Toukokuussa saatettiin päätökseen lukuvuoden 2016-17 ryhmämentorointiohjelma. Ohjelmaan osallistuneet kolmisenkymmentä ryhmää kokoontuivat mentoreineen Minervatorille vetämään yhteen ohjelman antia ja miettimään seuraavia askeliaan. Järjestäjille oli tärkeää kuulla osallistujien kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten voimme jatkossa parantaa ohjelmaa entisestään.
Opiskelijoiden kokemuksia
Ohjelmaan osallistuneet opiskelijat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä.
Minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa mentoroinnista. Ryhmämme toimi erinomaisesti ja meillä oli todella hyviä keskusteluja, mitä laaja-alaisimmista aiheista työelämään ja opintoihin ja tulevaisuuteen ja unelmiimme liittyen.
Sain hakemaani vertaistukea ja varmuutta tulevaisuudestani ja itsestäni.
Eräs suurimmista syistä, miksi halusin mukaan mentorointiohjelmaan, oli tietynlainen epävarmuus ja itseluottamuksen puute mitä omiin ammatillisiin kykyihini tuli, ja voin ehdottomasti sanoa mentoroinnin valaneen minuun uskoa tämän asian suhteen.
Ryhmien käsittelemät teemat vaihtelivat osallistujien kiinnostusten mukaan ja osa ryhmistä oli hyvinkin monitieteisiä.
Käsittelimme mentoroinnin aikana itsetuntemukseen, omasta osaamisesta kertomiseen, itseilmaisuun ja oman alan työllistymismahdollisuuksiin liittyviä asioita. Kiinnostavaa oli etenkin ryhmän poikkitieteellisyys, joka toi uusia näkökulmia käymiimme keskusteluihin.
Enimmäkseen monialaisuutta voidaan kuitenkin pitää positiivisena asiana. Huomattiin, että monessa suhteessa kaikkien haasteet ja kysymykset ovat aika samankaltaisia.
Tämän kierroksen ”hittituote” olivat yritysvierailut, joita tehtiin ryhmissä runsain mitoin.
Tapasimme usean tapaamisen aluksi mielenkiintoisia henkilöitä eri aloilta inspiraation lähteinä. Nämä antoivat meille uusia ajatuksia ja tapoja tarkastella mahdollisia urapolkuja.
Olen saanut rohkeutta omien unelmien tavoitteluun ja tutustunut siihen, millaista työskentely muutamassa itseäni kiinnostavassa organisaatiossa käytännössä on.
Palaute mentoreilta
Myös mentorit olivat tyytyväisiä päättyneeseen kierrokseen ja pitivät ohjelmaa antoisana myös itsensä kannalta.
Ihana kokemus, antaa uutta virtaa myös omaan arkityöhön.
Ilahduin, että mentorointi toimii hyvin useammallekin ihmiselle. Tämä oli ensimmäinen kertani ryhmämentorina ja olen tyytyväinen. Sain uuden työkalun omalle työpaikalleni.
Kukin mentoroi omalla tyylillään. Keskeistä ohjelmassa on kuitenkin se, että tavoitteet määräytyvät opiskelijoiden tarpeiden ja kysymysten mukaan.
Itse yritin pitää melko matalaa profiilia ja antaa aktoreiden puhua, mutta käsittääkseni onnistuin kuitenkin välittämään riittävästi tietoa ja näkökulmia työelämästä ja siihen liittyvistä aiheista. Välillä tehtäväni oli viedä keskustelua eteenpäin, mutta yleensä aktorit hoitivat ajatustenvaihdon hyvin myös ilman varsinaista fasilitointia.
Parhaiten toimivat aktoreita aktivoivat tehtävät ja harjoitukset, vaikka kyllä ihan pelkkää keskusteluakin olisi riittänyt paljon enemmän, kuin aikaa oli.
Monet mentoreista ovat osallistuneet ohjelmaan jo useamman kierroksen, ja lähes kaikki suosittelevat muillekin mentoriksi ryhtymistä.
Sain mahdollisuuden harjoitella erilaisia ryhmän ohjaamisen ja ryhmäyttämisen taitoja erittäin motivoituneella porukalla. Mahdollisuuden auttaa nuoria tärkeässä kohtaa elämässä, ja olla tukena ja esimerkin kautta rohkaista, miten asiat voivat lähteä sujumaan, ja että eri vaihtoehtoja työelämässä on monia.
