Otsikko on suora lainaus ryhmämme lööpistä, ja koska se on suora lainaus, tarvitaan lainausmerkkejä. Ensimmäisiä ajatuksia, joita lööppi herätti, olivat ”mikä nyt sitten lasketaan plagioinniksi?” ja ”moraalistako plagiointi on kiinni?”. Näiden johdattamana päätimme laittaa nimet tämän lööpin alle ja alkaa selvittää oikeita vastauksia.
Plagiointi ja sen syyt eivät ole yksiselitteisiä, eivätkä pelkästään opiskelijat syyllisty vilppiin, kuten tänä syksynä on huomattu. Haaga-Helian mm. tutkimusmenetelmiä opettava lehtori Pasi Tuominen syyllistyi plagiointiin virtuaalikirjoissaan käytettyään sanantarkkoja lainauksia Salla Laaksosen pro gradu -työstä ilmoittamatta sitä lähteenä (HS 1.11.2013). Plagiointia tapahtuu myös oppimis- ja tutkimusympäristöjen ulkopuolella, ajankohtaisimpana esimerkkinä Marimekkoon kohdistuneet plagiointikohut.
Helsingin yliopistossa otetaan käyttöön plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkund, jonka pilotointiin nimikkotutkimuksemme Plagiaatintunnistamisjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä? liittyi. Järjestelmän käyttöönottoon liittyen on avattu Älä kopsaa! -sivusto, jonne on koottu materiaalia sekä opiskelijoille että opettajille. Sivustoja selatessa huomasi, että plagiointi voidaan määritellä usealla eri tavalla: plagiointia on mm. suorat lainaukset ilman lainausmerkkejä sekä lähteiden ilmoittamatta jättäminen, mutta myös oman työn käyttäminen uudelleen (jos siitä on jo saanut opintopisteet). Samalla sai käsityksen siitä, ettei Urkundia ole hankittu pelkästään meidän opiskelijoiden ”kyttäämiseen”. Tämä käsitys vahvistui tavattuamme ryhmän nimikkotutkijan Erika Löfströmin. Erika korosti, että järjestelmän tärkein tarkoitus on saada opiskelijat miettimään lähteiden käyttöä tieteellisessä kirjoittamisessa, kuitenkin ohjaajan avustuksella.
Tutkijatapaamisessa keskusteltiin myös plagioinnin syistä: ovatko opiskelijat moraalittomia huijareita vai onko taustalla muita tekijöitä? Suurimmaksi ongelmaksi on huomattu opiskelijoiden tietämättömyys sekä tieteellisen kirjoittamisen vaikeus ja lähdeviitteiden oikea käyttö. Aikatauluongelmat voivat myös johtaa plagiointiin, mutta hyvin harvoin syynä on moraalittomuus. Vaihto-opiskelijoiden suhteen syitä olivat myös kielelliset ongelmat (opiskelukieli on eri kuin äidinkieli) sekä kulttuuriset erot (oppineisuus saatetaan osoittaa sanantarkasti kopioimalla eikä oman ajattelun kautta).
Helsingin yliopisto ei ole ainoa Suomen yliopisto, joka on halunnut plagiaatintunnistamisjärjestelmän. Esimerkiksi Turun ja Tampereen yliopistoissa on käytössä Urkundia vastaava Turnitin. Älä kopsaa! -sivuston lisäksi kannattaakin tutustua Turun yliopiston FairUTU -sivustoon, jossa kerrotaan käyttökokemuksia ym. Turnitin-järjestelmästä.
Tanja ja Hanna / Plagiointiryhmä