelmsson om strategins viktigaste prioriteringar och om de framtidsmål som ligger honom närmast.

 Riktlinjerna är nu utstakade och nästa steg är att börja tillämpa strategin i praktiken. Alla intresserade är välkomna på de tillställningar som ordnas i mars på olika campus, där vi diskuterar strategin och hur den ska få fotfäste.

 

[hyvideo 20059]

University of Helsinki aims for the top 50

The University of Helsinki aims to become one of the top 50 universities in the world by 2020. On January 18, 2012, the university’s board approved this strategic goal for the years 2013-2016. The strategy will be translated and made available in English during early 2012 at www.helsinki.fi/strategy.

 Rector Thomas Wilhelmsson is very happy with the process by which the new strategy was crafted. The university community participated in large numbers to the discussion on the future of the university, which is also reflected in the result. In his video blog post Wilhelmsson sheds light on the top priorities of the strategy, and shares the strategic goal closest to his own heart.

 Now that the guidelines for the future have been drawn, the next step is to bring the strategy into practice. In March, on all four campuses, all interested parties are encouraged to attend discussion events about the new strategy.

[hyvideo 20060]

Innostuneen yliopistoyhteisön infrastruktuuri

 Moni sivistysyhteisömme tuore jäsen tuntee suurta ylpeyttä tullessaan valituksi juuri Helsingin yliopiston opiskelijaksi. Eräs ystäväni muisteli hiljattain, miten hienolta tuntui ottaa ensimmäisiä kertoja esille ylioppilaskalenteri ja siten näyttää hienovaraisesti läsnäolijoille, että ”hei, minut on valittu Helsingin yliopistoon!” Ylpeyteen sekoittuu tunnetta kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen, ja ajatus siitä, että sen kokonaisuuden osana ehkä tekee jonakin päivänä suuria tekoja.

Mitä yliopistoyhteisömme sitten tekee sen eteen, että saisimme pidettyä tästä tunteesta kiinni? En puhu nyt ainoastaan opiskelijoista, vaan kaikista yliopistolaisista – myös niistä, jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä. Olemmeko unohtaneet sellaiset asiat kuin into, ylpeys ja halu kuulua yhteen? Koko yliopistomme menestyksen kannalta on merkittävää tunnistaa nämä voimavarat ja tehdä töitä niiden säilyttämiseksi.

Yliopistollamme on tapana suhtautua asioihin hieman turhan mekaanisesti. Sitä, että välkyt aivot haluavat hakeutua juuri meille, pidetään itsestäänselvyytenä. Ja se taas, että puhuttaisiin vaikkapa siitä miten yliopisto olisi yksinkertaisesti kivempi paikka olla ja työskennellä, ei oikein sovi tiukkaan analyyttisyyteen tottuneeseen ympäristöön. Eihän ”kiva” ole edes kunnollista suomea, herra paratkoon.

”Yhteisöllisyyden lisääminen” sen sijaan nähdään usein vihoviimeisenä ylätason haihattelulausekkeena, johon on vaikea saada mitään lihaa luiden ympärille. Usein unohtuu, että yhteisöllisyys tarvitsee oman infransa siinä missä kaikki muukin. Harvardilla on soutujoukkueensa, Trinity Collegella on nurmikkonsa ja kirsikkapuunsa, joiden alle kokoontua silloin harvoin kun Dublinissa aurinko paistaa. Mitkä ovat Helsingin yliopiston aseet yhteisöllisyyden lisäämiseen? Paljonko niitä on mietitty, ja olisiko syytä miettiä enemmän?

Voisimme aloittaa luomalla enemmän tilaa, joka houkuttelee kokoontumaan yhteen. Huonosti valaistu nurkka ja pari sohvaa ei yksinkertaisesti tähän riitä. Voisimme jatkaa luomalla epämuodollisempia tapaamisfoorumeita koko yliopistoyhteisölle. Joissakin maailman huippuyliopistoissa esimerkiksi kahville lähteminen opiskelijoiden kanssa professorille pakollista luennon jälkeen, jos opiskelijat haluavat jatkaa keskusteluja luennon aiheesta. Ja jos nyt oikein villeiksi heittäydytään, entä jos meillä olisi kerran lukukaudessa yhteinen ideailtapäivä, jossa yliopistoyhteisömme kokoontuisi työstämään satunnaisissa pienryhmissä vaikkapa ratkaisua johonkin ongelmaan yli ainerajojen, fuksista kansleriin? Tähän suuntaan on onneksi jo otettukin askeleita esimerkiksi mainiosti toimineiden Pecha Kucha –iltojen muodossa.

