Kuluttajien ruokavalinnoilla on merkitystä

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 26.1.2014

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (24. 1.) kritisoitiin uusien ravitsemussuositusten kestävän kehityksen näkökulmaa. Pääkirjoituksen mukaan “on kohtuutonta olettaa, että kuluttaja pystyisi arvioimaan syömänsä ruoan ympäristövaikutukset”.

Kaikkea vastuuta kestävästä kehityksestä ei voikaan sysätä kuluttajille. Esimerkiksi mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä vaihtelee Suomessa alueittain. Omaan syömiseen sen sijaan jokainen voi vaikuttaa.

Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, näillä valinnoilla on merkitystä: suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia, joten myös pienennettävää on eniten. Neljännes kulutuksemme ilmastokuormasta tulee ruoasta.

Ruoan ympäristövaikutusten selvittäminen ei ole niin hankalaa kuin pääkirjoituksessa väitettiin. On jo vuosia ollut selvää, että erityisesti naudanlihan ja juuston vähentämisellä voi pienentää oman syömisen ilmastovaikutuksia. Naudanlihakilon ilmastovaikutus on esimerkiksi kalaan verrattuna kymmenkertainen ja papuihin verrattuna lähes kaksikymmentäkertainen.

Lisäksi punaisen lihan ja kovien rasvojen välttämisellä on positiivisia terveydellisiä vaikutuksia. Ei siis pitäisi olla vaikeaa miettiä, mistä lähteä liikkeelle ruoan ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Toisin kuin pääkirjoituksessa mainittiin, vastakkain eivät yleensä ole “tarkasti jäljitettävä kotimainen ruoka ja vajavaisesti tunnettu ulkomainen ruoka”. Kuten kirjoituksessa todettiin, kuljetusten osuus ruoan ilmastovaikutuksesta on usein pieni.

Vastakkain ovat ympäristön kannalta paljon kuormittavat ja vähän kuormittavat elintarvikkeet. Näiden välillä valintojen tekeminen on usein helppoa. Sillä, syödäänkö papujen sijasta kotimaisia luomupapuja, on lihan kulutukseen verrattuna hyvin pieni merkitys kokonaisuuden kannalta.

Koska lihantuotanto vaatii myös rehuntuotantoa karjan ravinnoksi, on sen merkitys vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta haitallisempi kuin kasvien viljelyllä suoraan ihmisravinnoksi.

On tärkeää, että koko maailmassa siirretään painopistettä kasvisruoan suuntaan. Sen voi aloittaa vaikka meistä suomalaisista. Ei se ole vaikeaa, jos siitä ei tehdä vaikeaa. Alkuun pääsee ostamalla vähemmän lihaa.