Projektipäällikkö Pekka Salminen ja erityisasiantuntija Tanja Pajunoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kertovat syksyllä käynnistyneestä KIPSI-hankkeesta. Hanke on osa ympäristöministeriön luotsaamaa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja sen tavoitteena on vähentää maatalouden vesistökuormitusta laajamittaisella peltojen kipsikäsittelyllä Saaristomeren valuma-alueella. Suurin osa kipsin levityksestä tapahtuu vuosina 2020-22. Hankkeen toteutuksessa alueen viljelijät ovat avainasemassa. Hanketta esiteltiin osalle heistä viime viikolla Paimion yhteistoiminta-alueen viljelijäristeilylle
Maaseutuhallinnon Paimion yhteistoiminta-alue kutsui KIPSI-hankkeen viljelijäristeilylle 11. joulukuuta kertomaan kipsin vaikutusmekanismista ja hankkeen toteutuksesta. Risteilylle saapui yli 80 viljelijää Paimion, Sauvon, Kaarinan, Paraisten ja Kemiön kuntien alueelta. Hanketta olivat esittelemässä KIPSI-hankkeesta projektipäällikkö Pekka Salminen ja erityisasiantuntija Tanja Pajunoja sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesiyksikön ylitarkastaja Mikko Jaakkola.
Jo aiemmin syksyllä KIPSI-hanke järjesti Paimiossa kipsinlevitysnäytöksen, joten monelle kipsikäsittely oli jo asiana tuttu ja monia kysymyksiä oli jo herännyt viljelijöiden keskuudessa. Ensimmäinen keskustelua herättänyt asia oli kipsin vaikutusaika, joka tutkimusten mukaan on noin viisi vuotta. Viljelijät toivat esiin kipsin osana laajempaa maanparannukseen tähtäävää toimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuuteen voisi kuulua esim. syväjuuristen kasvien ottaminen viljelykiertoon ja maan syväkuohkeutus, jolloin kokonaisvaikutus voisi olla pidempikin.
Mukana oli myös SAVE-hankkeessa mukana olleita viljelijöitä. He kiinnittivät huomiota erityisesti logistisiin asioihin, kuten pienimpien teiden soveltuvuuteen painaville kipsikuljetuksille ja rekkarallin ympäristövaikutuksiin. Esille nostettiin myös kipsin olleen silminnähden hyödyllistä maaperän rakenteelle.
Keskusteluissa esiin nousi myös epäilyksiä. Teollisuuden kipsikasojen volyymi oli hyvin tiedossa ja kysymyksiä herätti mahdollinen teollisuuden vaikuttaminen KIPSI-hankkeen taustalla. KIPSI-hanke perustuu kuitenkin TraP- ja SAVE-hankkeista saatuun tutkittuun tietoon kipsin vesistövaikutuksista. Maanparannusaineena kipsi on vanhin kaupallinen lannoitetuote. Viljelijöistä osalle kipsi onkin kiinnostava maanparannusaineena, osa on motivoitunut vesiensuojelunäkökulmasta.
Hanketoteuttajan näkökulmasta oli ilahduttavaa käydä rakentavaa keskustelua, kuulla kriittisiäkin näkökulmia ja saada ajatuksia hankkeen käytännön toteutukseen. Useampi viljelijä myös ilmoitti olevansa kiinnostunut ottamaan kipsiä jo ensimmäisenä hankevuonna ja toteuttamaan kipsinlevitysnäytöksen omilla pelloillaan.
Paimion yhteistoiminta-alueen viljelijäristeily rohkaisi jatkamaan hanketoteutusta, joka on edennyt kipsin toimituksen kilpailutuksen valmisteluun. Kilpailutus toteutetaan tammikuussa 2020 ja Saaristomeren valuma-alueen viljelijät voivat ilmoittaa soveltuvia peruslohkoja kipsikäsittelyn piiriin VIPU-palvelussa huhtikuusta alkaen normaalin tukihaun yhteydessä.
Pekka Salminen ja Tanja Pajunoja, KIPSI-hanke (Varsinais-Suomen ELY-keskus)