Teknisistä ongelmista johtuen viime perjantain blogikirjoitus julkaistaan vasta tänään:
Tämän päivän blogikirjoituksessa syvennytään hieman yksityiskoulujen maailmaan Suomessa. Tässä kirjoituksessa yksityiskoululla tarkoitamme yksityiskouluja ja yksityisiä sopimuskouluja (sekä myös valtion kouluja).
Yksityiskoulujen perustaminen alkoi 1800-luvun puolivälissä ja niitä oli enimmillään jopa 346 koulua vuosina 1965-1966. Koulujen kunnallistamisten, valtiollistamisten ja lakkautusten vuoksi lukumäärä kuitenkin laski voimakkaasti jo 1970-luvulla. Yksityisten koulujen ylläpitäjät ovat rekisteröityjä yhteisöjä tai säätiöitä, joille valtioneuvosto voi myöntää luvan opetuksen järjestämiseen. Suomessa yksityisten koulujen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Yksityisten koulujen toimintaa rahoittaa valtio ja kunnat.
Tehdään pieni monivalintatehtävä tähän väliin! Oikeat vastaukset alempana, joten skrollaile varovasti.
1. Montako yksityistä koulua Suomessa on?
A) noin 5
B) noin 12
C ) noin 40
D) noin 85
2. Mitä termillä ”yksityinen koulu” oikeastaan tarkoitetaan (Suomessa)?
A) itsenäistä koulua
B) voittoa tuottavaa koulua
C) yksityisillä varoilla ylläpidettyä koulua
D) parempaa koulua
3. Mihin seuraavista lukeutuu suurin osa yksityisissä kouluissa opiskelevista oppilaista?
A) kristillisiin kouluihin
B) kielikouluihin
C) yleispedagogiikkaa noudattaviin kouluihin
D) taidekouluihin
4. Voiko yksityiskoulu olla jonkun lähikoulu?
A) ei, yksityisiin kouluihin tulee aina lähettää hakemus
B) kyllä, mutta silti tulee hakea erikseen
C) kyllä, mutta se on TODELLA harvinaista
D) totta kai, kaikki vanhemmat eivät edes tiedä koulun olevan yksityiskoulu
5. Helsingissä yksityisten koulujen osuus on?
A) 5 %
B) 10 %
C) 1/3
D) yli puolet
6. Mikä seuraavista pitää paikkaansa?
A) yksityiskouluissa opiskelee eniten yläasteikäisiä
B) yksityiskouluissa opiskelee eniten ala-asteikäisiä
http://o2c.kotali.com/miten-valitahyva-yksityinen-koulu
Vastausrivi: 1D, 2A, 3C, 4D, 5C, 6A
Vedetään hieman testin tuloksia yhteen:
Suomessa on yksityisiä kouluja noin 85. Kuvaavampi termi yksityiselle koululle Suomessa voisi kuitenkin olla itsenäinen koulu. Suurin osa opiskelijoista yksityisessä kouluissa opiskelee ns. yleispedagogiikkaa noudattavissa kouluissa ja seuraavaksi eniten kielikouluissa. Kouluissa opiskelevista suurin osa on yläasteikäisiä.
Yksityiset koulut voivat olla ja ovatkin lähikouluja, sillä yksityiset sopimuskoulut ovat tehneet kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Esimerkiksi Helsingissä yksityisten koulujen osuus on noin kolmasosa. Pieni osuus yksityisistä kouluista ovat niitä, joilla ei ole sopimusta kaupungin kanssa ja nämä koulut antavat usein opetusta aina ylioppilaskirjoituksiin asti.
Miten yksityiset koulut sitten eroavat kunnan kouluista?
Kuten luennoillakin on tullut todettua, suomalaisissa kouluissa opetus on pääsääntöisesti hyvin yhdenmukaista. Yksityiset koulut eroavat selkeimmin kunnallisista kouluista autonomisella hallintotavalla ja vähemmällä byrokratialla. Yksityisten koulujen olemassaoloa sekä kannatetaan että vastustetaan. Sen koetaan eriarvoistavan oppilaita ja toisaalta antavan enemmän valinnaisuutta ja mahdollisuuksia.
Yksityisten ja kunnallisten koulujen eroista ja erityisesti kustannuksista on käyty kiivasta julkista keskustelua. Jos aihe kiinnostaa Sinua, katsopa vaikka seuraavat linkit:
ja
http://yle.fi/uutiset/opetusministeri_lupaa_muutosta_yksityiskoulujen_rahoitukseen/6303454
ja
ja
http://panutanelikuusikraks.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92927-suomi-tarvitsee-yksityiskouluja
HAASTATTELUSSA: ÄITI
Viime torstaina pääsitte tutustumaan Elinan tarinaan, tänään on vuorossa Hannan äidin haastattelu. Hanna opiskeli ranskalais-suomalaisessa koulussa, joka on valtion ylläpitämä koulu. Koulussa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa painotetulla ranskanopetuksella vahvistettuna. Koulunkäynti kestää 14 vuotta, jonka aikana noin 40% koko opetuksesta on ranskaksi.
Äiti, miksi ihmeessä halusit laittaa minut Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun?
Siihen oli paljon syitä! Ensinnäkin, olen itse kiinnostunut ranskan kielestä ja kulttuurista. Olen opiskellut ranskaa pääaineena yliopistossa ja lisäksi olen asunut jonkun aikaa Ranskassa. Tärkeimpänä tekijä kuitenkin pidin sitä, että ajattelin tyttäreni saavan paremmat mahdollisuudet saada töitä tulevaisuudessa jos hän osaisi sujuvasti jotain erikoisempaa kieltä. Ranska on myös kielenä monessa kansainvälisessä järjestössä.
Ahaa, entäs jotain muita ajatuksia?
No olihan siinä myös se, että perheemme lomamatkat suuntautuivat usein Ranskaan ja ajattelin, että tyttäreni saisi enemmän irti lomista jos hän pystyisi kommunikoimaan paikallisten kanssa heidän omalla kielellään. Ajattelin myös, että itse ranskaa osaavana pystyisin tukemaan tytärtäni opintojen alussa tarvittaessa.
Miten sinne kouluun sitten valittiin lapset?
Hakuprosessi eteni niin, että ensin lähetettiin hakemus/anomus koululle ja siinä piti perustella miksi halusi lapsensa sinne kouluun. Hakemusten perusteella kutsuttiin osa valintakokeeseen koululle ja sen perusteella tehtiin lopullinen valinta. Tyttäreni oli tuolloin neljävuotias ja hän aloitti myös leikkikoulun ollessaan vasta neljävuotias. Leikkikoulu alkoi sinä vuonna kun lapsi täyttää viisi – tyttäreni on syntynyt marraskuussa.
Miten ne pääsykokeet menivät?
Tyttäreni päätti olla kokoajan äänessä ja jokaisen tehtävän kohdalla huusi että ”mä kyllä osaan ton jo!”. Yritin rahoitella häntä istumaan omalla paikallaan, mutta lopulta tyydyin kohtalooni. Mieleenpainuva kokemus!
Oletko sitä mieltä, että silloinen lähikoulu olisi ollut jotenkin huonompi vaihtoehto?
En tietenkään.
Miten niin?
Suomessa kaikki koulut ovat ihan yhtä hyviä.
Miten perustelisit tuon väitteen?
Haloo, eikö sinun pitäisi osata perustella kun kerta niitä kasvatustieteitä opiskelet?
KUNNALLISET VS. YKSITYISET KOULUT, MITÄ AJATUKSIA SE TEISSÄ HERÄTTÄÄ?
TARVITAANKO YKSITYISIÄ KOULUJA? AJATUKSIA KOULUVALINNAN VAPAUTTAMISESTA?
Lähteet:
- http://www.yksityiskoulut.fi/
- Major Laknerné, A. 2013. Yksityiskoulun perustamisen juridiikka ja rahoitus : Case: Rauman freinetkoulu.
- http://minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/index.html
- http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Mielenkiintoista lukea aiheesta, sillä ainakin itselleni suomalaiset yksityiskoulut ovat melko vieras asia. Kouluvalintojen vapauttamisessa itseäni huolettaa koulujen leimaantuminen hyviksi ja huonoiksi kouluiksi. Vanhemmat haluavat valita lapsilleen parhaan mahdollisen koulun, jolloin toiset koulut mielletään paremmiksi kuin toiset. Pikaisella googlettamisella löytyy jo vahvoja mielipiteitä siitä, mitkä ovat ne Suomen parhaat koulut ja eliittikoulut. Mitä tämä tekee koulutukselliselle tasa-arvolle, jonka perään kuulutamme Suomessa kiivaasti?
Tänä päivänä tarjolla on kattavat ranking-listat Suomen parhaista lukioista ja maailman parhaista yliopistoista. Voimmeko kouluvalintojen vapauttamisen jälkeen vertailla myös Suomen parhaita peruskouluja kätevästi listalta?
Julia/Tämäkö on koulutuksellista tasa-arvoa?