Hulevesien hallintaa ja ongelmia tutkimustulosten löytämisessä

Hei!

Viikko on taas edennyt projektin suhteen nopeaa tahtia. Olimme tänään viiden tunnin projektisessiolla Fellmanniassa ja projekti alkaa olla hiomista vaille valmis. Hulevesien hallintaan koottiin erilaisia ratkaisuja ja saimme tänään rajattua esiteltävät ideat. Päätimme myös toteuttaa viidennen viimeisen blogimerkinnän vasta seminaarin jälkeen, jotta saamme koottua blogimerkintään kaikki kurssilla opitut asiat ja pystymme vastaamaan vielä kirjallisesti seminaarissa esitettyihin kysymyksiin mahdollisimman hyvin. Teemme viimeiseen blogimerkintään myös itsearvioinnin ja kurssiarvioinnin.

Saimme tällä viikolla myös apua sadanta-ongelmaan! Lahden kaupungilta vastattiin taas ilahduttavan nopeasti ja avuliaasti. Saimme käyttöömme Ilmatieteenlaitoksen 2015 tekemän sadanta-arvion.

SADEMAARA1

SADEMAARA2

Sademäärän selvästi noustessa hulevesisuunnittelun rooli korostuu uusia ja vanhoja rakennettuja alueita kehitettäessä.  Erityisesti talven ja kevät-talven sademäärän lisääntyminen merkitsee lisää sulamisvesiä keväisin. Tällöin hulevesiratkaisuissa tulee kiinnittää erityishuomiota imeyttämis- ja puhdistumisalueisiin ja -altaisiin. Ei riitä, että on olemassa oja, jota pitkin hulevedet kulkevat vesistöihin, mikäli matkalla oleva kasvillisuus ei vielä kykene puhdistamaan hulevettä biologisesti.

Kaupungista tuleva hulevesi johdetaan esimerkiksi viherpainanteelle, johon syntyy lampi/kosteikko. Ennen tätä on käytettävä viivytysallasta, jotta veden mukana tuleva kiintoaines ei mene suoraan lammikkoon. Tällä tavalla vähennetään hulevesialtaan huoltotarvetta. Näitä hulevesialtaita kutsutaan avojärjestelmiksi ja niiden avulla tulvia voidaan vähentää ja vesi saadaan uudestaan kiertoon.” https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54738/Helvilae_Tiia.pdf?sequence=1

Pohdimme tänään erilaisia ojitus- ja viivytys/imeytysallasvaihtoehtoja. Päädyimme avojärjestelmään, jossa biologinen puhdistus on kasvillisuuden avulla tehokasta. Ojitus suunniteltiin maanmuotojen ja olemassa olevien hulevesiojien mukaan johtumaan puistoon, jossa se toimii myös virkistysalueen vesielementtinä. Ojitukseen suunniteltiin niin kivettyjä reunoja kuin kasvillisuuden avulla toteutettuja reunoja. Ojat ovat avo-ojia, jotka toteutetaan puron näköisinä vesielementteinä viihtyisyyden ja virkistysarvon lisäämiseksi. Tavoitteena on myös edistää puronvarren kasvillisuudella alueen monimuotoisuutta.

allas

kuva: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54738/Helvilae_Tiia.pdf?sequence=1

Altaan perusidea on pidättää vettä, johtaa vesi pois imeytymättömiltä alustoilta, puhdistaa vettä, estää hulevesien kulkeutuminen suoraan vesistöihin ja luoda viihtyisyyttä ympäristöön.

Viivytys- ja imeytysallas päätettiin toteuttaa rakennettavan varaviemärin purkuojan varrelle. Ajatuksena on, että ylemmässä altaassa olisi aina vettä tiettyyn tasoon asti, jotta allas palvelisi myös virkistyskäyttöä. Ylemmästä altaasta johtuu purkuputki alempaan altaaseen, joka täyttyy, kun hulevettä on enemmän. Alemmasta altaasta puhdistunut hulevesi johdettaisiin takaisin avo-ojaan, jota pitkin se johtuisi Porvoonjokeen. Molempiin altaisiin on suunniteltu kasvillisuutta käyttötarkoituksen mukaan. Ylempään altaaseen sijoitettaisiin kukkivia rantakasveja, jotka palvelisivat virkistyskäyttöä ja poistaisivat samalla huleveden sisältämiä ympäristöä kuormittavia yhdisteitä. Altaan reunustoille sijoitettaisiin myös puustoa (koivuja ja pajuja) luomaan varjoa sekä levähdyspaikkoja, sillä ajatuksena olisi yhdistää allas luonto/lenkkipolun varrelle. Alempaan altaaseen sijoitettaisiin tehokkaampia ravinteita ja vettä hyödyntäviä kasveja, jotka olisivat avuksi, kun hulevettä johtuisi altaisiin huomattavasti enemmän.

