Hei! Viikolla kuusi tutustuimme interpolointiin, eli pisteaineistoista muodostettaviin paikallisiin jatkuviin pintoihin. Viikon aineistoissa oli Suomen säähavaintoasemat vuodelta 2020 (Rukan ja Saanan asemia lukuunottamatta), jokaisen aseman mittaamat keskilämpötilat 2020, Suomen rajat ja rasterimuotoinen Suomi_maski. Suomi_maski -aineisto aiheutti mittavaa päänvaivaa, sillä jostain syystä aineisto ei suostunut liittyä ArcGIS:iin Z-asemalta. Pitkän yrittämisen jälkeen sain aineiston näkyviin raahaamalla sen …
Author Archives: Tytti Nyrönen
GIM2, viikko 7 – Forssan Hunnarin laskettelukeskus
Hei! Viimeinen viikko Geoinformatiikan menetelmät 2 -kurssia polkaistiin vauhdilla käyntiin, kun tehtävänannoksi ilmoitettiin Suomen upein laskettelukeskus, tiesin heti, mitä lähden toteuttamaan. Forssan kaupungissa on toiminut Iso-Hunnarin laskettelukeskus vuosina 1985-1991. Forssan Lehdessä julkaistu artikkeli “Muistatko pusulenkin metsässä? – 1980-luvulla kukoistanut Iso-Hunnari oli laskettelukeskusten piskuinen edelläkävijä” (FL, 12.4.2020) haastattelee Iso-Hunnarin entistä osakasta, Erkki Tervomaata. Tervomaa muistelee, kuinka …
Continue reading “GIM2, viikko 7 – Forssan Hunnarin laskettelukeskus”
GIM2, Viikko 5 – Kevon Vaellusreitti ja vaikutusvyöhykkeet
Hei! Näkyvyysanalyysin aloitus ja vaellusreitin digitointi Viidennen viikon harjoituksissa jatkoimme Kevon kansallispuistoon tehtävien analyysien kanssa. Lataamassamme aineistossa oli rasterimuotoinen 10 metrin korkeusmalli sekä kuuluvuusmastojen sijainnit. Ensiksi visualisoin korkeusmallin ja rinnevarjostukset (kuva 1.), joiden jälkeen valitsin taustakartaksi Open Street Mapin. Tarkoituksena oli digitoida omavalintainen vaellusreitti Kevon tutkimusaseman ja Karigasniementien parkkipaikain välille. Digitoidessa oli huomioitava, että reitti …
Continue reading “GIM2, Viikko 5 – Kevon Vaellusreitti ja vaikutusvyöhykkeet”
GIM2, Viikko 4 – Soveltuvuusanalyysi Kevon kanjoniin
Hei! Rasterianalyysien jatkoa Viikolla neljä tehtävinä oli jatkaa Kevon kanjonin seudun analysointia. Edellisviikkojen tuotettujen aineistojen lisäksi käytössämme oli CORINE maanpeiteaineisto 2018, joka oli ladattu Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Metatietojen mukaan aineisto on tuotettu useiden eri aineistontuottajien sisällöillä, kuten Maanmittauslaitoksen Maastotietokannalla, Liikenneviraston Digiroad -aineistolla sekä Digi- ja väestötietojärjestelmän rakennuskantatietojen avulla. Maanpeiteaineiston käsittely ja kartan tuottaminen Harjoitusten edetessä, …
Continue reading “GIM2, Viikko 4 – Soveltuvuusanalyysi Kevon kanjoniin”
GIM2, Viikko 3 – Puusto Kevon kanjonissa
Hei! Puulajien kokonaisbiomassakartat Aloitin viikon tehtävän tuomalla Kevon kanjonin alueen kuusien, lehtipuiden ja mäntyjen biomassat ArcGIS:iin. Biomassa-aineiston spatiaalinen resoluutio on 16m x 16m. Biomassat olivat ositteina, kuten “neulaset” ja “kuolleet puut”. Luonnonvarakeskuksen aineistopankista ladatun aineiston metadatassa kerrottiin, että puulajien biomassa on suuruusluokassa 10kg / hehtaari. Käytin työkaluna Raster calculatoria, jonka avulla yhteenlaskin puulajien biomassaositteet lajeittain …