Uudistuksia seuraavalle kierrokselle
Palautteen perusteella ohjelmaan tehdään seuraavalle kerralle muutamia muutoksia. Ryhmäkoko rajataan maksimissaan neljään aktoriin, koska suurissa ryhmissä aikataulujen sumpliminen on koettu hankalaksi. Lisäksi ryhmien heterogeenisyys on aiheuttanut haasteita. Tähän pyritään saamaan parannus lisäämällä ryhmien kuvauksiin teemat, joihin niissä tullaan keskittymään. Näin opiskelijat voivat jo hakuvaiheessa ennakoida, millaisia kysymyksiä ryhmissä tullaan käsittelemään.
Myös lisäohjeistusta sekä mentoreille että aktoreille on luvassa syksyllä ilmestyvän mentoroinnin työkirjan muodossa.
Keskustelu oli vilkasta mentoreiden välitapaamisessa 16.3.2017. Kuvat: Riitta-Ilona Hurmerinta
Oli vuoden tähän mennessä keväisin päivä, kun kymmenen mentoria kokoontui Porthanian lehtisaliin 16.3. järjestettyyn ryhmämentoroinnin mentoreiden välitapaamiseen. Tunnelma oli innostunut, kaikki halusivat kertoa kokemuksistaan ja puheenvuoroista suorastaan kilpailtiin.
Mentorit kertoivat nauttineensa erityisesti reflektoivasta keskusteluista opiskelijoiden kanssa ja pohtineensa paljon myös omia uravalintojaan.
– On ollut mielekästä tukea opiskelijoita, jotka eivät vielä tiedä paljoa työelämästä, totesi yksi mentoreista.
Toisaalta monet mentorit kertoivat kokevansa riittämättömyyden tunnetta ja pohtivansa, miten he voisivat auttaa aktoreitaan paremmin.
Mentori edustaa työelämää
Mentorit ovat huomanneet, kuinka monille opiskelijoille on epäselvää se, että mitä työelämässä oikeasti tehdään. Mentoroinnin hittituotteeksi kaudella 2016–2017 onkin muodostunut yritysvierailut. Aktorit ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan vierailukohteissa esimerkiksi työtekijöiden urapoluista ja erilaisten työtehtävien sisällöistä.
Eräs mentori kertoi halunneensa näyttää aktoreilleen, kuinka ”epämääräisen” generalistialan edustajia on työllistynyt mielenkiintoisiin tehtäviin ja etsinyt vierailukohteita sen perustella. Mentorit kertoivat ottaneensa yhteyttä esimerkiksi opiskelukavereihin tai aiempiin työpaikkoihinsa järjestäessään vierailuja.
Yritysvierailut nähtiin myös mahdollisuutena verkostoitumiseen. Yhdessä ryhmässä aktori oli päässyt vierailun kautta jopa työhaastatteluun. Mentoreiden välitapaamisessa keskusteltiinkin siitä, mitä yritysvierailulla kannattaa tehdä ja uutena ideana heräsi, että ryhmät voisivat tehdä enemmän yhteistyötä tämäkin toiminnan osalta.
Urapalveluiden Minna-Rosa Kanniainen kuitenkin muistuttaa, ettei yritysvierailujen painoarvon mentoroinnissa tule olla liian suuri. On tärkeää, että aikaa jää myös itsetuntemuksen kehittämiselle, ja että aktoreilla on mahdollisimman aktiivinen rooli suunnittelussa ja toteutuksessa mikäli yritysvierailuja tehdään.
Esimerkiksi yhdessä ryhmässä oltiin tehty tietoinen ratkaisu, ettei yritysvierailuja järjestetä, koska ryhmä halusi keskittyä tapaamisissaan muiden teemojen käsittelyyn.
Mentoroinnin ytimenä reflektoiva keskustelu
Mentorit kertoivat huomanneensa, että monet aktoreista eivät tiedä, mitä he haluavat työelämältä. Tärkeimpänä osana mentorointia nähtiin reflektoiva keskustelu omista vahvuuksista ja mahdollisuuksista.
