Tutkimuksesta tapahtumapäiväksi: Mistä Suomen lasten metsäretkipäivä sai alkunsa?
Metsät ovat kautta aikojen tuoneet suomalaisille iloa, terveyttä ja elantoa. Kun suomalainen haluaa rentoutua, hän usein lähtee metsään, kesämökille tai mustikoita poimimaan. Suomalaisten onkin todettu olevan melkoista metsäkansaa. Samalla kuitenkin on kuitenkin havaittu, että suomalaisten lapset eivät enää pääse samalla tavalla liikkumaan luonnossa ja ettei kaikissa Suomen kouluissa tehdä metsäretkiä.
Suomen lasten metsäretkipäivän perustaja Arja Kaasinen huomasi väitöstutkimuksessaan, että lasten ja nuorten lajintunnistustaidot olivat keskimäärin heikot. Syntyi ajatus päivästä, joka kannustaisi aikuisia viemään lapsia metsään oppimaan, tutkimaan, nauttimaan ja jakamaan kokemuksia metsästä. Niin alkoi Suomen lasten metsäretkipäivän tarina vuonna 2016.
Metsäretkeily syventää luontoyhteyttä ja auttaa oppimisessa
Metsäretket antavat lapsille paljon. Mikään määrä kirjoja, kuvia tai elokuvia ei korvaa niitä kokemuksia, joita luonnosta saa. Kun lapsi pääsee maistamaan, kuulemaan, haistamaan ja kiipeämään, luonto tulee lähelle ja tutuksi – luontosuhde syvenee.
Lajeja tarkkailemalla moniaistisesti on helpompaa hahmottaa myös luonnon monimuotoisuutta. Vähitellen oppii tunnistamaan ja nimeämään myös yksittäisiä lajeja: tuolla on peippo, nyt kukkuu käki, tuo on käenkaalia, maistuupa mustikka hyvältä. Lajeihin tutustuminen ja niiden tunnistaminen luo onnistumisen kokemuksia ja auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta.
Metsässä pääsee purkamaan energiaa ja voi pitää ääntä. Retkellä voidaan opetella vaikka mittayksiköitä, värejä tai kirjoittamista. Vuodenaikojen vaihtelu pitää huolen, että metsä tarjoilee aina jotain uutta. Metsässä oppiminen on kokonaisvaltainen aistikokemus.
Metsä tuo iloa ja luo muistoja
Etenkin nyt pandemian keskellä on havahduttu siihen, miten mittaamattoman arvokkaita metsät meille ovat. Kun erilaiset tekemisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä rajallisia, metsäretket ovat lapsille mielekästä tekemistä ja luovat elinikäisiä muistoja. Sulava lumi tarjoilee upeita puroja kaarnalaivoille, keväinen linnunlaulu ilahduttaa ja kevääseen heräävä luonto tarjoaa jotain odotettavaa. Kuka löytää ensimmäisen leskenlehden tai äkkää västäräkin?
Metsät ja muut puistomaiset luontoalueet tekevät hyvää. Luonnossa vietetty aika kohentaa mielialaa, laskee verenpainetta ja lisää vastustuskykyä. Mikä parasta, metsässä ei aina tarvitse edes tehdä mitään. Metsään voi vain mennä ja olla.
Suomen lasten metsäretkipäivä mukana Tutkitun tiedon teemavuodessa
Olemme tänä vuonna osana Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoa. Tutkitun tiedon teemavuoden tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta näkyvämpää sekä havainnollistaa, mitä tutkittu tieto voi olla ja miten se näkyy jokaisen arjessa.
Tutkitun tiedon äärelle johdattavat erilaiset tapahtumat, kuten Suomen lasten metsäretkipäivä. Teemavuoden ohjelmistossa on tapahtumia ja tekoja, jotka muodostava monipuolisen kuvan tutkitusta tiedosta. Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke. Lue lisää ja tutustu tapahtumiin: https://tutkittutieto.fi/
Kirjoittanut Tia Torvinen, Suomen lasten metsäretkipäivän koordinaattori, joka on oppinut aikuisena tunnistamaan mm. metsäkorteen, puukiipijän ja tiklin.
Kirsi Salonen (2020): Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena
https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta
https://lusto.fi/tutkimus-kokoelmat/metsasuhteita/
Oletko järjestämässä ensimmäistä metsäretkeä? Pohditko, mitä turvallisuusasioita tulisi ottaa huomioon? Kokosimme metsäretken järjestämisestä muistilistan lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Lista on laadittu sillä silmällä, että retki suuntautuu lähimetsää kauemmas.
Kuvat: Päivähoitoryhmä Poutapilvet
Pian unentuhina, kuitenkin valtasi kodan. Parhautta 
Tässä välissä oli meidän hoitajien hyvä nauttia nokipannukahvit 
Vielä välipalaksi lettuja ja sitten kodan lähimaastoon odottelemaan vanhempia. Vuoden paras päivä!”
