Vuonna 1967 Terho Itkonen laati kenttäkerääjien työn tueksi ohjemonisteen, joka kulki nimellä Kansankielen muoto-opin keruuohjelma. Ohjelma laadittiin kiireellä, jotta se olisi kerääjien käytettävissä heti vuoden 1967 kesällä. Laatimisessa avustivat dosentti Heikki Leskinen ja assistenttina tuolloin toiminut Heikki Paunonen.
(Itkonen 1967: 2.)
Keruuohjelmalle laadittiin jo vuonna 1968 ohjeistusta tarkentava lisävihko. Erityisesti keruun käytännön ohjeita tarkennettiin, ja mukana oli myös ohjeet kokoelman puhtaaksikirjoitukseen ja keruukertomuksen kirjoittamiseen. Ensimmäisistä kokoelmista kerätyn kokemuksen perusteella pyrittiin tähdentämään esimerkiksi spontaanista puheesta kerättyjen esimerkkien tärkeyttä; jos provosointiin oli jouduttu turvautumaan, tuli oheen merkitä (prov.). Lisäksi korostettiin kokonaisten lause-esimerkkien keruun merkitystä, sillä ensimmäiset kokoelmat saattoivat sisältää pelkkiä taivutusparadigmoja.
(Itkonen, Lehtinen & Paunonen 1968; Paunonen, Heikki 2017: kirjallinen tiedonanto 29.6.2017)
Vuonna 1969 keruuohjelmasta laadittiin ensimmäinen painettu versio, jonka nimeksi tuli Muoto-opin keruuopas. Itkosta sen laatimisessa avustivat useissa kohdissa Heikki Leskinen, Heikki Paunonen ja Tapani Lehtinen.
Muoto-opin keruuoppaan kaksi lisävihkoa ilmestyivät vuosina 1975 ja 1978. Lisävihkojen laatimistyössä tärkeässä roolissa olivat tuolloin jo Suomen Akatemian tutkimusassistentiksi siirtynyt Heikki Paunonen sekä arkiston assistentit Kaisu Juusela, Raija Lehtinen ja Kerttu Mulari.
(Paunonen, Heikki 2017: kirjallinen tiedonanto 29.6.2017 ja 1.7.2017)
Toinen painos ilmestyi 1983, ja vuonna 2009 julkaistiin digitaalinen versio, jonka digitaaliseen muotoonsa saattoivat Päivi Markkola, Mika Kukkola, Mikko Virtanen ja Hanna-Ilona Härmävaara. Digitaalista versiota Muoto-opin keruuoppaasta pääsee tarkastelemaan tästä.