Hei!
Kuluneella viikolla ryhdyimme työstämään toisen viikon tehtäviä, joiden aiheena olivat korkeusmallit ja hydrologinen analyysi Kevon kanjonista. Tämä 24 neliökilometrin alue ajettiin harjoituksessa useiden eri työkalujen läpi, joiden avulla selvitettiin mm. alueen korkeuskäyriä, veden virtaussuuntia ja kanjonin uomien sijainteja. En ole selvästi edelleenkään sisäistänyt, että aineistot on meille tarjoiltuna Moodlessa, sillä seikkailin Paitulissa noin puoli tuntia ennen kuin pääsin aloittamaan työt. Tämän kanssa pitää todella tsempata…
Aineiston metatiedoista selvisi, että pohjakartta on transverse mercator / Gauss-Kruger projektio, jonka koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN. Resoluutio oli 32bit ja jos ymmärsin oikein, niin korkeusmalli on 2m x 2m. Ohessa kuvassa 1. olen ajanut aineiston päälle vinovalovarjostuksen (hillshade) ja korkeuskäyrät (contours). Kanjonin reunat näkyvät huomattavan jyrkkinä, kun korkeuskäyriä on tiheästi aivan vierivieressä. Vinovalovarjostukseen asetin “auringon” suunnaksi ohjeessa suositellun pohjoisen Suomen realistisemmat arvot. Kuvan 1. oikeassa reunassa huomaa, kuinka näillä työkaluilla ajettu aineisto ja pohjakartta eroavat toisistaan visuaalisesti. Vinovalovarjostuksen vaikutus korkeuserojen esittämiseen on huomattava. Päälle ajetut työkalut kuitenkin peittävät eri karttamerkit, joten molemmille karttatyyleille on omat käyttötarkoituksensa.
Ensimmäisen työvaiheen jälkeen siirryin tekemään johdannaisia tältä pohjalta. Slope eli jyrkkyys -työkalu tuotti kartalle visualisoinnin kanjonin jyrkkyydestä (kuva 2.). Jyrkimmillään eli tummanruskeissa kohdissa rinne viettää jopa 90 astetta. Tällä vaihteluvälillä loivia kohtia on huomattavasti tiheämmin, alkaen 1,72 asteesta.
Toinen johdannainen ajettiin, jotta kyetään osoittamaan kanjonin rinteiden viettosuunnat ilmansuuntien mukaan. Tätä pohjaa käyttämällä valmistelin myös harjoitustehtävien Hydrologinen mallinnus -vaiheessa virtaussuuntien mallinnuksen. Mallinnusta tehdessä tuli myös palautettua mieleen ensimmäiseltä harjoituskerralta tutun layoutin käyttö. Ohessa kuvassa 3. tuottamani korjatun korkeusmallin virtaussuunnat. Ongelmaksi tässä mallinnuksessa syntyy otsikon, legendan ja indeksikartan puute. Jos ei tietäisi kuvassa olevan Kevon kanjonin ennalta määritettyä aluetta, jolla esitetään virtaussuuntia ilmansuuntien mukaan, kartta olisi informaatioton. Turkoosille värille olisi ollut hyvä tehdä merkintä legendaan, että se merkitsee tasaista aluetta, jolla ei ole tiettyä kaltevuuteen liittyvää virtaussuuntaa.
Viimeisessä tehtävässä lähdin tuottamaan mallinnusta kanjonissa olevista uomista. Tässä vaiheessa oppituntia minulla oli aivan liikaa tasoja, joiden nimet olivat liian samankaltaisia. On mahdollista, että tasoja on mennyt sekaisin. Tuotin valuma-alueiden rajat, sekä uomat raja-arvoilla 100 000 (kuva 4.) eli hyvin todennäköinen uoma ja raja-arvolla 1000, eli enemmän visualisointia, mutta epävarmempi todennus (kuva 5.).
Kuvassa 5. valmistelin suuremmaksi karttakuvaksi pienimittakaavaisen lähikuvan, jotta sain uomat, että valuma-alueet näkyviin. Arvelen, että kuvassa 5. oleva raja-arvo 1000 on liian epätarkka. On epätodennäköistä, että todellisuudessa uomat noudattaisivat vastaavia linjoja.
Ensi viikkoon!
Tytti N.
Leave a comment