Yksi esimiestehtävissä työskentelevä mentori kertoi hauskasti huomanneensa, kuinka hän aluksi saneli kaiken aktoreilleen. Pian hän oivalsi, että tämä ei ole mentoroinnin tarkoitus, ja hän on yrittänyt saada aktorit pohtimaan ryhmässä omia ajatuksiaan.
Itsetuntemuksen kehittämisen tukena on käytetty erilaisia harjoituksia. Yhdellä ryhmällä oli ollut käytössä VIA Character -testi. Sen perusteella he ovat pohtineet omia vahvuuksiaan ja osaamistaan ja miten niistä kannattaa viestiä työnhakudokumenteissa. Myös aarrekartta- ja unelmointiharjoitukset ovat olleet käytössä.
Aktorit ovat kaivanneet apua CV:n ja LinkedIn-profiilin tekemiseen. Myös hakemuskirjeitä kesätyöpaikkoihin on mietitty yhdessä. Tärkeä pohja työnhakudokumenttien työstämiselle on ollut pohtia ensin itsetuntemusta ja oman osaamisen sanoittamista yhdessä mentoriryhmän kanssa.
Ryhmän tuki nähtiin tärkeänä osana mentorointia. Aktorit ovat sparranneet toisiaan ja erilaisia mahdollisuuksia on mietitty yhdessä opiskelijoiden opintotaustasta riippumatta. Ryhmän heterogeenisuutta ei ole nähty ongelmana, vaan aktoreille on ollut hyvä päästä oman oppiaineen ”kuplasta” vähän erilaiseen seuraan. Tämä on antanut uusia näkökulmia työllistymiseen ja oman erityisosaamisen tunnistamiseen.
Teksti: Johanna Joensuu, kuvat: Riitta-Ilona Hurmerinta
Opiskelijoiden tukena toimiminen on alumnille kunnia-asia ja ryhmämentorointi antaa siihen hienon mahdollisuuden, toteaa Päivi Vuorinen. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.
Marraskuinen alkuilta. Sadepisarat iskevät Siltavuorenpenkereen mukulakivikadulle, mutta yliopistorakennuksen uumenissa ei ole tietoakaan vuodenajan synkkyydestä. Iloinen puheensorina täyttää Minerva-torin ja sen viereiset seminaarihuoneet. Uuden ryhmämentorointikauden aloitustilaisuuteen on saapunut lähes 160 henkeä.
Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikkö koordinoi ryhmämentorointia jo kuudetta kertaa. Ensimmäinen kausi starttasi syksyllä 2011. Ohjelmaa on kehitetty vuosittain ja tänä vuonna kaikkien tiedekuntien opiskelijoille annettiin mahdollisuus osallistua. Samalla mentoreiksi tarvittiin aiempaa enemmän eri alojen alumneja. Alumniyhdistyksen jäsenistä onneksi useat sadat ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita mentorina toimimisesta.
– Ilman Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden apua emme olisi pystyneet tätä toteuttamaan, kertoo uraohjauksen asiantuntija Minna-Rosa Kanniainen urapalveluista.
Tällä kaudella mukana on 129 aktoria ja heitä mentoroimassa 34 alumnia. Kullakin mentorilla on 2–5 opiskelijaa ryhmässään. Ryhmät tapaavat puolen vuoden ajan omavalintaiseen tahtiin ja tapaan. Yhteiseen päätöstilaisuuteen kokoonnutaan toukokuussa 2017.
– Kokeilemme nyt monitieteisyyttä ja sekoitimme ryhmiin erilaisilla taustoilla olevia ihmisiä. Harvoin työpaikoillakaan on vain saman alan osaajia, joten tilanne vastaa työelämän arkea.
Ryhmämentoroinnissa ideana ei ole, että mentori jakaisi aktoreille vain substanssiosaamistaan. Tavoitteena on keskustella yleisesti työelämään liittyvistä aiheista, miettiä esimerkiksi vahvuuksien tunnistamista ja osaamisen sanoittamista. Nämä teemat ovat opintotaustoista riippumatta kaikille yhteisiä.
– Oletus ei ole, että mentorin pitäisi tietää vastaukset kaikkiin aktoreiden kysymyksiin. Mentorin yksi tehtävä on ohjata opiskelijoita etsimään tietoa, muistuttaa Kanniainen.
