Projekti on lähtenyt mukavasti käyntiin. Eilen tapasimme ryhmämme tutorin Suvi Survon. Pohdimme tapaamisessa kuinka lähdemme porrastamaan ja jäsentelemään projektia varten tehtävää taustatyötä sekä mihin asioihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Asiasta keskusteleminen selkeytti aikataulutusta ja antoi selkeän lähtökohdan projektin aloittamiselle. Saimme myös Suvilta hyviä ideoita sekä tsemppiä projektin tekemiseen.
Ensin lähdimme selvittämään minkälainen olemassa oleva hulevesien johtamisverkosto Hennalan alueella on, minkätyyppistä maaperää tutkittavalla alueella on ja kuinka paljon sadantaa alueelle kohdistuu. Julkisesta jaosta emme löytäneet valmiita karttoja olemassa olevasta hulevesien johtamisesta, joten otimme yhteyttä Lahden kaupungin vesiensuojelupäälikkö Ismo Maliniin. Ismo vastasi meille hyvin nopeasti ja saimme erittäin hyödylliset karttakuvat olemassa olevista hulevesiojista. Ohessa olevasta kuvasta näkee projektialueen rajattuna ja vaalean vihreällä hulevesiojat.
Hennalassa on tehty maaperäkartoitus vuonna 2014 Rambollin maisemaselvityksen yhteydessä.
Kuvaan on muokattu keltaisella projektialue. Pohjamaalajiselvitys ja alkuperäinen kuva: http://lahtiuudistuu.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hennalan_varuskunta-alueen_maisemaselvitys_pieni.pdf
Tutustuimme alueen maalajeihin;
Karkea ja hieno hieta (KHt)
Veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi (hikevä maa) hietamaat ovat parhaita viljelysmaita. Karkea hieta läpäisee myös hyvin vettä, eikä ole altis kuorettumaan. Hienon hiedan vedenpidätyskyky on hyvä ja veden kapillaarinen nousu on nopeaa. Ravinteita pidättyy kohtalaisen hyvin.
Hiedalla on jonkin verran juoksuominaisuuksia, joten ojan reunat pyrkivät sortumaan. Haitallinen ominaisuus on rousteen muodostuminen, kun vettä nousee kapillaarisesti jäätymisen aikana. Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata – etenkin lievästi savinen hieta on ihanteellista kasvualustaa.
Tutkimusalueen reunalla hieman hiesua
Valuu herkästi ja tukkii ojia umpeen. Kuivana hiesu on pölisevää ja tahraavaa. Kasveille käyttökelpoista vettä on hiesuissa varsin runsaasti, mutta kasvin juuret jäävät tiiviissä maassa melko mataliksi. Hiesuissa vesi nousee kapilaarisesti, mutta hitaammin kuin hietamailla. Hiesumaat ovat routivia, mutta routa ei kuitenkaan pysty tehokkaasti muokkaamaan hiesupeltoja. Hiesumaa tiivistyy siis helposti ja eliötoiminta on yleensä heikkoa.
Savea alueella on melko suuri määrä:
Savimaa on luontaisesti runsasravinteinen ja sillä on hyvä ravinteiden- ja vedenpidätyskyky. Valitettavasti suurin osa vedestä sitoutuu niin lujasti, ettei ole kovinkaan helposti kasvien saatavilla. Savimaan halkeilu helpottaa kuitenkin kasvin juurien tunkeutumista kosteampaan pohjamaahan, mikä parantaa poudankestävyyttä.
Savimaaperäisellä tontilla tulisi käyttää suodatinkangasta sellaisisa paikoissa missä soran ja saven ei haluta sekoittuvan: esimerkiksi ajoväylien alla, salaojapenkareilla, salaojaputkien ympärillä, pihalaatoituksen alla jne.
Hiekka- (Mr) ja soramoreenia (SrMr) löytyy pienet laikut
Soramaa on erittäin kantavaa, mutta kasvumahdollisuuksia se ei tarjoa. Viherrakentamisen yhteydessä soramaata poistetaan tarpeelliselta alueelta ja se korvataan sopivalla, enemmän eloperäistä maalajia sisältävällä maa-aineksella. Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita, mutta on hyvin kantavaa.
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/11/maalajit.htm
Kalliomaata on hiekka- ja soramoreenin välissä. Se on suurimmalta osin moreenia ja sitä on enintään 1m.
Maaperäkartoissa sana kalliomaa tarkoittaa avokallioiden ja alle metrin maakerroksen verhoaman kallioalueen muodostamaa aluetta. Kalliopinnoilta huuhtoutuu vettä pois.
http://projects.gtk.fi/TAATA/kartoitus/maapera/yleistamaaperasta.html
Lisäksi tutkimusalueella on täytemaa-alueita. Täytemaa-alueiden rakennettavuuteen vaikuttaa oleellisesti täytemaan geotekniset (kantavuus, kaivettavuus) ominaisuudet sekä mahdollinen pilaantuneisuus.
http://www.tampere.fi/liitteet/5obY7L3Rf/rakennettavuusselvitys.pdf
Täytemaa on nimensä mukaisesti maata, jota käytetään täytteenä eri tarkoituksissa. Sen ominaisuudet riippuvat siitä, mitä maata täytteessä on käytetty. Yleisin täyte maa on moreeni ja se suodattaa vettä tehokkaasti.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Sadannan kanssa olemme kokeneet hieman ongelmia Ilmatieteenlaitoksen uusimman sadantaennusteen löytämisessä, mutta olemme saaneet laskettua vuosien 80-00 keskimääräisen sadannan alueelle. Paneudumme vielä sadanta-asiaan lisää.
Aloitimme myös diaesityksen ja alueen esittelyn tekemisen, jotta pääsisimme mahdollisimman pian tekemään projektityön pääteemaa eli ratkaisuja sekä alueen hulevesisuunnittelua. Alueen esittelyä varten olemme tutustuneet Hennalan varuskunta-alueen lähiympäristö ohjeeseen, rakennusohjeeseen ja kaavaesitykseen. Olemme keskittyneet tutkimaan alueelle tulevia pinnoitusratkaisuja sekä viheralueita ja niiden sijaintia hulevesiojiin nähden.
Seuraavaksi alamme tutkimaan tarvittavien hulevesiratkaisujen määrää, sijoitusta ja laatua. Tulemme paneutumaan tarkemmin hulevesisuunnittelussa käytettävien keinojen yhdistämiseen virkistystoiminnassa ja alueen ympäristön sekä lajiston suojelussa.
-Sanna, Julia ja Kuutti
