Nuorten työttömyyden ja sen haittavaikutusten torjuntaan tarvitaan uudenlainen ote työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tarvitaan myös entistä syvempää ymmärrystä nuorten arjesta, nuoruuden tarpeista ja nuorten omien kokemusten kuulemisesta, jotta löydetään ne mykistyneet kipupisteet, jotka eivät näy tilastoissa mutta ovat läsnä nuorten arjessa.

Mun juttu – meidän tulevaisuus -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, tukea heidän hakeutumistaan koulutukseen ja työelämään. Keinoina käytetään taidetta, kulttuuria, liikuntaa ja luontoelämyksiä.

Hankkeen taustalla on huoli nuorten työttömyyden kasvusta sekä tuen tarve koulutuksen nivelvaiheissa ja työelämään siirtymisessä. Ongelmakenttä on laaja. Puutteet osallisuudessa, elämänhallinnassa ja hyvinvoinnissa voivat johtaa heikkoon opiskelumotivaatioon sekä estää koulutukseen tai työelämään hakeutumista.

Nuorten työelämään sijoittumisen haasteena ovat usein puutteelliset työnhakutaidot ja vähäinen työkokemus. Myöskään yrittäjyyttä ei osata nähdä vaihtoehtona työllistymiselle, vaikka toisaalta on todettu, että nuori sukupolvi omaa yrittäjämäisiä ominaisuuksia ja edellytyksiä aiempaa sukupolvea enemmän. Hankkeen nimessä esiintyvä Mun juttu -käsite viittaa opetusneuvos Martti Hellströmin esittämään ajatukseen siitä, että jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus löytää oma intohimonsa ja kasvaa täyteen mittaansa. Oman jutun löytäminen tarkoittaa siis laajasti oman osaamisen tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Oma osaaminen voi selkiintyä sopivassa pilotissa tai työpajassa ja parhaimmillaan johtaa siihen, että nuori hakeutuu kyseiselle alalle.

Mun juttu -hankkeessa edistetään erityisesti nuorten harrastamista, koulunkäyntiä ja opiskelua. Työpajat edesauttavat työhön hakeutumista, osallistumista ja osallisuuden tunnetta. Toisaalta pyritään rakentamaan uudenlainen sektorirajat ylittävä yhteistyöverkosto nuorten kanssa toimivien ammattilaisten välille. Tämän monialaisen palveluverkoston luomisen tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä saada nuorten ääni kuuluville verkoston keskuudessa.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lahden Yliopistokampus. Paikallisia toteuttajia ovat sen lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Outward Bound Finland ry sekä Suomen Urheiluopisto. Hankkeen valtakunnalliseen toteuttajaverkostoon kuuluvat Taideyliopisto, Kajaanin yliopistokeskus sekä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen ESR-hanke, jonka rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke käynnistyi elokuun alussa ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. Hankkeen rahoitus on yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusosuus on 75 % ja loppuosa tuensaajien omarahoitusta ja muuta ulkopuolista rahoitusta.

Continue reading →

Asumiseen liittyvä hyvinvointi puhututtaa Lahdessa ja tutkimus on päässyt areenalle. Kiinnostus kertoo, että asuinaluekysymysten ruohonjuuritasolla oleva tutkimusaihe on osunut naulan kantaan. Lahdessa käynnissä oleva ASLAKO -tutkimushanke tutkii tärkeää ja kansaa kiinnostavaa asumisasiaa lapsiperheiden vinkkelistä ja tuo tutkimustietoa niin päättäjäpöytiin kuin kadunmiesten kahvikeskusteluihinkin. Samalla kun tutkimus antaa pontta kaupungin kehittymiseen liittyvään rakennekeskusteluun, se yhdistää oikealla tavalla erilaiset keskustelutahot.

Lahdessa on käynnissä Asuinalue lapsiperheiden kokemana – hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (ASLAKO 1.8.2013–31.12.2015) -tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä asuinaluekokemuksista. Hankkeessa tuotetun tiedon perusteella lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta asuinalueellaan voidaan tukea, ja asuinympäristöjä kehittää lapsiperheille sopiviksi. Lisäksi tavoitteena on työstää lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuvaa toimintamallia, jota voidaan käyttää moniammatillisessa yhteistyössä poikkihallinnollisesti Lahden kaupungissa.

Tutkimusaineistoja kerätään kahdella sosiaalisesti ja fyysisesti erityyppisellä asuinalueella Lahdessa: Liipolan lähiössä ja kaupungin keskustassa. Tietoa on hankittu useilla eri menetelmillä esimerkiksi haastattelemalla, valokuvaamalla ja kyselyillä.
Lapset kertovat, että onnelliseksi heidät tekevät perhe, kaverit, koti, isovanhemmat ja muut sukulaiset. Myös lemmikkieläimet, ruoka ja koulu ovat tärkeitä lapsen elämässä. Mielekäs tekeminen, erilaiset harrastukset ja leikkiminen tukevat lapsen toimijuutta ja osallisuutta heidän kasvuympäristöissään.

Liipolan lähiössä asuvat lapset piirsivät ja valokuvaisivat itselleen tärkeitä ja kivoja paikkoja asuinalueellaan. Yleisimmin piirretyt paikat olivat oma koti, koulu ja lähiön asukastila. Myös rakennetut leikkikentät ovat lapsille tärkeitä kohtaamispaikkoja.

Odotusten mukaisesti lapset eivät arvosta rivissä olevia kukkaistutuksia tai sileäksi ajettua nurmikkoa pihamaalla, sen sijaan luonnonelementit asuinympäristössä ovat lapsille tärkeitä. Kerrostalojen väleistä löytyvät kivet, puut ja sammaleet tarjoavat lapselle mielenkiintoisen leikkiympäristön. Kuvassa on 4- ja 6-vuotiaiden sisarusten valokuvaama lempipaikka, jota he kutsuvat mörkökiveksi. ”Se on meidän takapihalla. Me yleensä leikitään Viivin kans mörkökiven tykönä.”

Kirjoittaja Kati Honkanen työskentelee suunnittelijana ja tutkijana ASLAKO hankkeessa.