Mentorin on osattava kuunnella
Opiskelijoiden osallistumisinnostuksen ymmärtää hyvin. Ryhmämentorointi on oiva tapa päästä kysymään mentorilta vinkkejä omiin urasuunnitelmiin ja kuulemaan muiden aktoreiden ajatuksia.
– Motivaatio mentorina toimimiseen syntyy etenkin siitä, kun hoksaa, että meillä yliopistosta valmistuneilla on mahdollisuus tukea opiskelijoita löytämään ammatti-identiteettinsä ja siirtämään osaamistaan työelämään, kertoo toista kertaa mentoriksi lähtenyt VTM Päivi Vuorinen.
Vuorinen oli syksyllä 2016 mukana myös sosiologian ainejärjestön minimentorointiohjelmassa. Vuorinen on aihepiirin asiantuntija, koska valmentaa työkseen uranvaihtajia ja työttömiä työnhakijoita yrityksensä ReWork Partnersin kautta.
– Vaikka käsittelen työssäni asiakkaiden kanssa samanlaisia teemoja, haluan silti jakaa vapaa-ajalla osaamistani opiskelijoille. On inspiroivaa nähdä, miten aktorit oivaltavat asioita keskustelujemme aikana.
Ryhmän vertaistuki voi herättää näkemään uusia vaihtoehtoja. Kenties joku rohkaistuu tekemään päätöksen, jolla on merkittävä vaikutus hänen työuralleen, jatkaa Vuorinen.
Mentoriksi hakeutuvan ei Vuorisen mukaan kannata säikähtää sitä, että omaan ryhmään saattaa valikoitua nuorten opiskelijoiden lisäksi jo yhden työuran tehneitä aktoreita, jotka ovat nyt opiskelemassa uutta tutkintoa.
– Olin mentorina ensimmäisen kerran ryhmämentorointikaudella 2013–2014. Oletin silloin, että aktorit olisivat parikymppisiä yliopisto-opiskelijoita. Mentoroitavakseni valikoituikin myös muutama minua vanhempi ja työurallaan jo esimiestehtävissä ollut opiskelija. Uskon, että ikäjakauma teki keskusteluistamme syvällisempiä.
Mentorin tärkeimpiä tehtäviä on kuunnella, herättää ryhmäläisiä näkemään asioita eri perspektiiveistä ja ohjata yhteiseen ajatustenvaihtoon. Mentorin asiantuntijuus tulee esiin erilaisten vaihtoehtojen etsimisen opastamisessa.
– Jos toteamme yhden aktoreista olevan nyt pisteessä X ja hän kertoo haluavansa työurallaan pisteeseen Y, niin yhdessä ryhmän kanssa mietimme, millaisia asioita hänen kannattaisi tehdä päästäkseen tavoitteeseen. Usein siinä samalla avataan hänen vahvuuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja mietitään kenties lisäopintojen tarvetta, jotta polku alkaa hahmottua.
Mentorikin pääsee pohtimaan omaa elämäänsä
Aktorit haluavat kuulla mentorinsa opinnoista, työpaikoista ja osaamisen kehittämisestä uran varrella. Myös vapaa-ajan ja perhe-elämän yhdistäminen kiireiseen työtahtiin kiinnostaa opiskelijoita, vaikka ryhmämentoroinnin tarkoitus ei ole keskustella liian henkilökohtaisista asioista. Jokainen osallistuja määrittelee itse yksityisyytensä rajat myös keskusteluteemojen osalta.
Opiskelijoiden auttamisen lisäksi mentorina toimiminen tarjoaa alumnille mahdollisuuden pysähtyä miettimään omaa elämäänsä.
– Mentorina saat ja joudut pohtimaan aika syvällisesti omaa työuraasi ja omia elämänvalintojasi opiskeluvuosista lähtien. Sikäli tämä on itsekkäästäkin näkökulmasta erittäin antoisaa, toteaa Vuorinen.
Mentorina pääsee jakamaan kokemuksiaan halutessaan myös muiden mentoreiden kanssa. Tämä mahdollisuus kannattaa Vuorisen mukaan rohkeasti hyödyntää.
Tälläkin kaudella Alumniyhdistys ja urapalvelut järjestävät mentoreille tapaamisen maaliskuussa. Uutena verkostoitumisalustana mentoreille on avattu LinkedIn-ryhmä, johon toivotaan mukaan aiempienkin vuosien mentoreita. Lisäksi ryhmämentoroinnin Facebook- ryhmä tarjoaa kaikille aiheesta kiinnostuneille mahdollisuuden yhteydenpitoon.
Mentoroinnissa ei tarvitse syntyä yhteistä lopputulosta
Opiskelijat saivat ohjelmaan hakiessaan nimetä mentoriehdokkaiden joukosta kolme suosikkiaan. Ryhmäjaot tehtiin näiden toiveiden perusteella.
– On aina jännittävää nähdä, miten ryhmädynamiikka lähtee muodostumaan, kertoo Kanniainen.
Päivi Vuorisen mielestä ryhmäläisten moniäänisyys on rikkaus.
– Jokainen osallistuja joutuu huomioimaan muut ryhmäläiset. Se vaatii yhteistyötaitoja. Mentoroinnin aloitustilaisuudessa kirjattavat pelisäännöt auttavat yhteisten toimintatapojen sopimisessa.
Kyse ei ole yksilösparrauksesta, joten yksittäinen aktori ei voi vaatia henkilökohtaista ohjausta tai mentoriltaan huomiota ryhmätapaamisten ulkopuolella. Mentori ei myöskään ole vastuussa aktoreidensa valinnoista tai tekemisistä.
Ryhmämentoroinnista puuttuu tiimityöskentelyyn yleensä liittyvä paine saada valmiiksi yhteinen lopputulos. Tapaamisissa riittää keskusteleminen ja asioista voidaan olla eri mieltä. Mentoriksi ryhtymistä pohtivan alumnin kannattaa muistaa, että olennainen osa toimintaa on aktorien keskinäinen vertaistuki.
Aiempina vuosina monet mentorointiryhmät ovat tehneet yritysvierailuja. Vuorinenkin aikoo viedä aktorinsa tutustumaan muutamiin organisaatioihin.
– Pyrin hyödyntämään LinkedIn-kontaktejani ja etsimään sieltä Helsingin yliopiston alumneja, joiden työpaikoilla voisimme vierailla. Alumneilta saatava tieto heidän työtehtävistään ja työnantajistaan on aktoreille monella tapaa hyödyllistä. Vierailut toimivat myös kontaktiverkoston laajentamisessa.
Sitrakin kiinnostui yliopiston ryhmämentoroinnista
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra järjesti keväällä 2016 ideakuulutuksen, jossa haettiin ehdotuksia korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistamiseen ja korkeasti koulutettujen työllistymisen edistämiseen.
– Päätimme urapalveluissa tarjota ryhmämentorointia yhdeksi malliksi. Oli hienoa kuulla, että meidät valittiin yli 90 ehdotuksen joukosta parhaimmistoon, kertoo Minna-Rosa Kanniainen.
Ideakilpailussa jatkoon päässeiden viiden idean toteuttajat ovat tavanneet Sitran organisoimissa sparraustilaisuuksissa. Tavoitteena on kiteyttää ideoista toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää koko Suomessa.
Helsingin yliopiston ryhmämuotoinen mentorointiohjelma on poikkeuksellinen. Vastaavaa toimintaa ei ole muualla Suomessa näin laajasti tehty, vaikka mentorointi tällä hetkellä on hyvin suosittua.
– Tyypillisesti mentorointia tehdään mentori–aktori-pareina. Ryhmämentoroinnissa erityistä on skaalautuvuus. Tätä on mahdollista toteuttaa järkevillä resursseilla useille henkilöille samalla kertaa, toteaa Kanniainen.
Kun tulevaisuuden työelämä vaikuttaa muutoksen ja sattuman epävakaalta ristiaallokolta, opiskelijat kaipaavat rohkaisua ja kannustusta oman urapolkunsa löytämiseksi. Urapalveluiden ryhmämentorointi-ohjelma on yksi keino tähän: kuudetta kertaa järjestettävä ohjelma tarjoaa opiskelijalle ryhmän ja mentorin tukea lähes puolen vuoden ajaksi. Mentoreille ohjelma on myös tilaisuus uudistaa omaa ajattelua.
