Hei!
Näkyvyysanalyysin aloitus ja vaellusreitin digitointi
Viidennen viikon harjoituksissa jatkoimme Kevon kansallispuistoon tehtävien analyysien kanssa. Lataamassamme aineistossa oli rasterimuotoinen 10 metrin korkeusmalli sekä kuuluvuusmastojen sijainnit. Ensiksi visualisoin korkeusmallin ja rinnevarjostukset (kuva 1.), joiden jälkeen valitsin taustakartaksi Open Street Mapin. Tarkoituksena oli digitoida omavalintainen vaellusreitti Kevon tutkimusaseman ja Karigasniementien parkkipaikain välille. Digitoidessa oli huomioitava, että reitti on kululle mahdollinen, joten esimerkiksi jokien ylityskohdissa tuli todella olla siltoja. Tästä syystä Open Street Map toimi erittäin hyvin, sillä siihen oli jo valmiiksi merkitty olemassaolevia reittejä.
Kuvassa 2. on esillä digitoimani reitti, joka oli pituudeltaan noin 65 kilometriä. Lähdin ensin digitoimaan hieman suurempaa tietä pitkin, mutta päästäkseni kohti luodetta, siirryin digitoimaan pitkin Kevon reittiä. Luontoon.fi -sivusto kertoo, että Kevon reitin kokonaispituus on 63 kilometriä. Tästä voin siis arvioida, että laskelmani oman reittini pituudesta on todennäköisesti oikea. Digitoitu reitti tulee esittämään tärkeää osaa seuraavassa kuuluvuusalueiden tehtävässä.
Minulle koitui hieman haasteita polyviivaa digitoidessani. Kun pysähdyin tallentamaan aikaansaamani, en osannut jatkaa täsmälleen samasta kohdasta / jatkaa samaa viivaa. Tästä syystä kuvassa kolme esitettävä vaellusreitin attribuuttitaulukko osoitti reitin pituuden kymmenenä lyhyenä pätkänä. Olisin voinut siirtää laskennan exceliin, mutta päädyin käyttämään käsilaskinta. Koska attribuuttitaulukossa pituudet näkyvät metreinä, plussasin kaikki yhteen ja jaoin 1000.
Vaellusreitin kuuluvuusalueet
Lataamassani aineistossa oli Kevon seudun yhdeksän puhelinkuuluvuusmastoa. Lähdin tuottamaan viimeviikosta tutulla ModelBuilderilla vaatimuksia mastojen kuuluvuusalueille, kuten maksimikorkeuden 70 metriä, minikorkeuden kaksi metriä ja maksimietäisyyden 35 kilometriä. Viidennen viikon kirjallisuudessa Holopainen, Tokola ja muut ovat kirjoittaneet Geoinformatiika luonnonvarojen hallinnassa -julkaisuun, että tätä kutsutaan vaikutusvyöhykkeeksi. Kirjallisuudessa kerrotaan, että vaikutusvyöhykkeelle on asetettu rajat ja se esittää lopputuotteena näkemäarvion. Tein ensin yhteen mastoon vaikutusvyöhykkeen ja näkemäarvio sujui onnistuneesti, joten ajoin työkalun kaikille mastoille (kuva 4.). Kun kuuluvuusalueet oli määritetty, oli aika ajaa vaatimukset digitoidulle reitille, jotta sain tuotettua katvealueiden prosenttiosuuden. Kuvassa 4. näkyy vaalealla vihreällä kaikki katvealueella olevat osat reitistä. Edelleen haasteena oli polyviivan hajanaisuus, mutta sain lopputulokseksi, että tässä vaiheessa katvealueille reitistä jää 53,9% eli lähes 54% (kuva 5.).
Valmistellussa karttakuvassa (kuva 6.) näkyy tummalla sinisellä reitin katvealueet ja vaalealla vihreällä kuuluvuusalueella olevat osuudet reitistä. Tutkimuslaitoksen läheisyydessä kuuluvuus on hyvää. Kanjonin retkeilyreitin keskivaiheilla ei kuitenkaan ole mastoja, joten siellä kuuluvuutta on hyvin lyhyillä alueilla. Laskelmieni mukaan kuuluvuutta on 46% reitin pituudesta. Mielestäni näkymässä vaihtelua on kuitenkin huomattavasti enemmän, kuin noin 50 / 50. Kuuluvuuden vaikutusvyöhykkeeseen vaikuttaa todennäköisesti eniten korkeusvaihtelut, sillä tumman vihreillä alueilla korkeutta on jopa yli 600 metriä. Kanjonin syvyys ja jyrkät rinteet haastavat kuuluvuutta.
Kuuluvuusalueiden kehittäminen
Harjoitusohjeessa pyydettiin valitsemaan todennäköinen paikka kuuluvuusmaston sijoitteluun, jotta se kykenee kattamaan mahdollisimman paljon katvealueita. Kuvassa 7. näkyy mustalla pisteellä, mihin sijoitin oman veikkaukseni. Nyt jälkikäteen osaan kuitenkin sanoa, että valitsemani paikka ei ole hyvä voimakkaiden korkeusvaihteluiden vuoksi. Ajoin koko vaellusreitin katvealueen ja vaatimukset Visibility -työkalulla kartalle. Kun ajo oli valmis, rajasin suurimman arvon sisältävän pikselin mahdollisimman pieneen kokoon, jotta sain selvitettyä tarkan paikan uudelle mastolle. Masto näkyy kuvassa 7. punaisella. Potentiaalisimman paikan koordinaatit ovat 26,7842119*E 69,5340773*N.
Seuraavaan vaiheeseen edetessä minulla kävi virhe, jota en osannut itse korjata. Menin painamaan Map -välilehden pois. Lähdin palauttamaan karttaa, mutta minulle tuntemattomasta syystä aiemman kartan geodatabase oli poistunut. Tätä en huomannut heti, vaan lähdin toteuttamaan neljännen tehtävän ohjeita. Ongelmat alkoivat, kun kartalleni ilmaantui huomattavasti suurempi alue kuin aiemmin, jolla näkyi 15 mastoa aiemman kymmenen sijaan. En pystynyt ajamaan uutta vaikutusaluetta vanhan vaellusreitin päälle, sillä ne olivat virheilmoitusen mukaan eri muodossa. Tämän vuoksi en osaa vastata viimeiseen kysymykseen, kuinka paljon katvealueita ja kuuluvuusalueita vaellusreitillä on uuden tolpan myötä?
Bonustehtävä: 3D-mallinnus
Pettymykseni vuoksi halusin yrittää bonustehtävää. Toin täysin uuteen karttaan vain korkeusmallin, rinnevarjosteet ja digitoimani reitin, joka näkyy oheisessa kuvassa yhdeksän hyvin ohuena vaaleanvihreänä viivana. Onneksi ArcGIS ei kaatunut ja sain nähdä kanjonin 3D-mallin itse digitoimallani reitillä. Kanjonin reunaa kulkeva reitti sisältää melko paljon korkeusvaihteluita.
Ensi viikkoon, Tytti N.
Lähteet:
Holopainen ja muut. (2015). Geoinformatiikka luonnonvarojen hallinnassa. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 7
Luontoon.fi, Kevon reitit. https://www.luontoon.fi/kevo/reitit Viitattu 29.11.2023