Doom Bar

Oikeastaan pilalle mennyttä olutta ei saisi lainkaan arvioida, mutta tämä
Angleterressa 15.9.2007 ”nautittu” panimotuote oli niin karmean makuinen,
että pari sanaa lienee sittenkin paikallaan. Kyseinen real ale on
perusbitterin värinen muistuttaen vaahterasiirappia. Tuoksu oli juotaessa
tunkkaisen maltainen, mikä valitettavasti ei saanut peitettyä dominoivaa
diasetyylin voin hajua. Suoraan sanoen haju oli kuvottava. Maku ei ollut
yhtään parempi. Sama tunkkainen diasetyyli tunki niin voimakkaasti läpi,
että koko tuopin tyhjentäminen olisi ollut Herkuleen urotöihin verrattava
saavutus, ja niinpä kolpakot jatettiinkin kesken. Jälkimakua ei Doom
Barilla vaikuttanut alkuun olevan lainkaan, kunnes muutamien minuuttien
kuluttua suuhun alkoi jäädä rottamaisen paha maku, joka ei tahtonut poistua
millään. Vatsanväänteiltäkään ei voinut välttyä. Kaiken kaikkiaan Doom Bar
oli kokemuksena ainutlaatuinen ja mieliä avartava. Kaikkien olisikin joskus
hyvä juoda yhtä surkeaa ja pilaantunutta olutta, jotta jälleen muistaisi
arvostaa niitä monen kertaan parjattuja keskinkertaisia real aleja.
Pisteitä tämä Sharp

Olutlajit


INDIA PALE ALE


[
Alla oleva teksti on aikoinaan laadittu Yliopiston avajaiskarnevaaleille kiinnostuneille jaettavaksi. Kattavampi selonteko tulossa lähiaikoina
]

Tässä esityksessä on annettu pintapuolinen kuvaus yleisimmistä oluttyypeistä sekä varsin subjektiivinen otos mielestämme kokeilemisen arvoisista oluista, joita on saatavilla joko valtion monopoliliikkeestä tai hyvinvarustetuista olutravintoloista. Myös oluttyyppien esittelyt ovat subjektiivisia. Mitään selkeää standardia oluttyyleille ei ole, ja moni olut voikin hyvin sijoittua useaan eri kategoriaan, mielipiteestä riippuen. Etiketin kuvauskin voi monesti olla harhaanjohtava… Alen monipuolisuuden takia valtaosa tässä yhteydessä mainituista tyyleistä on nimenomaan pintahiivaoluita.

ALE

Alessa panimotuotteen valmistamiseen käytettävä hiiva nousee käymisastian pinnalle, mistä suomenkielinen nimitys pintahiivaolut johtaa juurensa. Tyypillisiä ominaisuuksia aleille ovat täyteläisyys sekä hiivan mukanaan tuoma hedelmäisyys. Maku- ja väriskaala on äärimmäisen monipuolinen vaihdellen kuivasta makeaan ja kellertävästä punaisen kautta mustaan. Humalan katkeroita voi olla parhaimmillaan todella runsaasti. Real aleksi kutsutaan peribrittiläistä, yleensä kuparinpunaista ja huomattavan mietoa aletyyppiä, jonka käymisprosessi jatkuu vielä panimon ulkopuolella ja joka pumpataan hanaan lihasvoimin hiilihappopatruunaa käyttämättä.

BARLEY WINE
Viinin vahvuista, mutta silti olutta. Harvinainen oluttyyli, jota kannattaa kokeilla, kun sellainen tulee vastaan. Hedelmäinen, joskus makean maltainen juoma, joka parhaimmillaan on mukavan aromikas, sopivasti humaloitu ja lämmittävä olut. Kehnoimmillaan maussa ei erotu muu kuin alkoholi, jota barley winessä on noin 8

Caledonian 80/-

Caledonianin 80-shillinkinen on kirkas, kupariin vivahtavan oranssinruskea olut, jossa on valkoinen, niukahko ja kohtuullisen ripeästi katoava kermaisen oloinen vaahto. Tuoksu on maltainen, hieman hapahkon hedelmäinen ja hävyttömän voimakkaasti kahvipapumainen. Murskatun kahvipavun aromit dominoivat myös oluen makua, joka on kuivahko, maltainen, hivenen hedelmäinen ja varustettu mukavan kuivalla ja katkeralla loppulla. Suutuntamaltaan olut on keskitäyteläinen, liukas, hieman kermainen sekä kohtalaisen hiilihappoinen. Yhteenvetona todettakoon, että Caledonian 80/- on mukava olut, joka on kahvipapumaisuutensa ansiosta piristävän poikkeava. Ei ehkä kovin monimuotoinen mutta kuitenkin kohtalaisen maukas, helposti juotava ja ihan virkistäväkin bitter.

  • Joona