Kategoria: Uutiset

YLLI- ja YLLI 2.0 -hankkeet kutsuttiin kertomaan havainnoista ja tuloksista liittyen liikunnallisen elmäntävän edistämiseen, ja erityisesti tiedon saatavuuden ja saavutettavuuden sekä digitaalisuuden näkökulmista. YLLI:iä edusti tilaisuudessa asiantuntijaesitelmöitsijänä Petteri Muukkonen. YLLI-tutkimushankkeessa havaittiin kaksi tärkeää näkökulmaa digitaalisuuteen.

Ensinnäkin tunnistimme liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan saavutettavuuksissa useita ulottuvuuksia, ja niistä yksi on tiedon saavutettavuuden ulottuvuus. Digitaalisesti saatavilla oleva tieto esimerkiksi kunnan liikkumismahdollisuuksista ei aina tavoita kaikkia yhdenvertaisesti. Joissain tapauksissa kunnan tai kaupungin verkkosivut saattavat olla vaikeaselkoiset, vaikeat navigoida tai ne eivät ota huomioon kielellistä diversiteettiä. Lisäksi vähän liikkuvat esimerkiksi ikääntyneet eivät välttämättä omista sopivia laitteita tai eivät omaa tarvittavia teknisiä taitoja saada ja saavuttaa kunnan digitaalista viestintää ja tietoa liikkumismahdollisuuksista.

Toinen huomio on se, että liikunnan ja liikkumisen edistämisessä digitaalisuus pitää nähdä tietolähteenä. Ilman tietoa liikkumisesta – tai liikkumattomuudesta – ei voida suunnitella ja toteuttaa toimia asian edistämiseksi. Suunnittelun kehittämisen tulee olla tiedolla tuettua. YLLI-hankkeessa testattiin muun muassa sosiaalisesta mediasta saatavaa täydentävää digitaalista tietoa asukasryhmien liikkumiskäyttäytymisestä, kuten esimerkiksi ulkoilupaikkojen tai -alueiden käytöstä. YLLI-hankkeessa havaittiin, että sosiaalisesta mediasta saatava tieto voi täydentää tilastoja, barometrejä ja kävilaskurien aineistoja, jos esimerkiksi postauksessa tai viestissä on käytetty paikannimeä tai alustasta, tai palvelusta riippuen mahdollinen sijaintitunniste on ollut aktivoituna. Huomasimme kuitenkin myös, että sosiaalisen median aineisto on vinoutunutta, ja siinä on aktiiviset sosiaalisen median käyttäjät yliedustettuina. Eikä kaikki ihmiset edes ole eri somekanavaissa. Liikkumisesta sosiaalisen median kautta saatava tieto ei siis edusta koko väestöä.

YLLI 2.0 -kehittämishankkeessa on saatu kuulla kuntien kanssa pidettävissä työpajoissa ja seminaareissa, että aiemmin mainittu tiedon saavutettavuus on keskeinen haaste tai este eri väestöryhmien saamisessa liikkumaan. Tämä tarkoittaa siis liikkumismahdollisuuksia koskevan tiedon tai informaation löydettävyyttä, saavutettavuutta, saatavuutta sekä kielitietoisuuden huomioimista siinä. Nämä usein unohtuvat digitaalisessa viestinnässä ja tiedottamisessa. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä digitaalisen tiedon äärelle.

The YLLI and YLLI 2.0 projects were invited to present findings and results related to promoting a physically active lifestyle, particularly from the perspectives of information availability and accessibility, and digitalization. The project was represented at the event by the research project leader Petteri Muukkonen. The YLLI research project identified two important perspectives on digitalization.

Firstly, we identified several dimensions of accessibility in physical activity and an active lifestyle, one of which is the accessibility of information. Digitally available information about, for example, a municipality’s physical activity opportunities does not always reach everyone equally. In some cases, the municipality’s websites may be difficult to understand, hard to navigate, or may not consider linguistic diversity. Additionally, those who are less physically active, such as the elderly, may not own suitable devices or have necessary technical skills to receive and access the municipality’s digital communication and information about physical activity opportunities.

The second observation is that in promoting physical activity, digitalization should be seen as a source of information. Without data on physical activity – or inactivity – actions to promote it cannot be planned and implemented effectively. The development of planning should be supported by relevant data. In the YLLI project, supplementary digital information from social media about the physical activity of resident groups, such as the use of outdoor places or areas, was tested. The YLLI project found that information from social media can complement other statistics, barometers, and data, especially if posts or messages include place names or, depending on the platform or service, if the location tag is activated. Anyhow, we also noticed that social media data is skewed, with active social media users being overrepresented. Moreover, not everyone is present on various social media channels. Therefore, information about physical activity obtained through social media does not represent the entire population.

In the YLLI 2.0 development project, workshops and seminars held with municipalities have revealed that the previously mentioned accessibility of information is a significant challenge or barrier to getting different population groups to be physically active. This means the discoverability, accessibility, availability, and language awareness of information about physical activity opportunities. These aspects are often overlooked in digital communication and information dissemination. Not everyone has the same opportunities to access digital information.

YLLI- och YLLI 2.0-projekten sammankallades att presentera observationer och resultat relaterade till att främja en aktiv livsstil, i synnerlighet ur perspektiven tillgång till information, tillgänglighet och digitalisering. YLLI representerades vid evenemanget av expertföreläsaren Petteri Muukkonen. I YLLI-forskningsprojektet identifierades två viktiga perspektiv på digitalisering.

För det första identifierades flera dimensioner av tillgänglighet i fysisk aktivitet och en aktiv livsstil, varav en är dimensionen av informationstillgänglighet. Digitalt tillgänglig information om till exempel kommunens möjligheter till fysisk aktivitet når inte alltid alla jämlikt. I vissa fall kan kommunens eller stadens webbplatser vara svårförståeliga, svåra att navigera eller inte ta hänsyn till språklig mångfald. Dessutom kanske de som rör sig lite, till exempel äldre, inte äger lämpliga enheter eller inte har nödvändiga tekniska färdigheter för att få och ta del av kommunens digitala kommunikation och information om möjligheter till fysisk aktivitet.

Den andra observationen är att digitalisering måste ses som en informationskälla i främjandet av fysisk aktivitet och rörelse. Utan information om fysisk aktivitet – eller inaktivitet – kan åtgärder för att främja detta inte planeras och genomföras effektivt. Utvecklingen av planering måste stödjas av data. I YLLI-projektet testades kompletterande digital information från sociala medier om invånarnas rörelsebeteende, som till exempel användningen av utomhusplatser eller -områden. I YLLI-projektet konstaterades att information från sociala medier kan komplettera statistik, barometrar och data från gångräknare, särskilt om inlägg eller meddelanden innehåller platsnamn eller, beroende på plattform eller tjänst, om platstaggen är aktiverad. Vi märkte dock också att data från sociala medier är snedvriden, och att aktiva användare av sociala medier är överrepresenterade. Alla människor finns inte heller på olika sociala mediekanaler. Information om fysisk aktivitet från sociala medier representerar alltså inte hela befolkningen.

I utvecklingsprojektet YLLI 2.0 har man vid workshoppar och seminarier med kommunerna fått höra att den tidigare nämnda tillgängligheten till information är en central utmaning eller ett hinder för att få olika befolkningsgrupper att vara fysiskt aktiva. Detta innebär alltså upptäckbarhet, tillgänglighet, tillgång och språklig medvetenhet om information om möjligheter till fysisk aktivitet. Dessa aspekter glöms ofta bort i digital kommunikation och information. Alla har inte samma möjligheter att få tillgång till digital information.