About Deleted User

Special user account.

KÄYTÄNNÖLLISTÄ STRATEGIAA

Sana ”strategia” herättää usein mielikuvan jostakin paljon työtä vaativasta mutta sinällään kaukana arkitodellisuudesta olevasta, melko hyödyttömästä paperista, jota kukaan asianosaisista ei sen valmistumisen jälkeen muistele. Tosiasiassa strategiatyö on hyvinkin käytännöllistä. Kyse on tavoitteiden yhteisestä suunnittelusta ja konkreettisten toimenpiteiden sopimisesta ja toteuttamisesta. Näin Kielikeskuksessakin. Pyrkimys on ollut tehdä prosessista avoin, yhteinen ja yhteisöllinen. Tätä ovat tukeneet yhteiset teematyöpajat ja oma strategiawiki, jossa ovat kaikki strategiantekoon liittyvät asiakirjat, vastuuhenkilöt, aikataulut sekä yhteisten tilaisuuksien materiaalit ja tuotokset. Wikissä voi myös kommentoida työstettävinä olevia kohtia ja muutoinkin seurata työn edistymistä. Vaikka kaikki eivät osallistukaan yhtä intensiivisesti kaikkiin vaiheisiin, lopputulosta ja hyvää työilmapiiriä edistää avoimuus ja mahdollisuus vaikuttaa. Kielikeskuksen kaltaisessa monikielisessä ja –kulttuurisessa laitoksessa monenkieliset keskustelut ja pohjamateriaalien olemassaolo myös englanniksi helpottavat mahdollisuutta osallistua.

Keskeinen rooli on ollut hallintopäälliköllä, joka on taitavasti pitänyt koko prosessin sopivasti vaiheistettuna ja aikataulutettuna. Valmisteluryhmä on suunnitellut yhteisten työpajojen tavoitteet ja ohjelman sekä työstänyt saatua aineistoa. Johtaja ja esimiehet ovat tehneet lopulliset tavoitevalinnat ja sopineet valittavat toimenpiteet. Jokaiselle toimenpiteelle on nimetty vastuuhenkilö ja aikataulu.

Tavoitteiden valinnassa on tärkeää, että ne oikeasti puhuttelevat laitoksen väkeä. Meillä luonnollisesti eniten tavoitteita on opetuksen kehittämiseksi ja kansainvälistymisen tukemiseksi. Joskus pienikin ero voi olla merkityksellinen: yliopiston tavoitteissa puhutaan vuorovaikutteisesta ja yhteisöllisyyttä tukevasta ’johtamisesta’ –  me taas halusimme muotoiluksi mainitunlaisen ’toimintatavan’ kun halusimme korostaa kaikkien osallisuutta asiassa.

Tämänkertaista strategiaprosessia ovat helpottaneet yliopiston käyttämät työkalut strategiakarttoineen ja valmiine pohjineen. On myös hyvä kun tekstikenttien tila on rajoitettu; sanojahan meillä kyllä riittäisi. Keskushallinnosta on saanut apua aina tarvittaessa.

Tavoiteohjelmamme on viimeistelyä vailla valmis. Paras lopputulema lienee, jos sen myötä yliopiston pyrkimykset ymmärretään, olemme tavoitteellisempia, systemaattisempia tavoitteittemme toteuttamisessa ja jos tuntuu, että näitä asioitahan me muutoinkin tekisimme.

Ulla-Kristiina Tuomi

STRATEGY IN PRACTICE

The word ‘strategy’ often evokes an image of a labour-consuming, but rather useless paper detached from the real world, which is forgotten by all the parties involved soon after its completion.   Actually, strategy work is extremely practical; it is about planning common goals, agreeing on concrete measures to be taken and, finally, implementing them. This is what we have been doing at the Language Centre. Our aim has been to keep the process open, communal and inclusive, supported by common theme workshops and our own “strategy wiki”, which contains all strategy-related documents, lists of contact persons, and schedules as well as material from and the results of meetings and workshops. On the wiki, viewers can follow and comment on items in progress. Even if not all take an active part in each and every stage of the process, openness and the opportunity to contribute make a difference to the end result and promote a convivial working atmosphere. In a multilingual and multicultural institute such as the Language Centre, the fact that discussion can take place in various languages and that the basic documents are available in English lowers the threshold for participation. 