GIM2, vk2: Kevon kanjonin korkeusmallit ja hydrologinen analyysi
Hei! Kuluneella viikolla ryhdyimme työstämään toisen viikon tehtäviä, joiden aiheena olivat korkeusmallit ja hydrologinen analyysi Kevon kanjonista. Tämä 24 neliökilometrin alue ajettiin harjoituksessa useiden eri työkalujen läpi, joiden avulla selvitettiin mm. alueen korkeuskäyriä, veden virtaussuuntia ja kanjonin uomien sijainteja. En ole selvästi edelleenkään sisäistänyt, että aineistot on meille tarjoiltuna Moodlessa, sillä seikkailin Paitulissa noin puoli …
Continue reading “GIM2, vk2: Kevon kanjonin korkeusmallit ja hydrologinen analyysi”
1. Postaus kurssilta MAA-221 / GIM-2. Viikko 1: Bufferointia Helsingissä
Hei! Pohdin muutaman päivän, kuinka lähtisin toteuttamaan “Geoinformatiikan menetelmät 2” -kurssin raportointia. Tavallisten PDF-tiedostojen palauttaminen tuntui tylsältä, kun niitä saa palautella muutenkin perin usein. Blogi on siis kuitenkin selkeä jatkumo viime kevääseen, joten täällä sitä ollaan jälleen! Tänään 1.11.2023 pääsin ihan ensimmäisenä treenaamaan omaa luetunymmärtämistäni. Ohitin täysin aineiston lataamisen, joten ensimmäinen kaksikymmentä minuuttia meni ArcGIS …
Continue reading “1. Postaus kurssilta MAA-221 / GIM-2. Viikko 1: Bufferointia Helsingissä”
7. Kurssikerta, Grand finale!
Hei! Viimeisiä viedään Geoinformatiikan menetelmät 2023 -kurssilla. Vastuuopettaja Paarlahden ylläpitämään blogiin ilmestyi vaihtehtoiset ohjeet viimeistä kurssikertaa varten. Meidän tulisi itse hakea avointa dataa aiheesta, joka meitä kiinnostaa. Apuja hain Lilan seitsemännestä blogipostauksesta (Salonen, 2023). Hän oli osannut tuottaa hienon ja toimivan kartan Tullin sivuilta tuodusta aineistosta “Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain, tuonti”. Toisena muuttujana hänellä oli ulkokauppaa …
Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa. 23.2.
Moikka! Eilen oli todellakin aamu raikas iloinen, kun marssimme porukalla Integraalimäen alas kohti Arabianrannan ja Toukolan asuinaluetta. “Lämmittelytehtävänä” haimme ulkoa tutkimuspisteitä Epicollect5 -sovelluksella interpolointiharjoitusta varten, jossa tarkasteltiin havainnointipisteidemme turvallisuudentuntua tänä helmikuisena aamuna. Epicollect5 oli mielestäni todella helppokäyttöinen ja mielenkiintoinen sovellus. Koen, että sen avulla voisi opettaa paikkatiedon keruumenetelmiä myös nuoremmille opiskelijoille yläasteella tai lukiossa. Opettajan …
Continue reading “Luento 6. Lämmittelyä talvisäässä, sekä laattatektoniikkaa. 23.2.”
Luento 5. Puskurivyöhykkeitä Vantaalla. 15.2.2023
Hei! Päivän pääaiheena oli harjoitella bufferien eli puskurivyöhykkeiden käyttöä. Luennon aikana opettajajohtoisesti harjoittelimme erilaisia puskurivyöhykemalleja Pornaisten keskustan kartalla. Puskurivyöhykkeet ovat jääneet mieleeni jo MAA-104 -kurssilta, mutta on mukavaa, kun vihdoin ymmärrän enemmän QGIS:n käytöstä ja työt onnistuvat. Itsenäisisssä harjoituksissa, eli Malmin- sekä Helsinki-Vantaan lentokenttien lähialueiden tarkastelussa toistimme useita kertoja “Buffer”-käskyä, joka mahdollisti rajattujen alueiden muuttujien …
Continue reading “Luento 5. Puskurivyöhykkeitä Vantaalla. 15.2.2023”