Mentoroinnissa inspiroivia kohtaamisia
Tiia Niemi (kuvassa) on yksi tämän vuoden mentorointiohjelman aktoreista. Niemeä valmistuminen ja työelämä hermostuttavat, vaikka samalla hän uskoo omiin taitoihinsa ja suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti – mahdollisuuksia on paljon, mutta oman paikan löytyminen huolestuttaa. Hän onkin päättänyt aloittaa vaihtoehtojen punnitsemisen jo nyt, ettei valmistumisen jälkeen jäisi tyhjän päälle.
– Mentorointiohjelma antaa aikaa ajatella, mitä tulevaisuudessa haluaisi tehdä, ja lisää ideoita niin, ettei keskity vain niihin asioihin, joita on aikaisemminkin ajatellut, Niemi pohtii.
Niemeä urapalveluiden muutkin palvelut, kuten yksilöllinen uraohjaus, ovat auttaneet selvittämään hänen uransa suuntaa. Mentoroinnissa ainutlaatuista on kuitenkin mahdollisuus pitkäjänteiseen keskusteluun ja sparraukseen oman alan alumnin kanssa, jolla on kokemusta työelämän haasteista.
– Odotan, että saan neuvoja mentorilta, joka on ollut jo työelämässä ja ymmärtää, miten se nykyään toimii, Niemi kertoo innostuneesti. Perinteiset urat, jotka perustuvat koko elämän mittaiselle työsuhteelle, tuskin odottavat enää valmistuvia opiskelijoita. Tämän jatkuvan muutoksen käsittelemiseen Niemi kaipaakin kokeneemman neuvoja.
Asenne ratkaisee
Juuri uskoa työelämään Hanna Vuorinen (kuvassa) haluaa tulevana mentorina luoda opiskelijoihin: asenne, omien taitojen tuntemus ja niihin luottaminen vievät pitkälle muuttuvassakin työelämässä.
– Vallitsevana tilanteena työelämässä on jatkuva muutos. Käytännössä mikään ei ole enää varmaa, ja se on myös hyvä asia: sitä pitäisi oppia itse hyödyntämään, ja on oltava valmiuksia ottaa vastaan muutoksia, Vuorinen pohtii.
Ryhmämentoroinnin aikana Vuorinen pääsee jakamaan kokemuksiaan pian valmistuville opiskelijoille rauhoittavalla ja kannustavalla tavalla. Tätä alumnina olo merkitsee Vuoriselle – vapautta osallistua yliopiston toimintaan valmistumisen jälkeenkin ja mahdollisuutta jakaa sitä, mitä on itse saanut.
Vuoriselle ohjelma mahdollistaa myös mentoreiden oman ajattelun tuulettamisen.
– On aina avartavaa keskustella eri koulutustaustaisten ja elämänvaiheessa olevien ihmisten kanssa. Odotan sitä, että pääsen tsemppaamaan muita prosessissa ja se kirkastaa samalla myös omia ajatuksiani.
Urapalvelut tarjoaa tukea työelämään – myös valmistumisen jälkeen
Ryhmämentorointi pyörähtää käyntiin tiistaina 22.11. avajaistilaisuudella, jossa mentorit ja aktorit tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa. Tunnelmia ensikohtaamisesta ja koko ohjelman etenemisestä voit seurata täällä Mentorointi-blogissa ja urapalveluiden Facebook-kanavalla.
Ryhmämentorointi on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston urapalveluiden, alumnipalveluiden ja Alumniyhdistyksen toimesta. Merkittävä rooli ohjelman onnistumisessa on tietysti Helsingin yliopiston alumneilla, jotka ovat sitoutuneet mentoroimaan opiskelijoita ohjelman ajan. Ohjelma on osa tutkintoihin kuuluvaa työelämäorientaatiota. Lisäksi urapalvelut tarjoaa opiskelijoille muita työelämään valmentavia palveluita, kuten urakursseja. Opiskelijat voivat esimerkiksi varata ajan yksilölliseen uraohjaukseen tai osallistua työelämätilaisuuksiin – jopa vuosi valmistumisen jälkeen. Tutustu koko tarjontaan täällä!
Opiskelijoille suunnattu ryhmämentorointiohjelma käynnistyy tänäkin syksynä, nyt jo kuudetta kertaa. Mentoreiksi olemme saaneet hienon kattauksen yhteiskunnan eri aloilla vaikuttavia yliopistomme alumneja.
