Kaatopaikkaprojekti etenee

Olemme tutustuneet vanhojen kaatopaikkojen ongelmiin ja erityisesti Lahden vanhaan Kujalan kaatopaikkaan. Kujalan kaatopaikka perustettiin 50-luvulla vanhan suon päälle. Kaatopaikan pohjalla ei ole minkäänlaista perustaa suojaamassa ympäristöä jätteistä irtoavilta myrkyiltä. Ensimmäiset ongelmajätteen keräykset aloitettiin vasta 80-luvulla, joten myrkyllistä jätettä on voinut kiertyä paikalle runsaasti. Nykyään Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy maksaa noin puoli miljoonaa euroa vuosittain vanhan Kujalan kaatopaikan jälkihoidosta.

Nykyään Kujalassa sijaitsee myös uudempi jätekeskus, jota voidaan pitää monella tapaa Suomen jätekeskusten edelläkävijänä. Suomi on kuitenkin yhä paljon monia muita länsimaita jäljessä jätteiden kierrätyksessä.

Vanhat kaatopaikat ovat suuri ongelma myös muualla Suomessa. Lähes joka kunnasta löytyy vanha kaatopaikka, joka vaatii jälkihoitoa. Vanhoista kaatopaikoista vuotaa vuosikausia haitallisia aineita sisältäviä vesiä ja kaasuja ympäristöön. Osa kaatopaikoista on lisäksi lähellä pohjavesialueita. Uudenmaan ely-keskus on laskenut maakunnan vajaasta 200 kaatopaikasta noin 140 tarvitsevan lisäselvittämistä.

Kujalan jätekeskuksen ja suljettujen kaatopaikkojen jäte- ja suotovesien johtamista ja laatua, sekä lähiympäristön pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailupisteitä on Kujalassa noin 30, Heinolassa 15 ja Hollolassa 13. Vuonna 2014 kokonaiskuormitus oli lupaehtojen mukaista ja pääosin tavanomaisella tasolla.

Kaatopaikoilla syntyy jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa kaatopaikkakaasua, joka koostuu suurelta osin metaanista (n. 40 – 50 %) ja hiilidioksidista (35 – 40 %). Vähäisempi osa kaatopaikkakaasusta sisältää hajuhaittoja aiheuttavia rikkiyhdisteitä. Kujalassa kaatopaikkakaasujen talteen kerääminen aloitettiin vuonna 2002. Suljetun kaatopaikan kaasuntuotanto on hiipunut viime vuosina, mikä on myös laskenut talteen saadun kaasun määrää. Vuonna 2011 kaatopaikkakaasuja saatiin talteen vielä 3,07 milj. m3, kun taas vuonna 2014 kerätty kaasumäärä oli enää 1,67 m3. Tämän myötä myös hajuhaitat ovat alueella vähentyneet. Vielä muutama vuosi sitten lähiseudulla asuvat tarkkailijaperheet kirjasivat yli 200 hajupäivää, vuonna 2013 päiviä oli enää 107.

Lähteet: http://yle.fi/uutiset/sadat_vanhat_kaatopaikat_vaativat_jalkihoitoa__lasku_lankeaa_kansalaisille/8397483
http://www.hs.fi/kotimaa/a1396668993339
http://www.phj.fi/ymparisto/vesienhallinta
http://www.phj.fi/ymparisto/kaatopaikkakaasut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *