Lopultakin on tarjolla narratiivi, jolla sitoa (lähes) kaikki Berliinissä jo koettu yhteen. Huomenna suunnitelmissani on osallistua olutmaisteluun, jonka jälkeen tapahtuma jatkuu punk-keikkana. Tämä Helsinkiin, kiitos!

Aasinsilta aiempaan löytyy järjestävästä tahosta ja maisteltavasta. Hops & Barleysta on kehkeytynyt mulle das bierlokal, jossa on pakko käyttää Berliinissä vierailevat kaverit kierroksella. Kuten vieraileva väki myös oluet vaihtuvat: yksi kolmesta hanasta muuttuu noin kahden viikon välein. Ennen olutta pantiin pubin nurkassa, mutta nykyään tuotanto on jouduttu siirtämään toisaalle isompiin tiloihin. Panovehkeet koristavat vielä sisustusta.

Hops & Barleyn olut on tasalaatuisen kaupallista. Tyypillistä jenkkityylistä mainstream craft-alea. Siis oikein hyvää. Ensimmäisenä kannattaa kokeilla aina hanasta löytyvää Friedrischainer-pilsneriä. Vähän tuhdimpaa (as in maltaisempaa) kuin paikalliset yleensä. Vaihtelun vuoksi ★★★★☆.

Huomisessa tapahtumassa maistellaan Hops & Barleyn avustuksella ja saman Braufest Berlin -tapahtuman alla, joka toi ilokseni paikallisia pienpanimoita alueelle. Seuraavassa bullet pointit festivaaleilta:

  – Kirjoitin arvioita punakynällä festivaalikartan reunoille. Tämän kartan olen nyt oletusarvoisesti kadottanut.

  – Festivaalin paras olut oli slovakialaisen Kaltenecker-panimon White Shadow. Älkää kysykö miksi, sillä kakkosmuistiinpanot eivät sitä kerro.

  – Oli pakko ostaa paita!

Ehkä löydän vielä nuo muistiinpanot, ehkä en. Jännitystä!

Mutta kuinka aloittaa Berliininsä?

Koko tapahtumasta en olisi tiennyt ilman tiedusteluretkeä Biershop Berliiniin (jonka tapahtumat huomaan aina viikko liian myöhässä). Tarjonta on täällä ihan käsittämättömän hyvä. Lähinnä ulkolaisia oluita. Esim. useampaa laatua BrewDogia, Williams Brothersia, Sierra Nevadaa ja belgejä. Toistaiseksi erikoisinta, mitä sieltä olen ostanut, on ollut Rogue Farms ruis-IPA.

Syyskuussa talon herrasmies ohjasi minut eteenpäin kokeilemaan Vagabund Brauerein tarjontaa Weddingissä:

Plussaa: Vagabundia pitää kolme amerikkalaistaustaista nuorta miestä, joista ainakin yhden päätyö on matematiikan opettajana. Paikalliset täyttävät baarin illan myötä. Tätä tehdään intohimolla ja vapaa-ajalla. Tässä on aito tekemisen meininki. Olutta myy parrakas mies likaisessa paidassa.

Miinusta: Olut maistuu vähän kotikutoiselta. Vastakohtana Hops & Barleylle ei siis mitenkään erityisen suodatettua tai kaupallista. Tässä on aito tekemisen meininki. Olutta myy parrakas mies likaisessa paidassa.

Käydessäni 0,3 litraa 6,5-prossaista Propeller Aufwind -double pale alea maksoi 3,5 €. Tarkempi arvio tästä on kateissa. Seuraavasta puolestaan puuttuu hinta.

Odotin 5,2-prossaisen Victory Summer Ale:n olevan jotain kölschmaista kesäisyyttä. Olenhan Saksassa. Näin ei ollut. Tuoksussa ruohoa ja kukkaisuutta. Maussa hipaus kirsikkaa (mitä en välttämättä olisi huomannut ellei sitä olisi minulle henkilökunnan puolesta spoilattu). Pehmeä ja helppo juotava. Katkerot lähinnä jälkimaussa. ★★★☆☆.

P.S. tai silleen

Kirjoitin tämän postauksen pääosin Schalanderissa. Alkuruokana nautittu pils oli alkuun kuin ilmaa joisi – kiitos runsaan ja ilmavan vaahdon. Vaahdon tasaannuttuakin kyseessä on kevyt pils, jossa on vehreä ja jopa pisaran sitruunainen maku sekä hieman olkinen tuoksu. Hyvää. ★★★☆☆.

Verimakkaran kanssa maistui (niin ikään ravintolan oma) dunkel, joka oli tyylisekseen harmillisen kevyttä ja laihaa. ★★☆☆☆.

Tänne kannattaa ehkä tehdä jopa pöytävaraus, koska kyseessä on vain pieni ravintola. Itse en tehnyt ja söin baaritiskillä istuen, tätä näpytellen.