The head of administration has played a key role in skilfully scheduling and breaking the process down into phases. A preparatory group planned the objectives and programmes of common workshops and further processed the material produced in them. The director and superiors have made the final selection regarding objectives and measures to be taken. Each measure has been assigned a coordinator and schedule.

When selecting common goals, their genuine importance to the community must be carefully considered. We, of course, have plenty of goals for the development of teaching and the enhancement of internationalisation. Sometimes a tiny difference can have great significance: whereas the University’s objectives refer to interactive leadership in support of collegiality, we at the Language Centre sought to emphasise collectiveness and replaced ‘leadership’ with ‘policy’.

The present strategy process has been facilitated by the tools provided by the University, including a strategy map and template. Luckily, space on the template is limited, as we are definitely not at a loss for words! And when needed, Central Administration has always been there to offer a helping hand.

The Language Centre target programme lacks only the finishing touches. Helping us to understand the University’s objectives, to become more target-oriented and systematic in our pursuits, and to realise that these are the things we would be doing anyhow will surely be the best outcome.

Ulla-Kristiina Tuomi

Tavoiteohjelmien valmistelu hyvässä vauhdissa

Kesälomat alkavat olla takanapäin ja on aika suunnata katse syksyn aloittamiseen. Tiedekuntien ja erillisten laitosten sekä keskushallinnon  tavoiteohjelma- ja toimintasuunnitelmaluonnosten valmistelu uutta strategiakautta varten on hyvässä vauhdissa.

Yliopistotasolla tehtyjen koosteiden mukaan yksiköiden suunnitelmaluonnoksiin on valittu mukaan eniten mm. huolellisen henkilöstösuunnittelun, aktiivisen rekrytoinnin, tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntämisen, tutkintojen ja opetuksen laadun sekä  vuorovaikutteisen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtamisen kehittämiskohteita. Lisäksi kestävään talouteen liittyvät teemat, mm. toiminnan fokusointi ja rakenteellinen kehittäminen ovat vahvasti mukana. Tärkeä osa suunnittelua on valita kehittämiskohteille konkreettiset toimenpiteet, määritellä resurssit ja vastuut.

Strategiablogissa esitellään syksyn aikana yksiköiden strategisia valintoja, kokemuksia ja hyviä käytänteitä valmistautumisesta uuden kauden toimeenpanoon. Yhteinen keskustelu strategian toimeenpanosta jatkuu aktiivisesti eri foorumeilla.

Janne Sariola

kehittämispäällikkö, suunnittelu ja laadunvarmistus

Beredningen av målprogrammen har börjat bra

Semestern är snart förbi och det är dags att börja förbereda för hösten. Beredningen av fakulteternas, de fristående institutionerna och centralförvaltningens utkast till målprogram och verksamhetsplaner för den nya strategiperioden har kommit en bra bit på vägen.

De sammanställningar som gjorts på universitetsnivå visar att de populäraste utvecklingsobjekten i enheternas planutkast är bl.a. genomtänkt personalplanering, aktiv rekrytering, tillgodogörande av forskningsrön och kunnande, hög kvalitet på examina och undervisning och interaktivt ledarskap som stöder samhörigheten. Dessutom framträder teman som anknyter till hållbar ekonomi, bl.a. fokusering och strukturell utveckling av verksamheten. Att välja vilka konkreta åtgärder som ska vidtas för varje utvecklingsobjekt och att fördela resurser och ansvar är en viktig del av planeringen.

Under hösten presenterar strategibloggen enheternas strategiska val, erfarenheter och god praxis med tanke på förberedelserna inför den nya perioden. Diskussionen om hur strategin ska genomföras fortsätter aktivt i olika forum.

Janne Sariola

utvecklingschef, planering och kvalitetsarbete

Preparation of target programmes is well under way

With the summer holidays drawing to a close, now is a good time to look ahead to the autumn. Faculties and independent institutes as well as the University’s Central Administration are well on the way to preparing their draft target programmes and action plans for the new strategy period 2013–2016.

