Hei!
Pohdin muutaman päivän, kuinka lähtisin toteuttamaan “Geoinformatiikan menetelmät 2” -kurssin raportointia. Tavallisten PDF-tiedostojen palauttaminen tuntui tylsältä, kun niitä saa palautella muutenkin perin usein. Blogi on siis kuitenkin selkeä jatkumo viime kevääseen, joten täällä sitä ollaan jälleen! Tänään 1.11.2023 pääsin ihan ensimmäisenä treenaamaan omaa luetunymmärtämistäni. Ohitin täysin aineiston lataamisen, joten ensimmäinen kaksikymmentä minuuttia meni ArcGIS PRO:ssa pyöriessä. Kun palasin lukemaan ohjeet uudestaan ja sain aineistokin mukaan, oli aika ryhtyä töihin.
Tehtävissä oli mukavan selkeät ohjeet ja ensimmäinen tehtäväpaketti sujuikin melko jouhevasti. Ohessa kuvassa 1. esillä valmistelemani karttakuva Vihdintien ja Lahdenväylän bufferointiin liittyen. Ongelmiksi koin todella jäykät mittakaavat, sekä aineiston tekijöiden leimat, jotka onkin hävitetty kartoista. Hyvä asia oli, että muistin aiemmilta kursseilta kartoissa käytettäviä värimaailmoja, joten silmälle kartat tai legenda eivät käy liian raskaaksi kuvassa 1. ArcGIS PRO myös itse asetti legendan aakkosjärjestykseen. Muutamia huolitteluun liittyviä yksityiskohtia jäi vielä tässä vaiheessa tekemättä, mutta olen esimerkiksi iloinen mielestäni onnistuneesta indeksikartasta oikeassa yläkulmassa.
Tämän jälkeen siirryin harjoittelemaan Vihdintien ja Lahdenväylän bufferointia (kuva 2), clippausta ja niiden attribuuttitaulukkotietojen muokkaamista haluttuun muotoon. Asetin molemmille teille 250 metrin bufferit ja clippasin käyttööni vain tämän alueen sisällä olevat attribuuttitiedot maanpeitteestä. Pinta-ala muutettiin hehtaareiksi, sillä ArcGIS PRO tarjoaa pinta-alat oletuksena neliömetreiksi, joka ei tällaisessa mittakaavassa ole kovin järkevää. Kaikki halutut toimenpiteet onnistuivat melko vaivattomasti, mutta maanpeitekartan tyylin tuomisessa oli hieman haasteita, sillä en millään meinannut löytää import -painiketta.
Näiden harjoitusten attribuuttitaulukot muutin csv -muotoon ja onnistuin tuomaan ne Exceliin. Tuntemattomasta syystä Vihdintien attribuuttitaulukosta oli kuitenkin pudonnut pois “pellot” sarake, jonka lisäsin käsin jälkikäteen. Oheisissa kuvissa 4 ja 5 esitetään piirakkakaaviolla prosenttiosuudet Vihdintien ja Lahdenväylän bufferien sisällä olevista maanpeitteen osuuksista. Maanpeitteen osuudet näkyvät kuvissa myös hehtaarien mukaan attribuuttitaulukossa. Kun vertailen molempien alueiden attribuuttitaulukkoja, huomaan, että Lahdenväylän buffer-alueella on enemmän tiestöä, avokalliota ja muuta paljasta maata. Lahdenväylä kulkee rampilla yli useista muista teistä, sillä tällä suunnalla ovat tiet Lahteen, Tampereelle ja niiden jatkoreitteihin. Mielenkiintoista on, että Vihdintien ympäristössä on “Vettä läpäisemätöntä pintaa”. Merkitseeköhän se esimerkiksi kerrostalojen asfaltoituja pihoja?
Tehtävässä 2. lähdin toteuttamaan kolmen kaupunginosan eli Kumpulan, Käpylän ja Toukolan rajaamista muista Helsingin kaupunginosista. Intersect -työkalulla leikkasin valituista kaupunginosista ja maanpeitekartasta maantieteellisesti rajatut attribuuttitiedot. Aiemmassa tehtävässä opitun perusteella loin karttatulosteen suurimittakaavaisesta kartasta, sekä indeksikartasta (kuva 6.). Tässä vaiheessa luentoa oli jäljellä enää 30 minuuttia, joten karttatuloste kärsii esimerkiksi puutteellisesta mittakaavasta indeksikartassa. En ole myöskään täysin vakuuttunut, olisiko rajaamilleni kaupunginosille kuulunut asettaa maanpeite -pohjakartaksi myös, sillä nyt ne on vain värjätty. Näitä kehitetään jatkossa.
Intersect-työkalulla saavutin kahden erillisen tason tietojen yhdistelyn. Clip-työkalulla olisi saatu selville vain toisella tasolla olevia attribuuttitietoja. Seuraavaksi lähdin tuottamaan attribuuttitiedoista rajattua attribuuttitaulukkoa, jonka lopputulokseksi saan kolmen asuinalueen kaksi erilaista maanpeiteaineistoa: Luonto ja rakennettu. Kopioin koodin harjoitustehtävästä Calculate Field -työkaluun ja harjoitustunnin ohjaajan avustuksella sain koodin kirjoitettua oikein.
Tässä vaiheessa todennäköisesti epähuomiossa ohitin jonkun vaiheen, sillä minun lopputulokseni ei ollut tehtävän ohjeita vastaava. Halusin kuitenkin tuottaa oikeanlaisen kaavion, joten kirjasin oikeat tiedot käsin. Jätin kuitenkin epäonnistuneen attribuuttitaulukon näkyviin, jos sitä ehtii korjailla myöhemmin kurssin edetessä. “Muu paljas maa” -luokittelu voidaan todennäköisesti lukea niin luonnonmukaiseksi, kuin rakennetuksi ympäristöksi. Onko maa “paljas” esimerkiksi maastopalon vuoksi, tai se voi olla hiekkarantaa. Paljas maa voi myös olla tulevan rakennusprojektin pohjaa, jolloin se on ihmisen aiheuttamaa ja rakentamaa.
Lähdeluettelo:
MAA-221, Geoinformatiikan menetelmät 2: Luento 1 -diaesitys.
Helsingissä 2.11.2023
Tytti Nyrönen