Maisteluillan satoa

Syksyn ensimmäinen maisteluilta pidettiin perjantaina 21.9. llta oli kaikin puolin varsin onnistunut ja järjestäjien mielestä menestys, sillä paikalle saapui kaikkiaan lähes 30 ihmistä.

Illan teemaksi valittiin ”kattava läpileikkaus” erilaisista oluttyypeistä ja niiden ehkä tyypillisimmistä edustajista. Tarjolle päätyivät erinäisten vaiheiden jälkeen seuraavat oluet:

  • Koff Porter
  • Brooklyn Lager
  • La Trappe Duppel
  • Weihenstephaner Hefe Weissbier
  • Nögne Ö India Pale Ale

Tarjoilu kirvoitti illan aikana runsaasti kommentteja. Tässä niistä muutamia.

Koff Porter:

  • Hyvvee
  • Voimakkaan paahteinen, todella tumma, maukas, erinomainen
  • Ihan jees, tosi voimakas, selvä vivahde vatsahappoyrjöstä. Aavistus ehkä suklaata? Tervaa perkele!
  • Ei. Olut on mut sacher puuttuu. Kahvia on tämä.
  • Vahva maku mutta hieman pettymys
  • Hinta-laatu -suhde loistava
  • Guinnessin vaikutus tuntuu. Varsinkin jos on maistanut esim. Lontoossa hanasta laskettua.

Brooklyn Lager:

  • Eksoottinen hedelmä pilaa jälkimaun
  • Kohtalainen jälkimaku, lageriksi pehmeä, kielen päällä vaahtoileva sokerinen maku
  • Erinomainen lageriksi, hyvänmakuinen ja värinen, hedelmäinen vivahde maussa
  • Kiva tuoksu! Maku häviää nopsaan, mutta on aika hedelmäinen. Turhan vatsahapokas mulle. Paranee lasin edetessä :)
  • Tuoksuu kukkasille. On se hyvää.
  • Raikas tuoksu, menee sujuvasti alas vaikka hiukan karvas.
  • Humalan kukkainen tuoksu. Hyvin sopivasti humaloitu lager, joka päihittää 6 – 3,5 kaikki suomalaiset lagerit.
  • Väri on tämän oluen kiehtova ominaisuus.

La Trappe Duppel:

  • Madeira
  • Makea tuoksu, myös hedelmäinen. Hieman banaaninen, maku pehmeä, makea. Jälkimaku…?
  • Hieno väri! Ja jänskä, hyvä maku!! Tätä voisin dokata. Makea jälkimaku, sopis jälkkärin kanssa… ehkä.
  • Tosi outoa. Kemiallista. Kuulakärkikynän haju, huopakynän maku.
  • Hyvä väri ja tuoksu, maku makea.
  • Haisee kuulakärkikynältä, maistuu tussilta. Mutta silti hyvää. Tosiaan kyllä parempiakin trappisteja olen maistanut.
  • Tuoksu oli aluksi tämän parasta antia. Loppujen lopuksi maku voitti. Hyvä jälkimaku.

Weihenstephaner Hefe Weissbier:

  • banaali
  • Minä pidän. Hiukka tankea maku, mutta helppo juoda. Vähän turhan tuhnuinen.
  • Saippuainen, raikas.
  • Herkullinen, helposti juotava, oma suosikki.
  • Yksi parhaista maistamistani V-oluista.
  • Tuttu tuoksu. Hyvä perus Weisse.
  • Imelletty nestemäinen perunalaatikko.

Nögne Ö India Pale Ale:

  • Tiukan humalainen tuoksu että maku
  • Codetabs maistuu = ihan jees. Saraa peloteltiin turhaan! Aika epäolutmainen. (aavistus vatsahappoja)
  • Syvä hiljaisuus.
  • Ärhäkkä tuoksu, liian kitkerä maku.
  • Humalan triumfi. IPA, joka on keskivertoa tuhdimpi lajinsa edustaja.
  • Humala ei ole ykkösraaka-aine minun mielestäni. Ainakin asennetta löytyy.

Sierra Nevada Stout

Sierra Nevadan Stout on väriltään hyvin tummanruskea olut, jossa on melko niukka ja kohtuullisen kestävä beige vaahto. Tuoksu on paahteinen, makean maltainen sekä tuhti, ja siinä on häivähdys tummaa suklaata, lakritsaa ja kahvia. Maku noudattelee tuoksua: siitä löytyy makeaa maltaisuutta ja tummaa suklaata sekä hiven kahvia. Loppu on mukavan kuiva ja katkera. Suutuntumaltaan olut on täyteläisen liukas ja hyvin pehmeän hiilihappoinen. Kaiken kaikkiaan tämä stout on hyvin miellyttävä ja erityisen tasapainoinen. Vaikka olut onkin aika makea, makeus ei missään vaiheessa korostu liikaa. Valittiin AOS:n syyskauden suunnittelukokouksessa 3.9. kuukauden olueksi.

  • Joona

One Pint Pub

One Pint Pub kuuluu eittämättä Helsingin olutravintoloiden kärkeen. Vaikka tämä ravintola onkin hieman hankalasti löydettävissä, on etsintä vaivansa väärti.

One Pintin tilat ovat pienet ja päällisin puolin siistit. Tunnelma kanavan varressa on kodikas ja interiööri viehättävä. Miinusta pitää antaa kuitenkin sijainnista, sillä saman korttelin deekut löytävät tiensä Pinttiin turhankin helposti. Usein ”alan miehet” ovat illan tullen kumminkin jo siirtyneet muualle. AOS:n ryhmä ei myöskään oikein ymmärtänyt suuren ja tilaa vievän biljardipöydän funktiota sen notkuessa lähinnä pulloista. Toisaalta ryhmän sisältä nousi myös satunnaisia positiivisia kommentteja katossa roikkuvasta Baijerin lipusta sekä hilpeyttä herättäneistä saksaksi lauletuista rock ja pop klassikoista.

One Pintin valikoima on laaja ja ennen kaikkea vaihteleva. Juuri tämä vaihtuvuus on laskettava isoksi plussaksi. Syksyisin ja keväisin pidettävät teemaviikot ovat myös mainiot. AOS kävi paikalla paraikaa vietettävien Oktoberfestien tarjontaan tutustumassa ja totesi sen erinomaiseksi. Ravintolan tarjontaan kuuluu myös mm. Cantillonin yksinoikeudella One Pintille tekemä tyrnilambic, jota suosittelemme maisteltavaksi. Ravintoloitsija Markku Korhonen sekä muu henkilökunta on erinomaisen asiantuntevaa ja ystävällistä.

One Pint Pub – pieni helmi Ruoholahden kanavan varressa! Käy tutustumassa ja pidä silmällä tulevia teemaviikkoja.

One Pint Pub, Santakatu 2, 00180 Helsinki

  • Hirvonen, Varis

Syksyn maisteluilta 21.9. perjantaina

AOS tarjoaa omanlaisen katsauksensa olueiden perustyyppeihin. Tule maistelemaan oluita asiantuntevassa ja hauskassa seurassa, sekä tutustumaan
AOS:n toimintaan ja toimijoihin.

Tämä lysti maksaa vain n. 4