Suomalaisten menestyksestä PISA-matematiikassa

Suhtautuminen suomalaisten koululaisten hyvään menestykseen PISA-tutkimusten matematiikan testeissä on meille yliopistomatemaatikoille ollut aina hieman kaksijakoista. Ilman muuta olemme tyytyväisiä, että oppiainettamme matematiikkaa opitaan peruskoulussa hyvin. Mutta toisaalta ihmettelemme sitä, miksi silti niin monella lukion päättävällä ja jatko-opinnot aloittavalla on isoja ongelmia matematiikassa aivan alkeissakin. Monissa PISA-menestykseltään heikommissa maissa valmiudet näyttäisivät olevan meitä paremmat. Eivät kai matematiikan hyvät taidot katoa mihinkään kolmen lukiovuoden aikana?

Erityisesti suomalaisten 15-vuotiaiden (ysiluokkalaisten) loistavaa menestystä PISA 2003-tutkimuksessa hehkutettiin lehdistössä laajasti. Ja aivan aiheesta, olivathan 15-vuotiaamme tutkimuksen mukaan oppineet matematiikkaa maailman toiseksi parhaiten heti Hong Kongin jälkeen. Kansainväliset valtuuskunnat vierailivat – ja vierailevat edelleen – tutustumassa koulutusjärjestelmäämme, joka tuottaa maailmanlaajuisesti parasta mahdollista osaamista.

Asiaa on kuitenkin tarkasteltava hieman pintaa syvemmältä. Mitä osaamista PISA-tutkimuksen matematiikan testissä itse asiassa mitataan? Tarkasteltavana on ”mathematical literacy”, ei siis ”mathematics/matematiikka”, jota opetamme yliopistossa ja jota myös koulun matematiikan tunneilla opetetaan. Termin ”mathematical literacy” suomeksi suoraan kääntäminen on hankalaa, mutta kyseessä on määrällistä tietoa sisältävän informaation hallinta. PISA-matematiikan testissä ei siis tutkita yläkoulun opetussuunnitelmassa mainittujen oppisisältöjen osaamista. OECD:n mukaan ”PISA assesses the ability to complete tasks relating to real life, depending on broad understanding of the key concepts, rather than limiting the assessment of the possession of subject-specific knowledge”.

Tutkittiinpa PISA-testissä mitä tahansa, niin on selvää, että tutkitun asian osaamisen hallinta on suomalaisille koululaisille tärkeää ja hyvä menestys osoittaa, että osaamisemme on muita maita parempaa. Tästä voimme olla ylpeitä. Tulosten tulkinnassa vaaditaan kuitenkin varovaisuutta. Jos matematiikan oppituntien karsimista peruskoulussa perustellaan sillä, että PISA-tutkimusten mukaan matematiikkaa osataan meillä jo niin hyvin, että oppituntien väheneminen ei olisi vaaraksi riittävän hyvän osaamisen tason säilymiselle, niin metsään mennään. On pidettävä mielessä, että PISA-matematiikan testeissä kysyttävät asiat opitaan usein muualla kuin matematiikan tunneilla, ja monia matematiikan tunneilla opittavia asioita ei testissä edes kysytä. Suomalaisten koululaisten mainostaminen ”matematiikan huippuosaajina” on myös varsin kyseenalaista, ainakaan PISA-tulosten perusteella tällaista päätelmää ei voi tehdä.

Vuoden 2003 jälkeen sijoituksemme PISA-matematiikassa on laskenut, mutta silti olemme edelleen maailman parhaiden joukossa. PISA 2012 -tutkimuksen matematiikan osuudessa edellemme kiilasi 11 maata, esimerkiksi monet kaukoidän maat mutta myös Viro.