Tuntisuunnitelma on huolella tehty ja tarkkaan mietitty. Varmasti kaikilla meistä harjoittelijoista. Mutta onko yhtäkään tuntisuunnitelmaa koskaan viety läpi juuri niin, kuin se on paperille kirjoitettu? Continue reading →

Eilisen uskontotunnin ihmeiden ihmettely jäi lyhyeksi, kun kenraalimme Pirkko marssitti oppilaamme armeija-tyyliin rokotusjonoihin. Continue reading →

Ennen kuin opettajaharjoittelijat tulivat luokkaamme, mietin, minkälaisia he olisivat luonteiltaan, ja minkä näköisiä he olisivat.  Entä miten he opettaisivat? Olisivatko he tiukkapipoja? Ottaisivatko he kaikki huomioon? Kuitenkin, jos he tekisivät jotain väärin, opettajamme Anja ottaisi kyllä homman haltuun! Continue reading →

Oma opetusviikko on nyt ohi ja olo on helpottunut. Tämän viikon voin vain seurata sivusta, kun parini hiillostuu luokan edessä ja toivoo, että olisipa tämä jo ohitse! Paitsi että harjoitteluparin apuun turvaudutaan aina tarpeen tullen ja tarvetta toiminnallisilla tunneilla, kuten esimerkiksi käsityötunneilla, riittää. Kuten tänäänkin. Continue reading →

Usein kuulee naurunsekaista ihmettelyä luokanopettajan koulutuksesta, “kun te vaan treenaatte siellä yliopistolla jotain tiputanssia ja piirileikkejä..” Kyllä, niinkin me teemme, ja hyvä niin.  Näitä taitoja on jo tarvittu, vaikka harjoittelun opetusosuutta on kestänyt vasta kaksi viikkoa.  Kuulostaa helpolta-eikö totta? Continue reading →

Tänään yksi luokan oppilaista puhui koko ajan muiden päälle. Hän vastaili viittaamatta tai ennen kuin vastausvuoroa oli edes ehditty antaa kenellekään. Hän miltei purskahti itkuun, kun ei ympäristö- ja luonnontiedon tunnilla saanutkaan kertoa omaa kokemustaan vaan joutuikin ensin vastaamaan opettajan esittämään kysymykseen. Hän murjotti liikunnantunnilla, kun ei saanut leikkivälineenä käytettyä kynnysmattoa asetettua tarpeeksi nopeasti selkäänsä. Hän käytännöllisesti katsoen sabotoi pikkujoulujen suunnittelutunnin kykenemättä hiljentymään, kuuntelemaan ohjeita tai antamaan muille puheenvuoroa.

 Liikuntatunnin lopuksi oli onneksi noin viiden minuutin mittainen rentoutumistuokio. Kaikki oppilaat asettuivat erilleen salin lattialle kynnysmattojensa päälle ja hiljentyivät kuuntelemaan Kitaroa. Silmätikkuna ollut poikakin rauhoittui. Hänestä löytyi kuin löytyikin hiljentymisen taito. Ensin oli vain pitänyt puskea kaikki ylimääräinen energia ulos. Mutta että vasta perjantaina!

 Uudet harjoittelijat saapuvat

Meitä jännitti, kun uudet harjoittelijat tulivat luokkaan. Tuntui taas oudolta nähdä uudet opettajat, joiden kanssa pitää sopeutua. Aluksi oli salaperäinen tunnelma. Mietin, millaisia he ovat luonteeltaan. Kun he saapuivat, niin jännitys hävisi. He olivat kivoja. Reetalla on lempeä katse. Hän on selvästi kiltti. Pyryn kitara soi kauniisti, kun hän sitä näppäili. Ekalla matikan tunnilla harjoiteltiin kertotauluja. Ne oli kivoja. Liikassa opetellaan tansseja Finlandia-talon itsenäisyysjuhlia varten.. Continue reading →

Tämän päivän päätteeksi olimme parimme kanssa molemmat aivan poikki. Itse koin jo etukäteen matematiikan kaksoistunnin stressaavana, koska suhteeni matematiikkaan on vähintäänkin kompleksinen. Didaktikko piti palautekeskustelun heti tunnin jälkeen, mikä kuormitti entisestään jo vaivoin läpikäytyä aamupäivää. Continue reading →

“Oh baby, oh baby, oh baby, I love you. Be around and keep me on the line.
Oh darling, oh darling, oh darling, I need you. Losing you would be an awful crime..”, laulaa Remu Aaltonen ja salissa kaikuvat Pyryn ja Reetan huudot: ” yykaakoonee, oikea eteen, oikea taakse! Muistakaa polvi, tuntekaa rytmi!” .. Continue reading →