Mutta palataanpa sfääreistä ilmakehän alempiin kerroksiin. Yhteisöllisyys ei ole tärkeää vain siksi, että kaikilla olisi kivaa. Hyvässä yhteisössä ihmiset työskentelevät antaumuksella. Hyvässä yhteisössä syntyy raikkaampia, rohkeampia ja uraauurtavampia ideoita, sillä ihmiset uskaltavat avata suunsa ja ehdottaa jotakin hieman radikaalimpaa tai epäsovinnaisempaa. Ja ilman tällaista ajattelua ei synny uutta, ei innovaatioita eikä tieteellisiä läpimurtoja.

Innostuminen ja innostavuus pitäisikin nostaa yliopistolla takaisin muotiin. Niin sanottu yliopistolainen tapa esiintyä on melko jäykkä ja hillitty. Jos hieman provosoidaan, liiallinen innostuminen on populaaria ja siksi tuomittavaa. Rakas alma materimme tarvitsee lisää rohkeutta. Rohkeus taas ei synny tyhjästä, vaan sen edistämiseksi tarvitsemme uusia, vapaampia tapoja puhua ja toimia. Ja ehkä ripauksen ystävällistä ja rakentavaa epäsovinnaisuutta hierarkioiden ylittämisen, villimpien ideoiden ja innostuneen yhdessäolon muodossa.

Leena Pihlajamäki

Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)

Huipulle ja yhteiskuntaan Lahdessa

Lahden yliopistokeskus www.lahdenyliopistokeskus.fi on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen verkosto-organisaatio, jonka koordinaatiovastuu on Helsingin yliopistolla. Yliopistokeskus muuttuu ja integroituu tiukemmin yliopistojen perustoimintaan. Se tahtoo osaltaan vauhdittaa yliopiston matkaa huipulle ja yhteiskuntaan.

Lahden yliopistokampus

Lahden yliopistokeskuksen strategiaprosessissa päädyimme viime vuonna puhumaan Lahden yliopistokampuksesta. ”Kampus” johtaa helposti ajatukset rakennuksiin, sijaintiin ja fyysisiin toimintaympäristöihin. Meille se kuitenkin tarkoittaa enemmän toiminnallista ratkaisua ja on työkalu yliopistokeskuksen uudenlaisen toimintakonseptin hahmottamiseksi. Silmissämme siintää yliopistojen yhteinen kampus, joka toimii Lahdessa ja on luonteva osa yliopistojen normaalia toimintaa ja kampusrakennetta.

Lahden kampuksella ei ole kilpailevaa eikä päällekkäistä toimintaa minkään muun kampuksen kanssa. Lahteen on muutamassa vuodessa kehittynyt ainutlaatuinen ympäristötutkimuksen, innovaatiotutkimuksen ja hyvinvointitutkimuksen synerginen toiminta-alusta, jonka täysimittainen hyödyntäminen on vasta alussa. Keskeistä on profiloituminen entistä omaleimaisemmaksi tutkimus- ja koulutuskokonaisuudeksi, jolla on alueellisesta toimintaympäristöstä kumpuavat syyt sijaita nimenomaan Lahdessa.  Asian ytimessä on ajatus siitä, että yliopistot määrittelevät toimintansa täällä yhtenä luontevana osana strategisia ratkaisujaan. Olennaista on, että ne tiedekunnat ja erillislaitokset, joilla on tutkimusta ja opetusta Lahdessa, näkevät siitä koituvan sellaista lisäarvoa, jolla on aidosti merkitystä niille itselleen samalla, kun alue siitä hyötyy. Lahden yliopistokeskuksen kautta Lahdessa toimii jo kymmenkunta tiedekuntaa tai korkeakoulua  ja kolme erillislaitosta kolmesta eri yliopistosta.

Yliopisto vahvasti läsnä

Helsingin yliopistolla on Lahdessa moneen tiedekuntaan linkittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehittämisprojekteja. Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnan ympäristötieteiden laitoksen ympäristöekologian osasto toimii täällä. Ympäristöekologian tutkimus ja koulutus on alusta asti, jo 15 vuoden ajan edustanut yliopiston ainelaitosrakennetta Helsingin ulkopuolella, mikä on yliopiston sijoittumisessa poikkeuksellista.  Tulokset osoittavat, että tieteellisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta on ollut mahdollista tehdä myös kehäkolmosen pohjoispuolella, tiiviissä vuorovaikutuksessa alueellisen ympäristön kanssa.

