Opiskelumotivaation tutkiskelua

Nimikkotutkimuksessamme käsitellään siis opiskelumotivaation ja hyvinvoinnin yhteyksiä sekä kehitystä nuoruudessa. Tutkittavina olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset ja lukion toisen vuosikurssin opiskelijat.

Tutkimuksemme keskiössä on tarkasteltavana opiskelumotivaatio, jota on lähdetty avaamaan tavoiteorientaatioiden näkökulmasta. Avaamme tässä lyhyesti tavoiteorientaatioden käsitettä ja erilaisia profiileja jotka muotoutuvat tavoiteorientaatioiden pohjalta.

Tavoiteorientaatioilla määritellään niitä tapoja, joilla opiskelija suuntautuu oppimiseen ja sitä minkälaisia tavoitteita hän asettaa itselleen. Tutkimuksessamme tutkittavat jaettiin tavoiteorientaatioprofiilien perusteella seuraaviin ryhmiin: oppimisorientoituneet, menestys-ja/tai suoritusorientoituneet, välttämisorientoituneet, irrottautuneet ja sitoutumattomat.

Oppimisorientoituneet : opiskelijat jotka korostavat uusien asioiden oppimista ja ymmärtämistä.

Menestysorientoituneet: opiskelijat jotka pyrkivät hyviin tuloksiin ja kilpailuun muiden opiskeiljoiden kanssa.

Välttämisorientoituneet: opiskelijat jotka yrittävät päästä opiskelussa mahdollisimman vähällä ja välttelevät kouluun ja opiskeluun liittyviä tehtäviä.

Irrottautuneet: opiskelijat jotka eivät välitä koulutyöstä, opiskelu on heille yhdentekevää.

Sitoutumattomat: opiskelijat jotka ovat kiinnostuneet opiskelusta  ja hyvistä arvosanoista, mutta eivät ole valmiita panostamaan täysillä, “tyyppillinen opiskelija”.

Tutkimuksesta selvisi että eri tavoiteorientaatioprofiileilla on erilaisia vaikutuksia hyvinvointiin. Esimerkiksi menestysorientaatiolla on enemmän yhteyksiä koulu-uupumukseen kuin oppimisorientaatiolla.

Tutkimus sai meidät pohdiskelemaan omia orientaatioprofiilejamme ja sitä miten nämä ryhmittelyt kuvaavat niitä. Tunnistimme itsessämme näitä profiileja ja huomasimme, että eri tilanteissa olemme kuuluneet eri profiiliin. Nyt yliopisto-opiskelijoina
olemme jo oppineet säätelemään näitä profiileja tilanteen mukaan niin, että yksi profiili ei hallitse kaikessa opiskelussa.

Millaisia tavoiteorientaatioprofiileja tunnistatte itsessänne tämän kuvauksen perusteella?

Tavoitteellisin terveisin,

Minea ja Elina/koulumenestyjät-ryhmä

6 thoughts on “Opiskelumotivaation tutkiskelua

  1. Teilläpä on ollut mielenkiintoinen tutkimus 🙂

    Itse koen olevani oppimisorientoitunut. Olen jo pienestä pitäen halunnut oppia uusia asioita. Toisaalta joskus olen ensisijaisesti tavoitellut hyviä tuloksia ja kuulunut menestysorientautuneisiin (esim. yo-kirjoitukset). En voi ainakaan luokitella itseäni välttämisorientoituneisiin tai irrottautuneisiin, sillä olen aina pitänyt koulusta. En ole juuri koskaan vältellyt vastuuta koulutöistä. Joskus voin kuitenkin sanoa olleeni sitoutumaton, kun en ole jostain syystä yrittänyt parhaani, vaikka tavoitteena olisi ollut hyvä arvosana. Tällöin olen saattanut olla liian kiireinen tai väsynyt. Yleensä olen kuitenkin tehnyt parhaani ja ollut tyytyväinen oppimistuloksiini. Entäs te muut? 🙂

    Peppiina/Teknologia kouluissa

  2. Precis som ni nämner har man olika typer av motivation i olika sammanhang. Jag tror även att många består av olika blandningar, det vill säga att man är en kombination av dessa olika typer beroende på ämnet, sammanhanget, pedagog och livssituation. Jag ser nämligen inga konflikter på att man både skulle kunna vara tävlingsinriktad (sikta på de höga vitsorden), vilja slippa så lätt som möjligt igenom och samtidigt ha en vilja att lära sig någonting nytt. Beroende på svårighetsgrad och andra yttre omständigheter är en profil mer dominerande i vissa sammanhang. Ibland måsta man lägga manken till för att prestera bra, andra gånger behöver man inte göra så mycket för att få ett bra vitsord.

  3. Ei vitsi, meidän ryhmän nimikkotutkimus liippaa tosi läheltä teidän aihetta! 🙂 Meidän nimikkotutkimuksessa on myös jaoteltu tavoiteorientaatiot viiteen eri luokkaan, mutta eri tavalla kuin teidän tutkimuksessanne. Se on mielenkiintoista, miten tässäkin aiheessa on niin monta erilaista näkökulmaa ja tarkastelutapaa ja on oikeastaan tutkijasta ja analysoijasta kiinni, mitä teoreettisia lähestymistapoja käytetään ja miten ilmiöt määritellään ja jaotellaan. Esittelen nyt meidän nimikkotutkimuksessamme käytettävän tavoiteorientaatioiden jaottelutavan niin nähdään, miten se eroaa tuosta teidän tutkimuksessanne käytettävästä jaottelutavasta.

    Meidän nimikkotutkimuksessamme (Anna Tapolan väitöskirjassa: Motivational dynamics in the learning context : interaction of individual and situational factors, 2013) tavoiteorientaatiot on ryhmitelty näin:

    Oppimisorientaatio (The mastery-intrinsic scale) –> Tärkein tavoite on oppia

    Menestysorientaatio (The mastery-extrinsic scale) –> Tärkein tavoite on menestyä (esim opinnoissa/työssä)

    Suoritus-lähestymisorientaatio (The perfomance-approach) –> Tärkein tavoite on suoriurua paremmin kuin muut

    Suoritus-välttämisorientaatio (The performance-avoidance scale) –>Tärkein tavoite on, ettei epäonnistu muiden nähden

    Välttämisorientaatio (The work-avoidance scale) –> Tärkein tavoite on suoriutua mahdollisimman vähällä työllä

  4. Heippa!

    Kuten Senja-Ritta edellä kirjoitti, olemme mekin päässeet pohtimaan erilaisia tavoiteorientaatioita.

    Voin huomata itselle tärkeimmissä tavoitteissa olevani oppimisusorientoitunut. “Ei ihan niin tärkeissä” tavoitteissa olen enemmän suoritusorientoitunut. Lähivuosina olen tietoisesti harjoitellut tunnistamaan tekemisessäni myös “ei niin oleellisia asioita”, ja opetellut pienentämään niihin käyttämiäni resursseita.

  5. Hei, olipas mielenkiintoinen kirjoitus!
    Itse koen olevani oppimisorientoinut (tai ainakin toivon niin :D) , mutta tunnistan itsessäni myös tietyissä tilanteissa muitakin tavoiteorientaatioita, jotka saattavat hieman vaihdella opettettavasta ja opittavasta aiheesta riippuen, ainakin sitoutumattomat voisi tietyssä kontekstissa olla tunnistettavissa.

  6. Oppimisorientaatio on huikeaa silloin kun se osuu kohdalle, kuten oman kandiaiheen kanssa. Usein tuntuu kuitenkin, ettei vain yksinkertaisesti ole aikaa tehdä ja paneutua asioihin niin hyvin kuin haluaisi. Opiskelijan elämää helpottaisi suuresti se, kun pystyisi keskittymään pelkästään opiskeluun, eikä työnteko veisi niin paljon aikaa ja energiaa.

Comments are closed.