Hei!
Rasterianalyysien jatkoa
Viikolla neljä tehtävinä oli jatkaa Kevon kanjonin seudun analysointia. Edellisviikkojen tuotettujen aineistojen lisäksi käytössämme oli CORINE maanpeiteaineisto 2018, joka oli ladattu Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Metatietojen mukaan aineisto on tuotettu useiden eri aineistontuottajien sisällöillä, kuten Maanmittauslaitoksen Maastotietokannalla, Liikenneviraston Digiroad -aineistolla sekä Digi- ja väestötietojärjestelmän rakennuskantatietojen avulla.
Maanpeiteaineiston käsittely ja kartan tuottaminen
Harjoitusten edetessä, olen alkanut ymmärtää, miksi aiemmat analysoidut aineistot kannattaa tallentaa selkeisiin paikkoihin. Lyhyen taistelun jälkeen sain liitettyä toisen viikon aineistopaketin tämän viikon sisältöön ja uomat_100k aineiston tuonti onnistui. En kokenut haasteita tämän osuuden tuottamisessa. Kuvassa 1. näkyy tuottamani karttavisualisointi Kevon kanjonin maanpeiteluokista. Legenda on edelleen hyvin ruma, mutta koen, että valikoin hyvät värit vastaamaan jokaista luokkaa. Luokkia on kuitenkin melko paljon ja näin suurimittakaavaisessa karttatulosteessa kaikki luokat eivät pääse näkyviin. Olisin siis voinut ilmaista legendassa vain näkyvissä olevat luokat.
Olen kuitenkin pohtinut, miksi tuottamani “Uomat_100k” on hyvin ohut viiva, enkä kykene voimistamaan sen ulkoasua. Johanna Hokkinen (2023) on kirjoittanut artikkelin “Paikkatietoaineistot ja attribuuttitiedot”, jossa hän määrittää vektori- ja rasteriaineistojen eroja. Tekstin ingressissä lukee “Paikkatietoaineistot jaetaan yleensä rasteri-ja vektoriaineistoihin. Vektoriaineistot koostuvat pisteistä, viivoista ja polygoneista, eli alueista. Rasteriaineistot koostuvat keskenään yhtä suurista, useimmiten neliön muotoisista pikseleistä.” Arvelen, että Uomat_100k aineisto voisi toimia paremmin, jos se olisi vektorimuotoinen. Silloin voisin suurentaa ja voimistaa sen ulkoasua. Tällä hetkellä aineisto on rasterimuotoinen, eli se mukailee ennalta määritettyä kokoa muihin pikseleihin verrattuna. Viikolla kaksi kyseinen aineisto olisi pitänyt muuttaa vektorimuotoiseksi, olen tainnut ohittaa kyseisen työvaiheen tai olen tuonut väärän aineiston tämän viikon harjoitustehtäviin.
Soveltuvuusanalyysi
Seuraava tehtävä oli erittäin hyvä esimerkki, millaista työtä GIS-taitoinen maantieteilijä voi tehdä, sillä analysoimme Kevon kanjonista sopivat telttapaikat seuraavilla vaatimuksilla: 1. korkeus alle 260 m merenpinnasta, 2. itä-, etelä-tai länsirinteiden välillä, 3. maanpeitteenä kivennäismaata tai lehti- ja sekametsää turvemaalla, 4. korkeintaan 200 metrin etäisyys vesiuomiin ja 5. maksimissaan 10 asteen jyrkkyys.
ModelBuilderin käyttö hyvillä ohjeilla oli yksinkertaista, mutta melko hidasta, sillä aina uusia vaatimuksia lisätessä sovellus ajoi kaikki vaatimukset uudestaan. Kun lähdin ajamaan viimeistä vaatimusta, eli sopivia telttapaikkoja, ArcGIS kaatui. Onneksi olin tallentanut karttatulosteeseen jokaisen aiemman vaatimuksen, niin en menettänyt muuta kuin ModelBuilderissa näkyvät sisällöt. Ohessa kuvassa 2. kuitenkin viimeisen vaiheen ModelBuilderista havainnollistava kuva.
Tuotin kuvassa 3. näkyvään karttatulosteeseen punaisella kanjonista löytyvät sopivat telttapaikat ja lisäsin tulosteen oikeaan yläkulmaan indeksikartan. Olisi voinut olla kiva visualisoida myös jokin telttapaikka lähempää, mutta koin sen olevan melko turhaa tässä käyttötarkoituksessa, sillä tärkeämpää on esitellä, että kokonaisuus onnistui. Mielestäni sopivien telttapaikkojen analyysiä olisi voinut jatkaa asettamalla vyöhykkeitä esimerkiksi soihin ja aukeisiin alueisiin, ettei telttailu ole liian suojatonta.
Tällainen analyysi on erittäin hyödyllinen niin tavallisessa matkailussa, kuin maanpuolustuslaitoksen tarpeissa. Bonustehtävissä ehdotettiin sopivien helikopterien laskeutumispaikkojen analysointia, joka mahdollistaa nopean saapumisen tai esimerkiksi medihelin laskeutumisen alueelle. Muita hyviä analysoinnin aiheita ovat esimerkiksi verkkoyhteysmastojen sopivien paikkojen selvittäminen. Mastot tarvitsevat tasaisen ja uppoamattoman pystytyspohjan ja tarpeeksi aukeaa tilaa, eli esimerkiksi harvapuustoisia alueita kivennäismaalla tai niukkakasvustoiset kangasmaat. Jos pystytys ei vaadi kaivamista, myös kalliopohja toimisi. Maasto ei saa olla jyrkkä tai juurikaan viettää. Vesiuomien saavutettavuus ei välttämättä ole kynnyskysymys.
– Tytti N.
Lähteet:
Hokkinen, J. (2023) “Paikkatietoaineistot ja attribuuttitiedot” https://storymaps.arcgis.com/stories/95682f2acf2348b89b550cd66fc5253b Viitattu 29.11.2023
Suomen ympäristökeskus (2023) “Corine maanpeite 2018” https://ckan.ymparisto.fi/dataset/%7B0B4B2FAC-ADF1-43A1-A829-70F02BF0C0E5%7D Viitattu 29.11.2023