Palmenian Lahden yksikkö on profiloitunut niin, että se on entistä tiiviimmässä yhteistyössä tiedekuntien, erityisesti valtiotieteellisen, humanistisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa. Avoimen yliopiston aivan keskeisenä vahvuutena ovat tiiviit suhteet tiedekuntiin.

Yhteistyön dynaaminen kenttä

Yliopistouudistus on näyttäytynyt meille muun muassa siten, että yliopistot entistä itsenäisemmin ja kriittisemmin valitsevat, miten ja missä ne harjoittavat tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Alueellista toimintaakin tarkastellaan uusin silmin. Yliopistokeskusten pelipaikka ei ole enää entisellään, ei puhdasta ”kolmatta tehtävää”, vaan kärkeen nousevat kansainvälisen tason tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus.

Lahden kampus tarjoaa yliopistoille runsaasti kumppanuuksia ja keskustelufoorumeita ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Se toimii laboratoriona ja yliopistojen yhteistyön alustana uusille tutkimuksen ja koulutuksen avauksille, joilla on vahva kytkentä alueelliseen toimintaympäristöön, elinkeinoelämään ja erilaisiin yrityksiin. Näin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkin toteutuu mitä parhaimmin.

Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokeskuksen pääsihteeri

Timo Pihkala, prof. (LUT), Lahden yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja

Tutkimus korkeatasoista, johtamisessa ja opetuksen arvostuksessa parannettavaa

Yliopistoyhteisömme on laajasti keskustellut nykytilanteen vahvuuksista ja heikkouksista. Yliopistolaisten ja yliopiston sidosryhmien näkemyksiä yliopiston nykytilasta ja tulevaisuudesta pyydettiin verkkokyselyssä helmikuun alussa. Haasteeseen tarttui yli 2000 vastaajaa. Samaan aikaan yliopiston strategiatyötä tukevat toimikunnat työstivät näkemyksiä toimintamme vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi analyysin tueksi haastateltiin yliopiston rehtoraatti. 

Nykytilanteen vahvuuksiksi nostettiin se, että olemme kansainvälinen, korkeatasoinen tutkimusyliopisto ja hyvä työnantaja. Tutkimuksessa on tunnistettu omat vahvuusalat ja niistä kehittyvät keihäänkärjet. Tutkimustyö on ollut pitkäjänteistä ja vuosikymmenien työn tuloksena on on noustu maailman tutkimuksen kärkeen mm. ilmasto- ja  syöpätutkimuksessa.

Yliopistomme on myös innostava tutkimus- ja oppimisympäristö. Henkilöstössä on paljon koulutus- ja kehittämismyönteisyyttä ja erikoisosaamista. Vahvuutenamme ovat useat tutkimuksen huippuyksiköt, kansainvälisesti korkeatasoiset tutkijat ja tutkimusryhmät sekä hyvät tutkimusympäristöt.

Työelämässä on tällä hetkellä noin 200 000 Helsingin yliopiston kouluttamaa asiantuntijaa. Tämän kautta monella tieteenalalla on yhteistyöhankkeita elinkeinoelämän kanssa.  Alumnitoiminnan vahvistuminen on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttamiskanava jatkossa.

Heikkoutena on, että opetustehtävien arvostus ei ole tarpeeksi korkealla tasolla. Opetusansioista/hyvästä opetuksesta ei palkita riittävästi. Samoin opetuksen johtamisessa ja suunnittelussa on haasteita.

Vuorovaikutteisen johtamisjärjestelmän kehittäminen on vielä kesken. Laitosjohtajien ja toimistopäälliköiden mandaatti on uusi, myös dekaanien ja hallintopäälliköiden rooli on muuttunut.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta hyvää on se, että olemme yhteistyökumppanina monessa mukana.Yliopistolla ei kuitenkaan ole selkeästi yhtenäistä linjaa tärkeimmistä kumppanuuksista. Samoin kansainvälistymistä tulee vahvistaa.

 

Verkkokyselyn tulos

Verkkokyselyn vastaajat kokivat yliopiston nykyvahvuuksiksi tutkimuksen ja opetuksen. Asteikolla 4-10 tutkimus sai arvosanan 8,25 ja opetus 7,38. Tutkimus on vastaajien mukaan kansainvälisestikin arvostettua ja houkuttelee yliopistoon opiskelijoita ja tutkijoita. Opetuksen osalta kiiteltiin opettajien osaamista ja innostuneisuutta, mutta opetukselle toivotaan myös lisää arvostusta.

