Kemian perusteet -kurssin uudistus on ollut menestys

Kemistit muokkasivat massaluennosta interaktiivisen ja opiskelijoilta aktiivisuutta vaativan verkkokurssin. Oppimistulokset nousivat huimasti.

”Tämä kurssi herätti kiinnostuksen oppia lisää kemiaa”! ”Neljän vuoden yrittämisen jälkeen kemian perusteet ovat vihdoinkin hallussa”. ”Jos nyt en pääse läpi, niin tämänhän tekee jopa mielellään uudelleen”.

Muun muassa näin opiskelijat kommentoivat parin viime vuoden aikana perinpohjin uudistettua kemian perusteet -kurssia palautteessaan.

Viiden opintopisteen laajuinen kokonaisuus järjestettiin aiemmin luentokurssina. Vuosittain kurssille osallistui noin 600-800 opiskelijaa.

Mikko Oivanen (oikealla) ja Stefan Taubert.

Kurssi on pakollinen esimerkiksi monille biotieteiden sekä maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Valinnaisena sen suorittaa muun muassa moni farmasian opiskelija.

Opintokokonaisuus johdattaa opiskelijat esimerkiksi molekyylien rakenteeseen, liuosten ominaisuuksiin ja kemian laskuihin. Ajatus on, että kurssi soveltuu lukion lyhyen kemian suorittaneille.

– Kurssin maine oli ennen uudistusta huono. Noin kolmannes opiskelijoista reputti sen. Opintojen alkuvaiheeseen tarkoitetusta kurssista muodostui monelle mörkö, joka selätettiin vasta graduvaiheessa kenties monen yrittämisen jälkeen. Jotain piti siis tehdä, kemian professori Mikko Oivanen kertoo.

Täsmäoppia lähiopetuksena

Kemian ja elintarvikekemian osastoilla käärittiin hihat ja pohdittiin, miten kurssista voitaisiin tehdä opiskelijoille mielekkäämpi ja miten opiskelijat saataisiin oppimaan.

Ratkaisu oli verkkokurssin ja lähiopetuksen yhdistelmä.

Opiskelijoille on tehty Moodleen opiskeltava materiaali, opetusvideoita sekä viikoittaisia laskuharjoituksia. Tehdyt viikkotehtävät palautuvat opiskelijoille automaattisesti korjattuina palautteen kera. Töitä pitää tehdä koko kurssin ajan.

– Jos ainemäärälaskut eivät Moodlen opein onnistu, opiskelijat ovat voineet tulla viikoittaiseen työpajaan hiomaan taitojaan ja kysymään neuvoa opettajilta. Siellä meitä on ollut 4-5 opettajaa näyttämässä tarvittaessa kädestä pitäen. Lähiopetukseen on osallistunut noin kymmenen prosenttia kurssilaisista, yliopistonlehtori Stefan Taubert kertoo.

Kurssin arviointi perustuu tehtyihin viikkotehtäviin ja välikokeisiin.

Reputtaneiden määrä romahti

Taubertin ja Oivasen mukaan kurssin uudenlainen toteutustapa on vienyt opettajilta toistaiseksi enemmän työtunteja kuin perinteinen luentokurssi.

Kaksikko on kuitenkin sitä mieltä, että satsaus on kannattanut.

Kurssin reputtaneiden määrä tippui kolmasosasta alle 15 prosenttiin.

– Aiemmin kurssilla oli paljon reputtaneita ja toisaalta myös erittäin hyvin pärjänneitä. Nyt arvosanajakauma on tasoittunut. Valtaosa saa nyt keskiarvosanoja, Taubert kertoo.

Oivasen mukaan kurssin tavoitteena on ollut nostaa kaikki kurssilaiset kemiantaidoiltaan samalle tasolle heti opintojen alkuvaiheessa.

Elämän ymmärtämisen ehto

Yliopistonlehtori Reijo Käkelä biotieteistä tähdentää, että kemian perusteiden osaaminen on ehdoton edellytys modernin biologian syvälliselle ymmärtämiselle.

– Jotta voi ymmärtää elämää, pitää ymmärtää kemiaa. Ja biologiassa on kyse elämästä. Esimerkiksi solujen energia-aineenvaihduntaa käsittääkseen pitää tuntea kemialliset hapetus-pelkistysreaktiot periaatteineen, hän sanoo.

Kemiaa biotieteiden opiskelijat tarvitsevat paitsi myöhemmissä opinnoissaan myös valmistumisen jälkeen työelämässä.

– Olen vaikuttunut, että kemistit ovat näin ison työn tehneet kurssin uudistamisessa, Käkelä kiittelee.

Sininen=osallistujat Vihreä=läpäisseet Punainen=reputtaneet. Oodikoneella tuotettu taulukko osoittaa kurssin läpäisseiden määrän huiman kasvun lukuvuonna 2018-2019.

 

 

 

 

Juttu on julkaistu alunperin Flamman Yliopistouutisissa (Riitta-Leena Inki).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *