Muoto-opin arkiston kokoelmat piristivät heti ensi vuosista lähtien muoto-opin tutkimusta Suomessa. Jo tutkimussopimuskauden 1967–1971 aikana alkoi ilmestyä vuosittain useita keruuaineistoon perustuvia väitöskirjoja, lisensiaatintöitä ja graduja. Arkiston materiaali on tähän päivään tultaessa ollut aineistona kymmenissä väitöskirjoissa ja sadoissa muissa opinnäytteissä. Jo kauan ennen digitaalista arkistoa aineistolippuja kopioitiin ahkerasti myös muiden yliopistojen ja Kotuksen käyttöön. (Juusela 1987: 308–309.)
Arkiston ja siihen perustuvan tutkimuksen myötä suomalainen morfologiatutkimus siirtyi 1970-luvulla alan kansainväliseen etulinjaan. Arkiston aineistoon pohjautuva tutkimus on edistänyt merkittävästi paitsi muoto-opin ja murteiden tutkimusta myös kielitieteellistä teorianmuodostusta. (Juusela ym. 2005: 9.)