Parannettavaa yliopistossa on erityisesti johtamisessa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Johtamisen arvosanaksi jäi 6,53, hallinto- ja tukipalveluiden arvosana oli 6,71. Johtamisen arvosanoissa oli kuitenkin paljon hajontaa ja monet vastaajat kokivat johtamisen kehittyneen yliopistolla.  Johtamiseen toivotaan enemmän vuorovaikutteista kulttuuria sekä johtamiskoulutusta. Hallinto- ja tukipalveluilta odotetaan puolestaan tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä kokonaisvaltaisuutta.

Vastanneista ryhmistä tyytyväisimpiä yliopiston nykytilaan olivat sidosryhmät ja alumnit, tyytymättömämpiä opettajat ja tutkijat sekä opiskelijat.

Nykytilanteen analyysin ja haastattelun tuloksia hyödynnetään yliopiston strategian 2013–2016 suunnittelussa.

Voit tutustua kyselyn tuloksiin tarkemmin alla olevasta liitetiedostosta.

Verkkokyselyn tulostiivistys osallistujille_nykytila

Forskningen håller hög kvalitet, ledarskapet och undervisningens prestige kan förbättras

Vårt universitetssamfund har diskuterat styrkorna och svagheterna i nuläget vitt och brett. I webbenkäten i början av februari bad vi universitetsfolket och universitetets intressentgrupper ge sina synpunkter på universitetets nuläge och framtid.  Över 2 000 personer antog utmaningen. Samtidigt gav de kommittéer som stöder universitetets strategiarbete sina synpunkter på styrkorna och svagheterna i vår verksamhet. Som stöd för analysen intervjuade vi dessutom universitetets rektorat.  

Som styrkor i nuläget framhölls att vi är ett internationellt, högklassigt forskningsuniversitet och en god arbetsgivare. Inom forskningen har vi identifierat våra styrkeområden och de spjutspetsar som utvecklas ur dem. Forskningen har varit långsiktig och som en följd av det här decennielånga arbetet har vi nått toppen bland annat inom klimat- och cancerforskningen.

Vårt universitet erbjuder också en inspirerande forsknings- och lärandemiljö. Det råder en positiv inställning till utbildning och utveckling bland personalen, som också innehar mycket specialkunnande. Vår styrka är flera toppforskningsenheter, internationellt högtstående forskare och forskarteam samt goda forskningsmiljöer. 

För närvarande finns det ca 200 000 experter och sakkunniga ute i arbetslivet som har utbildats vid Helsingfors universitet. Den här vägen har många vetenskapsgrenar samarbetsprojekt med näringslivet. En viktig samhällelig påverkningskanal är och kommer att vara den allt starkare alumnverksamheten.

En svaghet är att undervisningsuppgifter inte uppskattas tillräckligt. Undervisningsmeriter/god undervisning belönas inte tillräckligt. Det finns också utmaningar i hur undervisningen leds och planeras.

Utvecklingen av ett interaktivt ledarskapssystem fortsätter ännu. Institutionscheferna och avdelningscheferna har ett nytt mandat, och också dekanernas och förvaltningschefernas roll har förändrats.

I fråga om samverkan med samhället är det bra att vi är med som samarbetspartner i mycket. Universitetet har emellertid ingen klart enhetlig linje när det gäller de viktigaste partnerskapen. Likaså bör internationaliseringen stärkas.

 

Resultatet av webbenkäten

De som svarade upplevde forskningen och undervisningen som universitetets aktuella styrka. På en skala 4–10 fick forskningen betyget 8,25 och undervisningen 7,38. Forskningen är enligt de svarande internationellt ansedd och lockar studerande och forskare till universitetet. Inom undervisningen fick lärarnas kompetens och entusiasm beröm, men man önskar också mera prestige för undervisningen.

Det som främst kräver förbättring är ledarskapet samt förvaltnings- och stödtjänsterna. Betyget för ledarskapet stannade på 6,53 och betyget för förvaltnings- och stödtjänsterna på 6,71. I röstetalen för ledarskapet fanns det dock stor spridning och många svarare tyckte att ledarskapet har utvecklats vid universitetet. Det finns önskemål om mer interaktiv kultur och ledarskapsutbildning inom ledarskapet. Av förvaltnings- och stödtjänsterna väntar man sig effektivitet, kundtillvändhet och helhetssyn.

Nöjdast med nuläget vid universitetet var intressentgrupperna och alumnerna, minst nöjda var lärarna, forskarna och de studerande.

Analysen av nuläget och resultaten av enkäten kommer att utnyttjas i planeringen av universitetets strategi 2013–2016.

Du kan ta närmare del av enkätens resultat i det bifogade dokumentet nedan.

Forskningen håller hög kvalitet, ledarskapet och undervisningens prestige kan förbättras