Information gathered at the University level shows that the areas of development most often cited in the unit draft plans relate to careful human resources planning, active recruitment, the application of research results and competence, the high standard of degrees and teaching as well as interactive leadership in support of collegiality. Also emphasised are themes related to sustainable finances, such as the provision of greater operational focus and structural development. A vital part of the planning process is to define concrete measures related to the areas of development as well as to determine the relevant resources and responsibilities.

This autumn, the strategy blog will present the units’ strategic choices, experiences and good practices as they prepare to implement the new strategy. Discussion on implementing the strategy will continue actively in several forums.

Janne Sariola

Head of Development, Strategic Planning and Quality Assurance

Helsingin yliopisto tähtää 50 parhaan joukkoon

Helsingin yliopisto pyrkii nousemaan maailman viidenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on osa kauden 2013–2016 strategiaa, jonka yliopiston hallitus hyväksyi 18.1.2012. Strategian sisältöön voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi/strategia.

 Rehtori Thomas Wilhelmsson kertoo olevansa tyytyväinen strategian valmistelutapaan. Yliopistolaiset osallistuivat sankoin joukoin keskusteluun yliopiston tulevaisuudesta, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Videoterveisissään Wilhelmsson kertoo strategian tärkeimmistä painopisteistä ja itselleen läheisimmästä tulevaisuudentavoitteesta.

 Suuntaviivat ovat nyt selvillä, ja seuraavaksi alkaa strategian kääntäminen käytäntöön. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita maaliskuussa järjestettäviin kampustilaisuuksiin, joissa keskustellaan strategiasta ja sen jalkauttamisesta.

[hyvideo 20058]

Helsingfors universitet siktar mot de 50 bästa

Helsingfors universitet strävar efter en plats bland de femtio bästa universiteten före år 2020. Målet ingår i strategin 2013–2016, som godkändes av universitetets styrelse den 18 december 2012. Du kan bekanta dig med innehållet i strategin på adressen www.helsinki.fi/strategia. Strategin översätts till svenska i början av detta år.

 Rektor Thomas Wilhelmsson säger sig vara nöjd med sättet på vilket strategin förbereddes. Universitetsfolket deltog i stora skaror i diskussionen om universitetets framtid, och det syns i resultatet. I sin videohälsning berättar Wilhelmsson om strategins viktigaste prioriteringar och om de framtidsmål som ligger honom närmast.

 Riktlinjerna är nu utstakade och nästa steg är att börja tillämpa strategin i praktiken. Alla intresserade är välkomna på de tillställningar som ordnas i mars på olika campus, där vi diskuterar strategin och hur den ska få fotfäste.

 

[hyvideo 20059]

University of Helsinki aims for the top 50

The University of Helsinki aims to become one of the top 50 universities in the world by 2020. On January 18, 2012, the university’s board approved this strategic goal for the years 2013-2016. The strategy will be translated and made available in English during early 2012 at www.helsinki.fi/strategy.

 Rector Thomas Wilhelmsson is very happy with the process by which the new strategy was crafted. The university community participated in large numbers to the discussion on the future of the university, which is also reflected in the result. In his video blog post Wilhelmsson sheds light on the top priorities of the strategy, and shares the strategic goal closest to his own heart.

 Now that the guidelines for the future have been drawn, the next step is to bring the strategy into practice. In March, on all four campuses, all interested parties are encouraged to attend discussion events about the new strategy.

[hyvideo 20060]

Innostuneen yliopistoyhteisön infrastruktuuri

 Moni sivistysyhteisömme tuore jäsen tuntee suurta ylpeyttä tullessaan valituksi juuri Helsingin yliopiston opiskelijaksi. Eräs ystäväni muisteli hiljattain, miten hienolta tuntui ottaa ensimmäisiä kertoja esille ylioppilaskalenteri ja siten näyttää hienovaraisesti läsnäolijoille, että ”hei, minut on valittu Helsingin yliopistoon!” Ylpeyteen sekoittuu tunnetta kuulumisesta suurempaan kokonaisuuteen, ja ajatus siitä, että sen kokonaisuuden osana ehkä tekee jonakin päivänä suuria tekoja.