Opiskelijoiden eli aktorien hakuaika ohjelmaan on 11.–31.10.2016. Ryhmämentorointi sopii sinulle, joka pohdit parhaillaan urasuunnitelmiasi ja omaa asiantuntijaidentiteettisiä.
Ryhmämentorointiohjelma sisältää seuraavat tapahtumat:
Ohjelman käynnistystilaisuus 22.11.2016 kello 17.00–19.00 Minerva-torilla (Siltavuorenpenger 9)
Mentorointiryhmien omat tapaamiset (4–5 kertaa)
Ohjelman päätöstilaisuus 9.5.2017 kello 17.00–19.00
Alumnien tukea opiskelijoiden sparraajina kaivataan ryhmämentoroinnin lisäksi muissakin työelämäaiheisissa tapahtumissa. Tänä syksynä testaamme muun muassa Kahvia ja uravinkkejä -konseptia, joka toivottavasti saa jatkoa ensi keväällä. Myös ryhmämuotoisia Coach Cafe -tilaisuuksia on suunnitteilla. Kannattaa liittyä mukaan yliopiston alumnitoimintaan!
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran alkukevään ideakuulutus haastoi pohtimaan ratkaisuja korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien ja työllisyyden edistämiseksi. Ideakilpailu tuotti 92 ehdotusta, joista viisi lupaavinta ideaa valittiin jatkokehittelyyn. Helsingin yliopiston ryhmämentorointi on yksi onnellisista jatkoon päässeistä!
Ryhmämentorointiohjelman 2015-2016 päätöstilaisuus pidettiin toukokuun puolivälissä. Opiskelijoille ryhmämentorointi antoi mahdollisuuden intensiivisiin keskusteluihin työurallaan jo edenneen alumnin kanssa. Opiskelijat saivat mentoreilta uusia ideoita työllistymiseen sekä pääsivät reflektoimaan osaamistaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan myös muiden aktoreiden kanssa.
”Se oli hyvää vertaistukea, avartavaa vuoropuhelua, uusiin ihmisiin tutustumista, jo hylättyjen vaihtoehtojen uudelleentarkastelua, itseen tutustumista ja omien tavoitteiden selkiyttämistä.” (aktori)
Mentorina toimineet alumnit pääsivät kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia työelämään siirtymisestä ja sparraamaan aktoreiden työnhakutaitoja.
”Paljon tuntumaa nykyopiskelijoiden maailmaan ja työnhaun haasteisiin; uusia näkökulmia omaan rekrytointiin; valtavan hyvän verkoston näistä erittäin pätevistä tulevan työelämän osaajista.” (mentori)
Palautteissa moni mentori kertoi opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen myötä ryhtyneensä itsekin pohtimaan omaa uraansa ja tulevaisuuden visioitaan.
”Tämä on mielestäni tärkeää vapaaehtoistyötä akateemisen nuorison saamiseksi sujuvasti työelämään.” (mentori)
Seuraavan mentorointikierroksen suunnittelu aloitetaan elokuussa. Lisätietoja kerromme täällä mahdollisimman pian!
”Mentorointi oli kokemuksena mahtava, yrittäkää säilyttää se perinne hallituksen leikkauksista huolimatta!” (aktori)
Jutussa esitetyt sitaatit ovat suoria palautteita ryhmämentorointiohjelmaan 2015-2016 osallistuneilta aktoreilta ja mentoreilta.
Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelman mentorit tapasivat toisiaan viime viikolla välitapaamisen merkeissä. Paikalla olleiden mentoreiden ryhmät olivat kokoontuneet yhteisen käynnistystilaisuuden jälkeen 3-5 kertaa, ja valtaosin kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Suurin osa ryhmistä toimii aktiivisesti ja itseohjautuvasti, ja kaikenlaista on ehditty jo tehdä.
Opiskelijoiden tarpeiden pohjalta ryhmissä on käsitelty erilaisia teemoja. Näistä neljä ovat nousseet esille ohjelman jokaisella kierroksella, niin tänäkin vuonna.
