Tänään yksi luokan oppilaista puhui koko ajan muiden päälle. Hän vastaili viittaamatta tai ennen kuin vastausvuoroa oli edes ehditty antaa kenellekään. Hän miltei purskahti itkuun, kun ei ympäristö- ja luonnontiedon tunnilla saanutkaan kertoa omaa kokemustaan vaan joutuikin ensin vastaamaan opettajan esittämään kysymykseen. Hän murjotti liikunnantunnilla, kun ei saanut leikkivälineenä käytettyä kynnysmattoa asetettua tarpeeksi nopeasti selkäänsä. Hän käytännöllisesti katsoen sabotoi pikkujoulujen suunnittelutunnin kykenemättä hiljentymään, kuuntelemaan ohjeita tai antamaan muille puheenvuoroa.

 Liikuntatunnin lopuksi oli onneksi noin viiden minuutin mittainen rentoutumistuokio. Kaikki oppilaat asettuivat erilleen salin lattialle kynnysmattojensa päälle ja hiljentyivät kuuntelemaan Kitaroa. Silmätikkuna ollut poikakin rauhoittui. Hänestä löytyi kuin löytyikin hiljentymisen taito. Ensin oli vain pitänyt puskea kaikki ylimääräinen energia ulos. Mutta että vasta perjantaina!

 Uudet harjoittelijat saapuvat

Meitä jännitti, kun uudet harjoittelijat tulivat luokkaan. Tuntui taas oudolta nähdä uudet opettajat, joiden kanssa pitää sopeutua. Aluksi oli salaperäinen tunnelma. Mietin, millaisia he ovat luonteeltaan. Kun he saapuivat, niin jännitys hävisi. He olivat kivoja. Reetalla on lempeä katse. Hän on selvästi kiltti. Pyryn kitara soi kauniisti, kun hän sitä näppäili. Ekalla matikan tunnilla harjoiteltiin kertotauluja. Ne oli kivoja. Liikassa opetellaan tansseja Finlandia-talon itsenäisyysjuhlia varten.. Continue reading →

Tämän päivän päätteeksi olimme parimme kanssa molemmat aivan poikki. Itse koin jo etukäteen matematiikan kaksoistunnin stressaavana, koska suhteeni matematiikkaan on vähintäänkin kompleksinen. Didaktikko piti palautekeskustelun heti tunnin jälkeen, mikä kuormitti entisestään jo vaivoin läpikäytyä aamupäivää. Continue reading →

“Oh baby, oh baby, oh baby, I love you. Be around and keep me on the line.
Oh darling, oh darling, oh darling, I need you. Losing you would be an awful crime..”, laulaa Remu Aaltonen ja salissa kaikuvat Pyryn ja Reetan huudot: ” yykaakoonee, oikea eteen, oikea taakse! Muistakaa polvi, tuntekaa rytmi!” .. Continue reading →

Paniikki yltyy opiskelijoiden taukotilassa, kun opettajakokelaat Pyry ja Reetta puhdistavat piikkareitaan ja kaivavat yllin kirjoja esiin. Missä on tuntisuunnitelma? Ja mitä virkaa tällä spiraalilla on? Miksi se ei pyöri?  Eilenhän vielä osasit tämän. H-hetki koittaa 15 minuutin kuluttua ja vielä pitäisi käydä WC:ssä antamassa doping-näyte. Lähtölaukaus kajahtaa, pakka hajallaan ja huh! Kilpailunjohtaja, luokkamme ohjaava opettaja Anja, puhaltaa vilppilähdön ja komentaa oppilaat uusille paikoille..<!–more–>

Viisi minuuttia uuteen starttiin. Tässä on siis vielä aikaa kerätä pakka ja keskittyä telineissä uuteen starttiin. Uusi lähtölaukaus kajahtaa ja kilpailijat syöksyvät lämpöilmiöiden maailmaan; etukaarre-johtuminen, takasuora-säteileminen, takakaarre-kulkeutuminen. Kilpailijat syöksyvät kohti loppusuoraa, ja spiraali! Sehän kuuluu kulkeutumisen havainnollistamiseen. Ja sehän pyörii. Maalinauha, aika 90 minuuttia. Kilpailun ylivalvoja, kemian didaktikko Jarkko ilmoittaa doping-testin puhtaaksi ja suorituksen jääväksi aikakirjoihin.

Mitalit kotiin ja katse seuraavan päivän arvokisoihin!

-Retu ja Pyry

Tänään päiväämme mahtui uskontotunti ja matikan tunti. Luovimme tiemme Viikkiin aamukahdeksaksi tarinoimaan joulusta ja sen odotuksesta. Käytimme ensikertaa uutta menetelmää Godly playta, joten muutamia perhosia lenteli vatsassa aamuhämärällä. Onneksi sää oli niin kolea, että suurin osa pehosista oli painunut kiltisti talviunille. Tunti oli kuitenkin oikein onnistunut. Oppilaat suorastaan janosivat tarinan jälkeen lisää tietoa joulusta, enkeleistä, Jeesuksesta ja tietäjistä. Ja sitähän me tarjosimme, JEAH! Ilmassa oli suuren, mutta rauhallisen urheilujuhlan tuntua!. Continue reading →

Tuulessa leijaili karkkipaperi. Käveltyäni muutaman metrin eteenpäin, leijaili tiellä toinen karkkipaperi. Edessäni kävelevä keski-ikäinen naishenkilö heitti ilmaan vielä kolmannenkin karkkipaperin, jonka nostin ylös. Kiirehdin askeleitani, sain naisen kiinni ja karkkipaperia naiselle ojentaen sanoin, että sinulta putosi tämä. Continue reading →

Tämä opetusharjoittelu on viimeinen kurssini ennen valmistumistani. Olenkin siis tasaiseen tahtiin hakenut sijaisuutta keväälle ja joutunut jo yhden työpaikan torjumaan liian pitkän työmatkan takia. Jos valinnanvaraa on, otan kolmen ala-luokkalaisen äitinä työpaikan vastaan mieluummin mahdollisimman läheltä kotia. Continue reading →