Mitä yliopistoyhteisömme sitten tekee sen eteen, että saisimme pidettyä tästä tunteesta kiinni? En puhu nyt ainoastaan opiskelijoista, vaan kaikista yliopistolaisista – myös niistä, jotka ovat olleet täällä vuosikymmeniä. Olemmeko unohtaneet sellaiset asiat kuin into, ylpeys ja halu kuulua yhteen? Koko yliopistomme menestyksen kannalta on merkittävää tunnistaa nämä voimavarat ja tehdä töitä niiden säilyttämiseksi.

Yliopistollamme on tapana suhtautua asioihin hieman turhan mekaanisesti. Sitä, että välkyt aivot haluavat hakeutua juuri meille, pidetään itsestäänselvyytenä. Ja se taas, että puhuttaisiin vaikkapa siitä miten yliopisto olisi yksinkertaisesti kivempi paikka olla ja työskennellä, ei oikein sovi tiukkaan analyyttisyyteen tottuneeseen ympäristöön. Eihän ”kiva” ole edes kunnollista suomea, herra paratkoon.

”Yhteisöllisyyden lisääminen” sen sijaan nähdään usein vihoviimeisenä ylätason haihattelulausekkeena, johon on vaikea saada mitään lihaa luiden ympärille. Usein unohtuu, että yhteisöllisyys tarvitsee oman infransa siinä missä kaikki muukin. Harvardilla on soutujoukkueensa, Trinity Collegella on nurmikkonsa ja kirsikkapuunsa, joiden alle kokoontua silloin harvoin kun Dublinissa aurinko paistaa. Mitkä ovat Helsingin yliopiston aseet yhteisöllisyyden lisäämiseen? Paljonko niitä on mietitty, ja olisiko syytä miettiä enemmän?

Voisimme aloittaa luomalla enemmän tilaa, joka houkuttelee kokoontumaan yhteen. Huonosti valaistu nurkka ja pari sohvaa ei yksinkertaisesti tähän riitä. Voisimme jatkaa luomalla epämuodollisempia tapaamisfoorumeita koko yliopistoyhteisölle. Joissakin maailman huippuyliopistoissa esimerkiksi kahville lähteminen opiskelijoiden kanssa professorille pakollista luennon jälkeen, jos opiskelijat haluavat jatkaa keskusteluja luennon aiheesta. Ja jos nyt oikein villeiksi heittäydytään, entä jos meillä olisi kerran lukukaudessa yhteinen ideailtapäivä, jossa yliopistoyhteisömme kokoontuisi työstämään satunnaisissa pienryhmissä vaikkapa ratkaisua johonkin ongelmaan yli ainerajojen, fuksista kansleriin? Tähän suuntaan on onneksi jo otettukin askeleita esimerkiksi mainiosti toimineiden Pecha Kucha –iltojen muodossa.

Mutta palataanpa sfääreistä ilmakehän alempiin kerroksiin. Yhteisöllisyys ei ole tärkeää vain siksi, että kaikilla olisi kivaa. Hyvässä yhteisössä ihmiset työskentelevät antaumuksella. Hyvässä yhteisössä syntyy raikkaampia, rohkeampia ja uraauurtavampia ideoita, sillä ihmiset uskaltavat avata suunsa ja ehdottaa jotakin hieman radikaalimpaa tai epäsovinnaisempaa. Ja ilman tällaista ajattelua ei synny uutta, ei innovaatioita eikä tieteellisiä läpimurtoja.

Innostuminen ja innostavuus pitäisikin nostaa yliopistolla takaisin muotiin. Niin sanottu yliopistolainen tapa esiintyä on melko jäykkä ja hillitty. Jos hieman provosoidaan, liiallinen innostuminen on populaaria ja siksi tuomittavaa. Rakas alma materimme tarvitsee lisää rohkeutta. Rohkeus taas ei synny tyhjästä, vaan sen edistämiseksi tarvitsemme uusia, vapaampia tapoja puhua ja toimia. Ja ehkä ripauksen ystävällistä ja rakentavaa epäsovinnaisuutta hierarkioiden ylittämisen, villimpien ideoiden ja innostuneen yhdessäolon muodossa.

Leena Pihlajamäki

Hallituksen puheenjohtaja
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)

Huipulle ja yhteiskuntaan Lahdessa

Lahden yliopistokeskus www.lahdenyliopistokeskus.fi on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen verkosto-organisaatio, jonka koordinaatiovastuu on Helsingin yliopistolla. Yliopistokeskus muuttuu ja integroituu tiukemmin yliopistojen perustoimintaan. Se tahtoo osaltaan vauhdittaa yliopiston matkaa huipulle ja yhteiskuntaan.

