Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi kertoo kuulumisia Raaseporinjoki-hankkeesta, jonka tavoitteena on vähentää Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Raaseporin ympäristötoimiston vetämä hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia.
Raaseporinjoella käsiteltiin syksyllä 2019 yhteensä noin 115 peltohehtaaria vaihtoehtoisesti joko kipsillä tai rakennekalkilla. Tavoitteena oli vähentää peltoviljelyn vesistökuormitusta ja tutustuttaa alueen viljelijät näihin hieman uudempiin ja vielä vieraisiin vesiensuojelumenetelmiin. Maanviljelijöiden kiinnostus erityisesti rakennekalkkia kohtaan oli jo lähtökohtaisesti korkea, sillä onhan näillä maanparannusaineilla nimensäkin mukaan myös maan kasvukuntoa nostattavia vaikutuksia. Epäselvää sen sijaan oli, mitä maanparannusainetta kannattaisi lähteä kokeilemaan millekin lohkolle viljavuuden näkökulmasta.
Hankkeen kautta viljelijät saivat avuksi maaperäasiantuntija Janne Heikkisen VILKKU Plus-hankkeesta. Heikkinen kävi läpi kunkin lohkon viljavuusanalyysin ja tarkasteli erityisesti maalajia, multavuutta, pH:ta, sekä ravinteiden tasoa ja suhteita. Tavoitteena oli valita parhaiten sopiva maanparannusaine kullekin tarkasteltavalle lohkolle mahdollisimman tasapainoisen viljavuuden saavuttamiseksi. Mikäli lohkon viljavuusanalyysi näytti tasapainoiselta, voitiin maanparannusaineen käyttö jättää suosittelematta. Asiantuntijalausunnolla ei voitu ottaa kantaa lohkon fysikaaliseen tilaan, sillä viljavuusanalyysi kertoo vain pellon kemiallisesta tilasta. Edellytyksenä käsittelylle oli, että peltolohko ei saa kärsiä mittavista vesitalousongelmista, eikä kipsin osalta lohko saanut sijaita järven valuma-alueella, pohjavesialueella tai happaman sulfaattimaan alueella. Luomuviljelyyn kumpikaan aine ei sovellu. Pitemmittä puheitta, tässä ovat tämän lohkokohtaisen harkinnan kriteerit pääpiirteissään:
Rakennekalkkia suositeltiin, mikäli:
- maalaji oli savi, pH on matala ja jos kalsiumista oli puutosta.
Rakennekalkkia ei suositeltu, mikäli:
- maalaji oli karkeampi kuin savi
- kalsium-magnesium-suhde oli yli 8, erityisesti jos magnesiumista oli muutenkin puutosta
- pH on jo ennestään korkea (6,5-7).
Kipsiä suositeltiin, mikäli :
- maalaji oli savi/hiue, pH oli riittävä tai jos kalsiumista tai rikistä oli puutosta.
Kipsiä ei suositeltu, mikäli:
- maalaji oli hiuetta karkeampi
- kalsium-magnesium-suhde oli yli 8 ja mikäli pH oli alhainen ja lohkolla oli kalkitustarvetta.
Ravinnekuitua suositeltiin, mikäli:
- maa oli vähämultainen ja jos ravinteista oli puutosta
Ravinnekuitua ei suositeltu, mikäli:
- fosforitasot olivat arveluttavan korkeat.
Maanparannusaineen valinta tehtiin asiantuntijasuosituksen sekä viljelijän oman harkinnan perusteella. Viljelijä saattoi valita käytettävän maanparannusaineen suosituksesta poiketen, sillä hänellä saattoi olla tarpeellista lisätietoa maan rakenteesta, sen ongelmista, tai viljelysuunnitelman erityistarpeista koskien lannoitus- tai kalkitustarvetta, muokkaustapaa ja muokkaus- tai kylvöajankohtaa. Lohkokohtaisen maanparannusainesuosituksen lisäksi asiantuntija antoi tarvittaessa neuvoja viljavuustasapainon parantamiseksi. Esimerkiksi magnesiumin ollessa hyvää huonommalla tasolla, neuvottiin lisäämään tarvittaessa magnesiumlannoitusta kalsiumpitoisia maanparannusaineita käytettäessä.
Hanke ja viljelijät olivat tyytyväisiä maanparannusainekokeiluun ja noin 150 ha peltoalaa on jo ilmoitettu mukaan vuoden 2020 käsittelyihin. Viljelijöiden kokemuksia maanparannusaineiden vaikutuksista tullaan selvittämään kyselyllä myöhemmin hankkeen aikana. Lisätietoa käsittelyiden vaikutuksista mm. maaperän mikroelämään saadaan LUKE:n maaperätutkija Ansa Palojärven kanssa tehtävästä seurannasta. Näistä ja muista hankkeen kuulumisista voi lukea lisää osoitteessa www.raasepori.fi/raaseporinjoki. Sivuilta löytyy aineistoa myös ruotsin kielellä.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporinjoen Suomenlahteen tuomaa ravinnekuormitusta merkittävästi. Hanke tukee valuma-alueen viljelijöitä vesienhoitotoimissa. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Hankeaika on 1.7.2018-31.12.2020.