Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden kipsinlevitykseen sopivien peltolohkojen valinta

Vanhempi tutkija Juha Riihimäki Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE Vesikeskus) on laatinut toisen, edellistä laajemman arvion kipsinlevitykselle soveltuvasta peltoalasta Suomessa. 

Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus

Jatkoin kipsinlevitykseen soveltuvien peltojen määrän arviota Saaristomeren valuma-alueen arvion jälkeen laajentamalla tarkastelualuetta. Tässä tarkastelussa ovat mukana Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueet (kuva 1). Suomenlahden valuma-alueen tarkastelu käsittää itäosassa vain valuma-alueet, jotka laskevat Suomenlahteen Suomen alueelta. Käsittelemättä on siis jätetty valuma-alueet, jotka laskevat ensin rajan yli Venäjälle ja vasta Venäjän puolella Suomenlahteen.  Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren saarista tarkasteluun on otettu vain ne saaret, joissa on peltolohkoja ja kiinteä tieyhteys (lauttayhteydellä saavutettavat saaret jätettiin pois).

Kuva 1. Tarkasteltavat valuma-alueet. (Juha Riihimäki / SAVE)

Peltolohkojen valinta kaikilla alueilla on tehty samoin perustein kuin aiemmassa Saaristomeren manneralueen tarkastelussa:

  • Valuma-alueista on rajattu pois kaikki niiden yli yhden hehtaarin suuruisten järvien valuma-alueet, joissa järven viipymä on yli 10 vuorokautta.
  • Valuma-alueista on rajattu pois myös alueet, joilla Geologian tutkimuskeskuksen ennakkotarkastelun mukaan happaman sulfaattimaan todennäköisyys on suuri tai kohtalainen.
  • Pohjavesialueiden läheiset alueet on rajattu pois.
  • Myöskään Natura 2000 alueet eivät sovellu kipsinlevitysalueiksi ja ne on rajattu pois.

Kaikkiaan tarkastelualueella on lähes 1,39 miljoonaa hehtaaria peltolohkoja, joista kipsinlevitykseen sopivilla alueilla (kuva 2) on lähes 0,54 miljoonaa hehtaaria peltolohkoja (taulukko 1). Kipsille soveltuvilla peltolohkoilla (vuoden 2016 tietojen mukaisessa kasviryhmäkohtaisessa jakaumassa) kevätviljojen osuus on 66 %, nurmien osuus 28 % ja syysviljojen osuus 4 %.

Kuva 2. Kipsinlevitykseen soveltuvat alueet. (Juha Riihimäki / SAVE)
Taulukko 1. (Juha Riihimäki, SYKE)

Kipsille soveltuvien peltolohkojen jako orgaanisiin maihin, kivennäismaihin ja savimaihin on tehty käyttäen Suomen maannostietokantaa, jonka mukainen luokitus yleistettiin em. luokkiin. Peltolohkoista 63 % sijaitsi savimailla, 30 % kivennäismailla ja 7 % orgaanisilla mailla  (taulukko 2).

Taulukko 2. (Juha Riihimäki, SYKE)

Käytännössä myös lohkokohtainen soveltuvuus kipsinlevitykselle tulee tarkastaa aina erikseen. SAVE-hankkeen pilotista saatua kokemusta kipsinlevityksen soveltuvuudesta voidaan myös käyttää tuottamaan vielä tarkempia arvioita potentiaalisesta kipsinlevitysalueesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.