Lahden yliopistokampus

Lahden yliopistokeskuksen strategiaprosessissa päädyimme viime vuonna puhumaan Lahden yliopistokampuksesta. ”Kampus” johtaa helposti ajatukset rakennuksiin, sijaintiin ja fyysisiin toimintaympäristöihin. Meille se kuitenkin tarkoittaa enemmän toiminnallista ratkaisua ja on työkalu yliopistokeskuksen uudenlaisen toimintakonseptin hahmottamiseksi. Silmissämme siintää yliopistojen yhteinen kampus, joka toimii Lahdessa ja on luonteva osa yliopistojen normaalia toimintaa ja kampusrakennetta.

Lahden kampuksella ei ole kilpailevaa eikä päällekkäistä toimintaa minkään muun kampuksen kanssa. Lahteen on muutamassa vuodessa kehittynyt ainutlaatuinen ympäristötutkimuksen, innovaatiotutkimuksen ja hyvinvointitutkimuksen synerginen toiminta-alusta, jonka täysimittainen hyödyntäminen on vasta alussa. Keskeistä on profiloituminen entistä omaleimaisemmaksi tutkimus- ja koulutuskokonaisuudeksi, jolla on alueellisesta toimintaympäristöstä kumpuavat syyt sijaita nimenomaan Lahdessa.  Asian ytimessä on ajatus siitä, että yliopistot määrittelevät toimintansa täällä yhtenä luontevana osana strategisia ratkaisujaan. Olennaista on, että ne tiedekunnat ja erillislaitokset, joilla on tutkimusta ja opetusta Lahdessa, näkevät siitä koituvan sellaista lisäarvoa, jolla on aidosti merkitystä niille itselleen samalla, kun alue siitä hyötyy. Lahden yliopistokeskuksen kautta Lahdessa toimii jo kymmenkunta tiedekuntaa tai korkeakoulua  ja kolme erillislaitosta kolmesta eri yliopistosta.

Yliopisto vahvasti läsnä

Helsingin yliopistolla on Lahdessa moneen tiedekuntaan linkittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehittämisprojekteja. Bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnan ympäristötieteiden laitoksen ympäristöekologian osasto toimii täällä. Ympäristöekologian tutkimus ja koulutus on alusta asti, jo 15 vuoden ajan edustanut yliopiston ainelaitosrakennetta Helsingin ulkopuolella, mikä on yliopiston sijoittumisessa poikkeuksellista.  Tulokset osoittavat, että tieteellisesti korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta on ollut mahdollista tehdä myös kehäkolmosen pohjoispuolella, tiiviissä vuorovaikutuksessa alueellisen ympäristön kanssa.

Palmenian Lahden yksikkö on profiloitunut niin, että se on entistä tiiviimmässä yhteistyössä tiedekuntien, erityisesti valtiotieteellisen, humanistisen ja käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa. Avoimen yliopiston aivan keskeisenä vahvuutena ovat tiiviit suhteet tiedekuntiin.

Yhteistyön dynaaminen kenttä

Yliopistouudistus on näyttäytynyt meille muun muassa siten, että yliopistot entistä itsenäisemmin ja kriittisemmin valitsevat, miten ja missä ne harjoittavat tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Alueellista toimintaakin tarkastellaan uusin silmin. Yliopistokeskusten pelipaikka ei ole enää entisellään, ei puhdasta ”kolmatta tehtävää”, vaan kärkeen nousevat kansainvälisen tason tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus.

Lahden kampus tarjoaa yliopistoille runsaasti kumppanuuksia ja keskustelufoorumeita ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Se toimii laboratoriona ja yliopistojen yhteistyön alustana uusille tutkimuksen ja koulutuksen avauksille, joilla on vahva kytkentä alueelliseen toimintaympäristöön, elinkeinoelämään ja erilaisiin yrityksiin. Näin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkin toteutuu mitä parhaimmin.

Senja Jouttimäki, Lahden yliopistokeskuksen pääsihteeri

Timo Pihkala, prof. (LUT), Lahden yliopistokeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja