Saavuimme kotiin viime viikolla. Reilun kolmenkymmenen asteen syyskeli Kapkaupungissa vaihtui noin kahdeksanasteiseen kevätsäähään Sipoossa.
Kapkaupungissa oleskeluni tarkoitus oli kerätä aineistoa väitöskirjatutkimustani varten. Siinä mielestäni onnistuin. Tai vaikeahan sitä on varmasti sanoa, koska ihmisten kanssa operoiminenhan ei koskaan ole edes etäisesti eksaktia. Onneksi.
Ylihuomenna matkustamme takaisin kotiin. Vaikka syksy on tulossa Etelä-Afrikkaan, ovat säät täällä olleet vielä varsin helteiset. Sipoossa on kuulemma vielä yli puoli metriä lunta.
Tämä oli toinen matkani Kapkaupunkiin. Ensimmäisellä kerralla halusin selvittää, oliko suunnittelemani lähestymistapa ylipäätään mahdollinen.
Kuten muuallakin maailmassa, on myös Etelä-Afrikassa rutkasti salaliittoteorioita. Aidsista johtuen ehkä enemmänkin kuin muualla.
Sanotaan, ettei suomalainen mies puhu. Tai jos puhuu, niin mahdollisimman vähän, pelkkää asiaa eikä silloinkaan mielellään. No, sama pätee osittain eteläafrikkalaisiin miehiin.
Haastattelut, joita teen Kapkaupungin townshipeissä asuvien ihmisten parissa, ovat tärkeä osa kenttätyötäni. Haastattelujen kieli on useimmiten jotain englannin ja paikallisen xhosan väliltä. Xhosaa en valitettavasti osaa kuin muutamia sanoja ja fraaseja. Siksi minulla on avustaja, joka tulkkaamisen lisäksi auttaa minua esimerkiksi järjestämään haastatteluja. Paikalliset avustajat – jotkut kutsuvat heitä Himalajan vuorioppaiden mukaan sherpoiksi – ovat monesti korvaamaton apu vieraassa paikassa.
Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma piti viime torstaina vuotuisen Kansakunnan tila -puheensa. Lehdistö jännitti puhetta viikkokaupalla. Itse asiassa aika monet ovat varmasti jännittäneet Zuman tulevia puheita sen surullisen kuuluisan ”suihkulla ehkäisin hiv-tartunnan” -letkautuksen jälkeen.
Etelä-Afrikka painii valtaisan työttömyyden kanssa. Työttömänä on noin neljännes työikäisistä. Ja suurin osa työtä tekevistäkin tekee paljon kotoisia paskaduuneja ikävämpiä töitä. Siksi presidentiltä toivottiinkin työelämän kehittämiseen muutakin kuin kauniita sanoja. Odotettiin konkretiaa eli käytännössä tarkkoja rahamääriä.