1) Ensimmäinen tähtiteema on työnhakutaidot. Lähes joka ryhmässä oli pidetty ”CV-klinikkaa” tai ainakin pohdittu millainen on hyvin tehty CV. Miten LinkedIn-profiili kannattaa muotoilla, ja mistä löytyy hyvät neuvot video-CV:n rakentamiseen. Miten pärjää työhaastattelussa? Näitä kaikkia on pohdittu yhdessä mentorin kanssa.
2) Toinen tähtiteema, joka toistuu vuodesta toiseen on se, mistä töitä löytyy? Mihin minun tutkinnollani voi mennä, millaisia työpaikkoja on olemassa ja mistä ne kuuluisat piilotyöpaikat löytää? Lääkkeenä tähän monet ryhmät ovat vierailleet eri työnantajilla, ja yksi tärkeä oppi on ollut verkostoitumisen merkitys osana työnhakua.
3) Kolmas tähtiteema oman osaamisen tunnistaminen ja sen arvo? Omien vahvuuksien löytäminen voi olla yllättävän vaikeaa. Yhtä lailla tärkeää on heikkouksien tunnistaminen. Miten käyttäytymistieteilijä tekee töitä insinöörin kanssa? Yhtenä keinona tähän ryhmissä on peilattu osallistujien keskinäistä osaamista ja onnistumisia, tai käytetty esim. persoonallisuustestejä.
4) Neljäs teema ei ole yhtään sen helpompi. Mitkä ovat omat ”elämää suuremmat” tavoitteeni? Mitä oikeastaan haluan, ja johtavatko askeleeni nyt oikeaan suuntaan? Vastauksien löytäminen isoihin kysymyksiin on helpompaa ryhmän sekä mentorin tuen avulla, ja kun tavoitteet selkiytyvät, kaikkiin muihinkin teemoihin voi samalla löytyä selkeämmät sävelet.
Jokainen mentori käsittelee teemoja omalla tavallaan, ja tuo niiden lisäksi omaa osaamistaan ryhmän käyttöön. Kirjo onkin laaja: työlainsäädäntöä, ajanhallintaa, jatko-opintojen suunnittelua ja työssä jaksamista.
Ryhmissä on jaettu hyviä ja huonoja uutisia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kirsikkana kakun päällä onkin ryhmässä muodostuva vertaistuki ja kokemus siitä, etten ole yksin kysymysteni ja epävarmuuksieni kanssa. Joskus pelkkä jakaminen riittää.
Ohjelma päättyy yhteiseen päätöstilaisuuteen 26.4. ja haku seuraavalle kierrokselle aukeaa opiskelijoiden osalta taas lokakuussa.
Mentorointiryhmien työskentely on jo hyvässä vauhdissa. Mentoreille järjestetään välitapaaminen 17.3. klo 16-17. Tapaamisen tavoite on tarjota mentoreille mahdollisuus keskustella keskenään ja jakaa vinkkejä toisilleen.
Tänä vuonna tähän yhdistetään kaikkien vuodesta 2011 mentoreina toimineiden kiittäminen. Kaikki mentorit on kutsuttu Vuoden Alumnin, Tuomari Nurmion luennolle 17.3. klo 17.30-18.30. Ryhmämentorointiohjelmaan osallistuneita mentoreita kiitetään erikseen paikan päällä vuoden alumnin luennon yhteydessä.
Luennon jälkeen klo 20 alkaen, Dumari ja Spuget esiintyy ravintola Le Bonkissa. Kaikille ryhmämentorointiohjelman mentoreina toimineille tarjotaan ilmaislippu konserttiin. Lipun saa ottamalla yhteyttä uralveluihin, Minna-Rosa Kanniainen (minna-rosa.kanniainen@helsinki.fi).
Helsingin yliopisto
Toukokuussa saatettiin päätökseen lukuvuoden 2016-17 ryhmämentorointiohjelma. Ohjelmaan osallistuneet kolmisenkymmentä ryhmää kokoontuivat mentoreineen Minervatorille vetämään yhteen ohjelman antia ja miettimään seuraavia askeliaan. Järjestäjille oli tärkeää kuulla osallistujien kokemuksia ja ajatuksia siitä, miten voimme jatkossa parantaa ohjelmaa entisestään.
Myös mentorit olivat tyytyväisiä päättyneeseen kierrokseen ja pitivät ohjelmaa antoisana myös itsensä kannalta.
Uudistuksia seuraavalle kierrokselle