Altaissa oli myös huomattava määrä huoltovaatimuksia ja pyrimme toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisesti hoidettavan allaskokonaisuuden, joka toimisi kuitenkin tehokkaana huleveden imeyttäjänä ja puhdistajana.

”Kunnossapito (lampi)

  • Lammikon pohjalle kerääntyvä liete täytyy poistaa. Lietteen varastointi
    ja jatkokäsittely täytyy ottaa huomioon ylläpitosuunnitelmissa.
  • Lammikon kunnossapitoa voidaan helpottaa esikäsittelemällä
    sinne saapuva vesi. Ennen lammikkoa vesi seisahtuu laskeutusaltaassa,
    jonne suurimmat roskat ja epäpuhtaudet jäävät.
    Laskeutusallas suunnitellaan helposti koneella puhdistettavaksi.
  • Lammikkoa suunniteltaessa on varmistettava, että huoltotiet
    lammikolle rakennetaan ja pidetään kunnossa.
  • Jotta lammikko saadaan tyhjennettyä huollon ajaksi, on syytä
    rakentaa lammikon pohjan tasoon tyhjennysputki.
  • Lammikoiden ympäristöä ja reunojen kasvillisuutta hoidetaan
    hoitoluokan tason mukaan.
  • On syytä varautua lammikon ruoppaamiseen 10-15 vuoden vä-
    lein, jos kasvillisuus leviää suuresti lammikossa.
  • Vesisyvyydeltään matalat lammikot voidaan joutua puhdistamaan
    koneellisesti pari kertaa vuodessa, jos niihin kerääntyy
    paljon leväkasvillisuutta

Kunnossapito (allas)

  • Kovapohjainen allas on helppohoitoinen. Varsinkin altaan sen
    päädyn, mihin vesi johdetaan, on hyvä olla kovapohjainen. Liete
    laskeutuu suurilta osin tähän altaan osaan, josta sen pitäisi olla
    helposti poistettavissa
  • Altaan kunnossapitoon kuuluu roskien poisto sekä altaaseen
    johtavien tulo- ja lähtöputkien puhdistus ja sulanapito. Myös
    ylivuotoreitin kunnosta pidetään huolta.
  • Jos altaassa tai ympärillä kasvaa kasvillisuutta, hoidetaan kasvillisuus
    sen hoitoluokan vaatimusten mukaisesti.
  • Lietteen määrä altaassa tarkistetaan kerran vuodessa ja poistetaan
    tarvittaessa. Liete ei saa lähteä liikkeellä ja poistua altaasta
    tulvan aikana.”

http://ilmastotyokalut.fi/files/2014/07/3.2.Hulevesien-hallintarakenteet-ja-niiden-kunnossapito_ty%C3%B6kalu.pdf

Sitten projektissa ilmenneisiin ongelmiin. Olemme kuulopuheiden perusteella päätyneet siihen, että koivu ja paju olisivat hyvin tehokkaita hulevesien hallinnan kannalta, mutta emme ole löytäneet asiaa tukevaa tutkimustietoa. Monissa lähteissä mainitaan suuren koivun kykenevän käyttämään hellepäivänä, jopa 500 litraa vettä ja haihduttamaan erittäin tehokkaasti. Tämän tiedon lähde on meille kuitenkin yhä täysi mysteeri. Olemme kolunneet läpi jo valtavan määrän suomen ja englannin kielisiä artikkeleita, mutta tieteellisesti pätevää tutkimusta emme ole aiheesta jostain syystä löytäneet. Olemme löytäneet kuitenkin tietoa niin rauduskoivun alumiinin sitomiskyvystä kuin hivenainetasapainosta ja vesistressistäkin. Sama ongelma ilmenee muiden kasvilajien kohdalla. Emme yksinkertaisesti ole löytäneet tarkkaa tietoa eri kasvilajien veden- ja ravinteidenottokyvystä. Huomenna meillä on onneksi skype-palaveri Suvin kanssa, joten toivomme saavamme lisää vinkkejä oikean tietokannan/lähteen löytämisessä.

Kasvillisuuden suhteen olemme kuitenkin lähteneet periaatteella, että enemmän on enemmän ja lisänneet kaikkiin keksimiimme alueisiin kasvillisuutta mahdollisuuksien mukaan. Positiivisesti viherkatoista on löytynyt valtavasti tietoa ja ehdotammekin julkisten rakennusten kattoihin sijoitettavaksi viherkattoa, johon sijoitettaisiin tehokkaasti vettä hyödyntäviä niittykasveja.

Perehdyimme tänään myös tarkemmin erilaisiin pintamateriaaleihin päällystetyillä alueilla. Läpäisevillä päällysteillä ehkäistään huleveden muodostumista. Ne vähentävät huleveden kokonaismäärää sekä lisäävät pohjaveden muodostumista. Ne soveltuvat niiden päälle satavan veden käsittelyyn, joten niihin ei pidä johtaa suuria ympäriltä kerättyjä hulevesiä.

Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta ja sen alapuolisista karkeasta kiviaineksesta tehdyistä rakennekerroksista. Pintakerroksen läpäisevä hulevesi varastoituu hetkellisesti karkean kiviaineksen huokostilaan, josta se imeytyy ympäröivään maaperään tai johdetaan eteenpäin salaojilla.

”Huonosti vettä läpäisevälle maaperälle voidaan tehdään massanvaihto, jolloin saadaan aikaiseksi maakerros, joka toimii imeytystilana. Läpäisevä pintakerros voidaan tehdä kiviaineksesta kuten sorasta, hiekasta tai murskeesta. Jos halutaan varmistaa, että maan pintakerros ei tiivisty vettä läpäisemättömäksi, voidaan pintakerrokseksi asentaa kennorakenne. Kenno on muovinen, matala ladottava ja toisiinsa kiinnitettävä elementti, jonka rakoihin levitetään mursketta. Sen pinta on tarkoitettu jalankulkuun, mutta sitä voidaan käyttää myös muille liikennöidyille alueille ja nurmialuille.”

http://ilmastotyokalut.fi/hulevesien-hallinta/lapaisemattomat-pinnat/

Läpäisevä päällyste voidaan myös rakentaa erimuotoisista ja kokoisista laatoista, joiden väliin jää läpäisemätöntä pintaa tai laatta voidaan valmistaa reiälliseksi. Avoin asfaltti on muuten tavallista asfalttia, mutta sideaineen ja hienoaineksen määrä on normaalia vähäisempi. Tällöin asfaltin rakenne on huokoinen ja päällyste on vettä läpäisevä. Läpäisevät päällysteet soveltuvat alueille, joiden liikennemäärät ovat pieniä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi asuinkorttelien pysäköintialueet, tonttiväylät ja kevyen liikenteen väylät. Läpäisevät päällysteet olisivat siis projektialueelle varteenotettava vaihtoehto, jonka otamme ehdottomasti mukaan esitykseen.

”Pysäköintiruuduissa, jotka ovat kovassa käytössä parkkialueella kuten kauppakeskusten pääovien läheisyydessä, voidaan käyttää läpäisemätöntä pinnoitetta ja kauempana ovista olevissa ruuduissa voi olla vettä läpäisevä pinta. Näin vähennetään liikenteestä aiheutuvien haitta-aineiden pääsyä maaperään. Runsaassa käytössä olevien parkkiruutujen läpäisevä pinta saattaa pintamateriaalin kulumisen johdosta tukkeutua nopeasti ja pinta ei ole sen jälkeen enää vettä läpäisevää.” 

http://ilmastotyokalut.fi/hulevesien-hallinta/lapaisemattomat-pinnat/

Tulee myös huomioida paljon käytössä olevat pysäköintialueet, kuten julkisten rakennusten pysäköintialueet.

Tutkimme myös eri vaihtoehtojen huoltovaatimuksia. Läpäisevät päällysteet vaativat toimiakseen puhdistusta, erityisesti hiekoitushiekka ja karikkeet hankaloittavat imeytymistä. Myös salaojarakenteiden toiminta on varmistettava aika ajoin.

Kokosimme tänään jo diaesityksen puoliksi valmiiksi ja huomenna jatkamme ekosysteemipalveluihin, hulevesien sisältämiin yhdisteisiin ja (toivottavasti tuloksekkaasti) kasvillisuuteen paneutumista. Loppuun vielä kuvat tänään tehdyistä ideointi kaavoista.

Luontopolun ideointia, kuvassa oranssilla merkitty alueelle tuleva kulttuuripolku, johon ajattelimme luontopolun yhdistää.

luontopolkuidea

kokonaisuuden hahmottamista, punaisella hulevesien kulkemissuunta, violetilla varaviemärin purkuoja ja sinisellä suunnittelemamme hulevesiojitus sekä -altaat:

ratkasuehotuslopullinen

alkuperäinen kuva: http://lahtiuudistuu.fi/wp-content/uploads/2014/01/Hennala_kaavarunkoluonnos_maalis2015-e1427441925784.jpg

Lisää tietoa sitten vasta seminaarissa ja blogitekstissä seminaarin jälkeen!

-Sanna, Julia ja Kuutti

Tietoa kirjoittajasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *