YLLI 2.0 -hankkeen ensimmäinen toimintakausi takana

YLLI 2.0 -hankkeen ensimmäinen toimintakausi 1.6.2023-31.5.2024 on saatu päätökseensä. Toimintakauden aikana järjestettiin työpajoja kunnissa eri puolilla Suomea, minkä lisäksi hanke oli mukana useissa seminaareissa, webinaareissa ja konferensseissa sekä viesti tutkimustuloksistaan eri foorumeilla.  

YLLI-yhteiskehittämistyöpajoja pidettiin vuoden aikana Lappeenrannassa, Oulussa, Raumalla, Kuopiossa, Sotkamossa, Nokialla, Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä. Työpajat toimivat koulutustilaisuuksina, joiden alkuun kuului luento liikkumisen saavutettavuudesta ja YLLI-hankkeen tutkimustuloksista, minkä jälkeen esiteltiin hankkeessa tuotettuja työkaluja liikkumisen saavutettavuuden edistämiseen. Luentoalustuksen jälkeen keskusteltiin poikkihallinnollisissa pienryhmissä kunnan tämänhetkisistä haasteista ja pohdittiin käytännön toimia, jotka voisivat lisätä liikkumisen saavutettavuutta kyseisessä kunnassa. Työpajoihin osallistui työntekijöitä muun muassa kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä teknisistä palveluista ja maankäytön suunnittelusta. Kuntien työntekijöiden lisäksi työpajoihin osallistui hyvinvointialueiden työntekijöitä, kuten liikuntaneuvojia, neuvolatyöntekijöitä ja hyvinvointikoordinaattoreita. Osallistujia saatiin myös alueella toimivista järjestöistä kuten seurakunnista, kansalaisopistoista, liikuntaseuroista ja liikunnan aluejärjestöistä. Tavoitteena oli osallistaa työpajoihin keskustelemaan mahdollisimman poikkihallinnollinen ja monialainen joukko, ja siinä onnistuttiin useassa kunnissa hyvin.  

YLLI-työpajojen tavoitteina on ollut lisätä kollektiivista ymmärrystä saavutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja tuoda yhteen monialainen joukko toimijoita keskustelemaan siitä, miten liikkumisen saavutettavuutta voidaan edistää niin omassa työssä kuin palvelutarjonnassa laajemminkin. YLLI-hankkeen tutkimustulokset osoittivat, että monialainen yhteistyö on käytännössä välttämätöntä suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi. Työpajoissa lisätty ymmärrys liikkumisen edistämisestä ja poikkihallinnollisen yhteistyön tärkeydestä auttaa edelleen kehittämään konkreettisia toimia saavutettavuuden edistämiseen. Työpajoista on kerätty palautetta, jonka mukaan kunnissa on pidetty työpajojen aiheita tärkeinä ja työpajoja onnistuneina tilaisuuksina kerääntyä yhteen pohtimaan käytännön ratkaisuja. YLLI-hankkeen tarkoituksena on myöhemmin tarkastella, onko työpajoilla ollut myös pidemmän aikavälin vaikutusta kuntalaisten liikkumismahdollisuuksiin. 

Työpajojen lisäksi hankekauden aikana järjestettiin webinaareja yhteistyössä muun muassa Ikäinstituutin, Olympiakomitean sekä Kuntaliiton kanssa. Lisäksi YLLI-hanke on luennoinut Lähiöohjelman 2020–2022 päätösseminaarissa, Ikääntyvien yliopistossa, Studia Generalia yleisöluentosarjassa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämässä Hyvinvointia kaikille –tilaisuudessa sekä kansainvälisiä tutkijoita yhteen keränneessä People and planet 2024 –konferenssissa. Kesällä 2023 YLLI 2.0 osallistui Porin Suomi Areenan paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli ”Aktiivinen kunta – mahdollisuuksien kunta: miten lisätään liikettä asukkaiden arkeen?”. Hankekauden aikana julkaistiin myös tutkimusartikkeleita ja kommenttipuheenvuoroja esimerkiksi Terra, Liikunta & Tiede, Alue ja Ympäristö sekä Wellbeing, Space and Society -lehdissä. 

Keväällä YLLI 2.0 oli mukana Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Liikuntatieteellisen Seuran SOPIVA-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetyllä kuntakiertueella. Kiertueeseen kuului viisi eri alueilla järjestettyä seminaaria, ja kunkin alueen tapahtumaan oli kutsuttu alueella toimivien kuntien liikuntapalveluiden sekä järjestöjen asiantuntijoita. Tilaisuudet järjestettiin Keravalla (Itä- ja Keski-Uusimaa), Helsingissä (Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Vantaa ja Kerava), Kouvolassa (Kymenlaakso), Hämeenlinnassa (Kanta-Häme) sekä Lappeenrannassa (Etelä-Karjala). Tilaisuuksissa esiteltiin SOPIVA-hankkeen tutkimustuloksia soveltavan liikunnan alueellisesta nykytilanteesta sekä kuntien käyttöön laadittua soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjaa ja sen käyttöä. YLLI-hanke puolestaan esitteli omia tutkimustuloksiaan liikkumisen esteistä ja liikkumisen saavutettavuuden ulottuvuuksista sekä maantieteellistä saavutettavuutta mittaavia Lipas-karttatyökaluja. Osallistujat pääsivät jakamaan ajatuksiaan toisten kuntien ja hyvinvointialueiden edustajien kanssa, ja tuomaan esille omassa kunnassaan toimivia käytäntöjä. Tilaisuuksissa kuultiin myös puheenvuorot liikunnan aluejärjestöiltä.  

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston, SOPIVA-hankkeen ja YLLI-hankkeen yhteinen tilaisuus Pasilassa.

Kuluneen hankekauden aikana laadittiin yhteistyössä aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimen kanssa verkkokoulutuskokonaisuus Avi kouluttaa -sivustolle. Verkkokoulutusmateriaali sisältää YLLI-hankkeessa mukana olleiden tutkijoiden laatimia lyhyitä luentovideoita hankkeen teemoihin ja tuloksiin liittyen. Videot ovat kaikille avoimesti katsottavissa ja niiden tarkoituksena on tarjota saavutettavuustietoa ja -työkaluja kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden käyttöön. 

YLLI 2.0 kiittää kaikkia yhteistyötahoja ensimmäisen hankekauden aikana tehdystä yhteistyöstä ja jatkaa liikkumisen saavutettavuuden yhteiskehittämistä myös ensi vuonna uusien ja vanhojen kumppaneiden kanssa. 

Det första året av YLLI 2.0-projektet kom til slutet 

Den första projektperioden för YLLI 2.0-projektet från 1 juni 2023 till 31 maj 2024 är över. Under året anordnades workshops i kommuner över hela Finland, dessutom deltog YLLI-projektet i flera seminarier, webbseminarier och konferenser samt ett budskap om forskningsresultaten på olika forum.   
 
YLLI kommunworkshopar hölls under året i Villmanstrand, Uleåborg, Raumo, Kuopio, Sotkamo, Nokia, Ylöjärvi och Tavastkyro. Workshoparna fungerade som utbildningssevenemang som inleddes med en föreläsning om tillgänglighet av fysisk aktivitet och YLLI-projektets forskningsresultat, varefter de verktyg som tagits fram i projektet för att främja  tillgänglighet presenterades. Efter inledningen av föreläsningen diskuterades kommunens aktuella utmaningar i tväradministrativa smågrupper och praktiska åtgärder som skulle kunna öka tillgängligheten  i den aktuella kommunen övervägdes. I workshoppen deltog medarbetare från bland annat kommunernas kultur- och fritidsverksamhet, utbildningsområdet samt teknisk service och markplanering. Utöver kommunanställda deltog i workshoppen av anställda inom välfärdsområden, såsom motionsrådgivare, kuratorer och välfärdssamordnare. Deltagare erhölls också från organisationer verksamma i regionen, såsom församlingar, medborgerliga högskolor, idrottsklubbar och regionala idrottsorganisationer. Målet var att involvera så många tväradministrativa och multidisciplinära grupper som möjligt i workshoparna, och det var framgångsrikt i flera kommuner. 

Målen med YLLI-workshoparna har varit att utveckla den kollektiva förståelsen för de faktorer som påverkar tillgängligheten och att samla en multidisciplinär grupp av aktörer för att diskutera hur tillgänglighet kan främjas både i var och ens egna arbetet och i tjänsteförsörjningen bredare. Forskningsresultaten från YLLI-projektet visade att tvärvetenskapligt samarbete är praktiskt taget nödvändigt för att öka finländarnas fysisk aktivitet. Den ökade förståelsen för främjande av motion och vikten av tväradministrativt samarbete i workshoparna bidrar ytterligare till att utveckla konkreta åtgärder för att främja tillgänglighet. Feedback har samlats in från workshoparna, enligt vilka kommunerna har ansett att ämnena för dessa evenemanger är viktiga och workshoparna som framgångsrika tillfällen att samlas för att fundera över praktiska lösningar. Syftet med YLLI-projektet är att senare undersöka om verkstäderna också har haft en långsiktig effekt på kommuninvånarnas möjligheter till att leva ett fysiskt aktivt liv. 

Utöver kommunworkshoparna anordnades webbinarier under projektperioden i samarbete med bland annat Äldersinstitutet, Olympiska Kommittén och Kommunförbundet. Dessutom har YLLI-projektet föreläst bland annat vid Lähiöohjelma 2020–2022 avslutningsseminarium, vid Högskolan för åldrande, vid den offentliga föreläsningsserien Studia Generalia, på evenemanget Trivsel för alla som anordnas av norra Österbottens välfärdsregion, och på konferensen People and planet 2024 som samlade internationella forskare i Lahtis. YLLI 2.0 deltog också i paneldiskussionen sommaren 2023 på Björneborgs Suomi Areena, vars ämne var ”Aktiv kommun – möjligheternas kommun: hur kan man tillföra rörelse till invånarnas vardag?”. Under projektperioden publicerades även forskningsartiklar och kommentarer i tidskrifterna Terra, Liikunta & Tiede, Alue ja Ympäristö och Wellbeing, Space and Society. 

Under våren deltog YLLI 2.0 i en kommunturné som anordnades i samarbete med Södra Finlands Regionförvaltningsverket och Idrottsvetenskapliga sällskapets (LTS) SOPIVA-projekt. Turnén omfattade fem seminarier i fem olika regioner och experter från de kommunala idrottstjänsterna och organisationer som verkar i regionen bjöds in till evenemanget i varje region. Evenemangen anordnades i Kervo (Östra och Mellersta Nyland), Helsingfors (Nyland, Västra Nyland, Vanda och Kervo), Kouvola (Kymmenedalen), Tavastehus (Egentliga Tavastland) och Villmanstrand (Södra Karelen). Evenemangen presenterade SOPIVA-projektets forskningsresultat om den aktuella situationen för anpassad motion i regionerna, samt arbetsboken för strategisk planering av anpassad motion som utarbetats för användning av kommuner och dess användning. YLLI-projektet å sin sida presenterade sina egna forskningsresultat om hinder för mobilitet och dimensioner av mobilitetstillgänglighet, samt Lipas kartverktyg som mäter geografisk tillgänglighet. Deltagarna fick dela sina tankar med företrädare för andra kommuner och välfärdsområden och lyfta fram praktiker som fungerar i den egna kommunen. Vid evenemangen hördes också tal från regionala idrottsorganisationer.   


Under projektperioden skapades dessutom ett onlineutbildningspaket för RFV fortbildar -webbplats i samarbete med regionförvaltningsverkets utbildnings- och kulturverksamhet. Utbildningsmaterialet online innehåller korta föreläsningsfilmer relaterade till projektets teman och resultat som utarbetats av forskare involverade i YLLI-projektet. Videoer kan tittas öppet av alla och deras syfte är att ge tillgänglighetsinformation och verktyg för användning av experter inom kommuner och välfärdsområden.  
 
YLLI 2.0 tackar alla partners för deras samarbete under den första projektperioden och kommer att fortsätta den gemensamma utvecklingen av mobilitetstillgänglighet nästa år med nya och gamla partners. 

The first year of the YLLI 2.0 project completed

The first operating period of the YLLI 2.0 project from June 1, 2023, to May 31, 2024, has come to an end. During the year, we organized workshops in municipalities across Finland, in addition to which the project was involved in several seminars, webinars and conferences. YLLI 2.0 shared its research results also in various journals and lectures.    
 
YLLI co-creation workshops were held during the year in Lappeenranta, Oulu, Rauma, Kuopio, Sotkamo, Nokia, Ylöjärvi and Hämeenkyrö. The workshops functioned as training events, which began with a lecture on the accessibility of movement and the research results of the YLLI project, after which the tools produced in the project to promote the accessibility of movement were presented. After the introduction to the lecture, the current challenges of the municipality were discussed in cross-administrative small groups and practical actions that could increase the accessibility of movement in the municipality in question were considered. The workshop attendants were employees from the municipalities’ cultural and leisure activities, education and training, technical services and land use planning. In addition to municipal employees, the workshops were attended by welfare area employees, such as exercise counselors, counseling workers and welfare coordinators. Participants were also obtained from other organizations operating in the region, such as parishes, civic colleges, sports clubs and regional sports organizations. The goal was to involve as many cross-administrative and multidisciplinary groups as possible in the workshops, and it was reached in many municipalities. 

The objectives of the YLLI workshops have been to develop collective understanding of the factors affecting accessibility and to bring together a multidisciplinary group of actors to discuss how accessibility can be promoted both in one’s own work as well as in municipality services more broadly. The research results of the YLLI project showed that multidisciplinary cooperation is a necessity to increase the physical activity of residents. The increased understanding of the promotion of physical activity and the importance of cross-administrative cooperation further helps to develop concrete actions to promote accessibility. Feedback was collected from the workshops, according to which the municipalities considered the topics of the workshops important and the workshops as successful opportunities to brainstorm practical solutions. YLLI project is to later examine whether the workshops have also had a longer-term effect on the physical activity opportunities of the municipal residents. 

In addition to workshops, a few webinars were organized in cooperation with the Age Institute, the Olympic Committee and the Municipal Association. In addition, the YLLI project has lectured, among other things, at the closing seminar of the Lähiöohjelma 2020–2022, at the University of the Aging, at the Studia Generalia public lecture series, at the Well-being for all –event organized by the North Ostrobothnia welfare region, and at the People and planet 2024 conference, which brought together international researchers in Lahti. YLLI 2.0 also participated in the summer 2023 panel discussion at Pori’s Suomi Areena, the topic of which was ”Active municipality – municipality of opportunities: how to add movement to the everyday life of residents?”. During the project period, research articles and commentaries were published in the scientific journals Terra, Liikunta & Tiede, Alue ja Ympäristö, and Wellbeing, Space and Society. 

In the spring, YLLI 2.0 participated in a municipal tour organized in cooperation with the Regional State Administrative Agency for Southern Finland and the SOPIVA project of the Finnish Society of Sport Sciences. The tour included five seminars organized in different cities, and experts from the municipal sports services and organizations operating in the region were invited to the event in each region. The events were organized in Kerava (East and Central Uusimaa), Helsinki (Uusimaa, West Uusimaa, Vantaa and Kerava), Kouvola (Kymenlaakso), Hämeenlinna (Kanta-Häme) and Lappeenranta (South Karelia). The events presented the research results of the SOPIVA project on the current regional situation of adapted physical activity and the strategic planning workbook for adapted physical activity prepared for use by municipalities. The YLLI project presented its own research results on barriers to physical activity and the dimensions of accessibility, and the Lipas.fi map tools for measuring geographic accessibility. The participants shared their thoughts with representatives of other municipalities and welfare areas and highlighted practices that work in their own municipality. Speeches from regional sports organizations were also heard at the events. 

During the first year of YLLI 2.0, a package of online educational videos was published on the Avi kouluttaa –website. The online videos were produced with the education and culture department of the Regional State Administrative Agency. The online material contains short lecture videos related to the project’s themes and results prepared by researchers involved in the YLLI project. The videos can be viewed by everyone, and their purpose is to provide accessibility information and tools for the use of experts in municipalities and welfare areas.  
 
YLLI 2.0 thanks all partners for their cooperation during the first project year. The project continues to co-create accessibility of physical activity with new and old partners. 

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä: Monipuolisuustyökalu

Monipuolisuustyökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden monipuolisuuden arviointiin. Monipuolisuustyökalu mahdollistaa kuntien eri alueiden väliset vertailut käyttäjän asettamien liikuntapaikkatyyppien perusteella. Työkalussa on valittavissa yleisiä, valmiiksi asetettuja liikuntapaikkatyyppien kategorisointeja, joita voidaan tarkastella postinumeroalueittain. Lisäksi käyttäjä voi tuoda haluamastaan alueesta geometriatiedoston monipuolisuustyökalulla analysoitavaksi

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: 
lipasinfo.fi

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

Monipuolisuustyökalun tausta

YLLI-tutkimushanke toteutti vuonna 2022 kehitystyönä ”Monipuolisuustyökaluksi” nimetyn toiminnon Lipas-järjestelmään (www.lipas.fi). Työkalun kehittämisen taustalla oli YLLI-hankkeessa tehty tutkimus koskien liikuntapaikkojen monipuolisuutta Jyväskylän ja Helsingin kaupunkien eri osissa. Monipuolisuuslaskenta perustuu väestön mahdollisuuksiin harrastaa erilaisia liikuntamuotoja oman asuinpaikan lähistöllä.

Lipas-projektin rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Jyväskylän yliopistolta. YLLI-tutkimushanke on osa Ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

Miten monipuolisuustyökalua käytetään?

1. Monipuolisuustyökalun käyttöönotto ja tiedot

Lipas-järjestelmään on kehitetty paikallisten liikuntaolosuhteiden monipuolisuutta ja väestötietoja yhdistävä monipuolisuustyökalu. Työkalu löytyy Liikuntapaikat-osion karttanäkymästä rekisteröityneille käyttäjille (https://www.lipas.fi/rekisteroidy). Monipuolisuustyökalun laskema monipuolisuusindeksi kuvaa erilaisten liikuntaympäristöjen määrää kävelyetäisyydellä. Monipuolisuusindeksi lasketaan kaikille käyttäjän valitseman analyysialueen sisältämille 250 x 250 m väestöruuduille, joilla asuu vähintään yksi henkilö. Alueellisessa tarkastelussa työkalu laskee koko alueelle väestöpainotetun keskiarvon yksittäisten väestöruutujen monipuolisuusindekseistä. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon ja kuvaavat toistaiseksi 1.1.2020 tilannetta. Kunnissa olevat liikuntapaikka-aineisto kuitenkin päivittyy jatkuvasti ja muutokset välittyvät reaaliajassa monipuolisuustyökaluun.

ESIMERKKI 1.

Monipuolisuustyökalussa analysoitavalla alueella on kaksi väestöruutua. Toisessa asuu yksi ja toisessa kymmenen henkilöä. Yhden asukkaan väestöruudussa on halutun analyysietäisyyden piirissä viisi erilaista liikuntapaikka (esim. pallokenttä, liikuntasali, uimaranta, tenniskenttä ja kuntorata). Työkalun käyttäjän valitsemilla asetuksilla, näiden liikuntapaikkojen väestöruudulle antama monipuolisuusindeksi on 5. Vastaavasti kymmenen henkilön väestöruudun ympäristössä on yksi liikuntapaikka (esim. frisbeegolfrata) ja tällöin kyseisen ruudun monipuolisuusindeksi on 1. Analyysialueen väestöpainotetuksi monipuolisuusindeksi muodostuu tällöin 1,36 (1/11*5 + 10/11*1). Eli väestöpainotettu indeksi kuvaa kaikkien alueen asukkaiden keskimääräistä lähiympäristön liikuntapaikkojen monipuolisuutta.

Käyttäjä voi valita säteen, jonka sisällä olevat liikuntapaikat otetaan huomioon laskennassa (oletuksena 800 m, etäisyys voidaan valita väliltä 500 – 1 500 m). Etäisyys perustuu tieverkostoa pitkin kuljettavaan matkaan kohteeseen ja lähtöpisteenä käytetään väestöruudun keskipistettä. Etäisyyden laskenta perustuu avoimeen OpenStreetMap-aineistoon ja OSRM-työkaluun ja siinä käytetään kävellen käytössä olevaa tie- ja polkuverkostoa.

Monipuolisuustyökalun käytössä on tärkeää huomioida liikuntapaikkatyypeille määritetyt kategoriat. Liikuntapaikkojen monipuolisuutta kuvaava monipuolisuusindeksi perustuu kategorioihin, joihin erilaiset liikuntapaikkatyypit on määritetty. Kategorioita voi olla käyttäjän haluama määrä ja käytännössä niiden määrittämisessä vain mielikuvitus on rajana.

ESIMERKKI 2.

Käyttäjä voi määrittää itse haluamansa kategoriat eri perusteilla. Tässä on kuvattu muutama esimerkki mahdollisista kategorioista:

LIIKUNTALAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Kategorioihin on sijoiteltu kaikki Lipas-järjestelmän tyyppiluokat lajien mukaan (tämä on myös oletuskategorisointi). Tällöin yksittäiset kategoriat muodostuvat esim. uintiin, ampumaurheiluun, lentopalloon, curlingiin jne. soveltuvista olosuhteista. Käyttäjä voi kertoimien avulla antaa suuremman monipuolisuusarvon usean lajin harrastamiseen soveltuville liikuntapaikoille (esim. liikuntahallit tai lähiliikuntapaikat). Näille voidaan antaa monipuolisuusindeksin kertoimeksi vaikkapa 3, kun se tenniskentille on 1.

TALVILAJIEN TAI KESÄLAJIEN MONIPUOLISUUS

  • Monipuolisuusindeksissä huomioidaan vain talvella (lumisena aikana) käytössä olevat liikuntapaikat kuten hiihtoladut, luistelukentät jne, jotka on kategorisoitu eri lajien mukaisesti. Tällöin saadaan tietoa liikuntamahdollisuuksien monipuolisuudesta talvella. Vastaava voidaan tehdä myös sulanmaan lajeille, jolloin voidaan vertailla liikuntamahdollisuuksia vuodenajan perusteella.

KANSANTERVEYDELLISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Kategorisoinnissa huomioidaan vain laajojen väestöryhmien terveyttä edistävät liikuntamahdollisuudet. Näitä voivat olla esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, pyöräilyreitit, kuntosalit tai pallokentät. Näin voidaan kuvata väestölle merkityksellisten ”perusliikuntapaikkojen” monipuolisuutta kunnan eri osissa.

LAJIKOHTAISET LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

  • Laskentaa voidaan tehdä vain yksittäisen liikuntalajin osalta. Esim. jalkapallon olosuhteita tarkasteltaessa voidaan laskentaan ottaa mukaan pallokentät, jalkapallohallit, jalkapallostadionit ja yleisurheilukentät, jolloin saadaan tietoa, miten kattavasti jalkapalloa pystytään harrastamaan alueellisesti.

HUOM! Kategorisointi ei huomioi yleisimpiä arkiliikuntaan tai ulkoiluun liittyviä liikuntamuotoja, jotka ovat mahdollisia periaatteessa missä tahansa. Esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä tai kävelyteitä käytetään tietenkin hyvin monimuotoisesti kävelyyn, lenkkeilyyn, pyöräilyyn tai vaikkapa rullalautailuun. Näitä ei ole kuitenkaan monipuolisuustyökalussa huomioitu, vaan kategoriat pohjautuvat Lipas-järjestelmässä käytettävään tyyppiluokitteluun (https://www.jyu.fi/sport/fi/yhteistyo/lipas-liikuntapaikat.fi/lipas-2019-2-0/tyyppikoodit_lipas2022.xlsx)

2. Monipuolisuustyökalun käyttö

Analyysityökaluja pääsee käyttämään päälle ruudun (https://lipas.fi/liikuntapaikat) vasemmasta alalaidasta löytyvästä kuvakkeesta (punaisella ympyröity)

Työkalun käyttöönoton jälkeen täytyy ensimmäisenä päättää, mitä aluetta on tarkoitus analysoida. Lipas-järjestelmä tarjoaa oletuksena postinumeroalueisiin perustuvaa luokittelua. Tällöin käyttäjä valitsee ensimmäisenä halutun kunnan, jonka jälkeen kartalle päivittyy kyseisen kunnan postinumeroalueet. Sen jälkeen valitaan haluttu analyysialue, joka siis tässä esimerkissä on postinumeroalue. Postinumeroalueen valinnan jälkeen (valinta tehdään joko kartalta tai ruudun vasemman reunan taulukosta) laskee ohjelma väestöpainotetun monipuolisuusindeksin kyseisille yhdelle tai useammalle alueelle. Oletuksena näytetään monipuolisuusindeksin aluetasolle yleistetty, väestöpainotettu keskiarvo. Vaihtoehtoisesti voit tarkastella tuloksia ruututasolla (250 m x 250 m) valitsemalla tulosruudukon aktiiviseksi ”asetukset” välilehdeltä.

Vaihtoehtona postinumeroalueille, käyttäjä voi myös itse tuoda haluamansa alueen geometriatiedostona työkalun analysoitavaksi. Tuetut tiedostomuodot ovat shapefile-, GeoJSON- ja KML-muodot (huomioi monipuolisuustyökalussa kuvatut tiedostokohtaiset ohjeet).

3. Monipuolisuustyökalun antamien tietojen tulkinta

Monipuolisuustyökalun antamat tiedot tiivistyvät yksittäiseen käsitteeseen: monipuolisuusindeksiin. Monipuolisuusindeksille ei ole määritelty tavoite- tai suositustasoa – eli ei ole standardia, joka kertoisi miten paljon lähiympäristössä tulisi olla erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Tulee muistaa, että indeksin arvo on aina riippuvainen siitä, millaista liikuntapaikkatyyppien kategorisointia käytetään ja kuinka kattavasti liikuntapaikat on Lipas-järjestelmään tallennettuna. Työkalusta saadaan totuudenmukaisin kuva, kun kunnan omistamien kohteiden lisäksi tiedot löytyvät myös esimerkiksi yritysten tai yhdistysten omistamista liikuntapaikoista. Tällöin saadaan kokonaiskuva kaikista liikuntamahdollisuuksista, joita väestöllä on käytettävissään. Työkalu onkin tarkoitettu eri kuntien, kunnan sisäisten alueiden tai muiden kokonaisuuksien vertailuun joko nykytilassa tai pitkittäisaineistona niin, että monipuolisuusindeksit tarkistetaan säännönmukaisesti ja niiden kehittymistä seurataan. Samalla myös kunnassa tulee tehdä aktiivisesti töitä liikuntapaikkatietojen ylläpitämiseksi.

Analysoitavan alueen tiedot on saatavissa karttanäkymän lisäksi GeoJSON-formaatissa. Myöhemmin valmistuu excel-taulukkomuoto, jossa tiedot on mahdollista ladata.

Lipas-analyysityökalun kehitys. Lipas & YLLI juttusarjan osa 4/4

Tämä on viimeinen kirjoitus neliosaisesta blogikirjoitusten sarjasta, jonka teemana on ”LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä – Analyysityökalu liikuntapaikkojen saavutettavuuden arviointiin”. Tässä kirjoituksessa avaamme käyttäjien esittämiä kehitystoiveita ja työkalun jatkokehitysaskelia. 

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti) 

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä -juttusarja 

Kirjoitusten aiheet: 

  1. Analyysityökalun tausta 
  1. Analyysityökalun toiminta ja käyttö 
  1. Analyysityökalun luotettavuus ja vertailu kaupallisiin saavutettavuusanalyyseihin 
  1. Analyysityökalun jatkokehitys 

Mikä analyysityökalu? 

Analyysityökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden tarjonnan ja saavutettavuuden arviointiin. Työkalun avulla on mahdollista vertailla olemassa olevien liikuntapaikkojen etäisyyttä ja matkustusaikoja suhteessa halutun alueen väestöön, muihin liikuntapaikkoihin sekä oppilaitoksiin. 

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun. 
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: lipasinfo.fi 

  • Video Lipas-analyysityökalun käyttöönotosta 
  • Video liikuntapaikkojen saavutettavuustiedoista Lipas-palvelussa 

Analyysityökalun jatkokehitys 

Lipas-analyysityökalun betaversio avattiin rekisteröityneille käyttäjille elokuussa 2021. Julkaisun jälkeen Lipas-käyttäjille on tarjottu myös analyysityökalun käyttökoulutusta, mikä on ollut hyvä tilaisuus kerätä tuoreita ajatuksia työkalun käytettävyydestä. Tähän mennessä analyysityökalu on nähty hyvänä uudistuksena, joka osaltaan tarjoaa helposti pureskeltavaa tietoa yhdestä liikuntapalveluiden perusongelmasta: mihin liikuntapaikka tulisi sijoittaa tai millaisia palveluita eri kunnan alueilla on saatavilla kuntalaisen näkökulmasta. Työkalu siis täyttää sille asetetun tavoitteen. 

Analyysityökalun antama tieto on nähty merkitykselliseksi pääasiallisen liikuntapaikkasuunnittelun lisäksi ”näkymättömässä”, arkipäiväisessä tiedonetsinnässä. Esimerkiksi kuntien liikuntapalveluissa vaihtelevia työtehtäviä varten analyysityökalua voidaan käyttää tiedon hakuun ja vertailuun (esim. liikuntaneuvonnan tukena tai liikuntapaikkaverkoston kartoituksessa). Tämän lisäksi analyysityökalua käytetään virallista päätöksentekoa varten valmisteltavien asioiden perusteluissa tai vaikkapa liikuntapaikkarakentamisen avustuksia haettaessa (perustelu liikuntapaikan tarpeellisuudelle). 

Elämänlaatua ja sujuvaa käyttökokemusta 

Järjestelmäkehitykseen kuuluu keskeisenä osana betavaihe, jota leimaa lievä kömpelyys ja toimintojen hiomattomuus. Tämä pätee myös Lipas-analyysityökaluun, johon on toivottu erilaisia käyttöä helpottavia parannuksia sekä ominaisuuksia. Tässä on mainittu muutama kaikkein keskeisin parannustoive, jotka seuraavaksi ratkaistaan. Tärkeimpänä parannuksena on toivottu usean eri saavutettavuusanalyysin ajoa samanaikaisesti. Eli mikäli on olemassa vaikkapa kolme vaihtoehtoista kohdetta uudelle liikuntapaikalle, niin analyysityökalun käyttöä helpottaisi, jos kohteet voitaisiin merkitä kartalle samanaikaisesti ja myös tiedot saataisiin ladattua kaikista kohteista yhdellä kertaa. Tällöin analyysityökalun antamia tietoja voitaisiin selailla välilehti-tyylisesti niin, että vain yksi kohde kerrallaan voi olla aktiivisesti valittuna, mutta muiden kohteiden tiedot olisivat napin painalluksella nähtävissä. Samalla kohteiden lisäämistä halutaan helpottaa niin, että useamman vedoskohteen luonti analyysitarkoituksia varten tapahtuisi nykyistä pienemmällä vaivalla vain lisäämällä karttakohteita haluttuun paikkaan. 

Muut pienemmät parannustoiveet keskittyvät pääasiassa ulkoasuun ja tiedon visualisointiin. Pyrimme selkeyttämään muun muassa ladattavien tiedostojen ulkoasua ja selkeyttämään analyysialueen ulkoasua sekä kartalla että taulukkografiikassa. Joka tapauksessa tätä loppuhiontaa tullaan tekemään vielä vuoden 2022 aikana. 

Väestöennusteet ja ajantasainen tieto 

Olemme ehtineet saada jatkokehitysajatuksia analyysityökalun kehittämiseksi. Ensinnäkin on toivottu väestötietojen pitämistä ajan tasalla, mutta sen lisäksi on kaivattu mahdollisuutta väestöennusteiden hyödyntämiseen saavutettavuuslaskennassa. Väestöennusteiden käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita. Tilastokeskus laatii kunnista väestöennusteet muutaman vuoden välein, mutta niissä käsitellään kuntia yksikköinä eli ne eivät tarjoa tietoa väestöruudukoittain tai asuinalue- tai postinumeroluokittain. Yksittäiset kunnat voivat toki tehdä omia, tarkempia ennusteitaan, mutta yhdenmukaista aineistoa ei ole mahdollista saada. Teknisesti tarkemmat väestöennusteet ovat tarvittaessa yhdistettävissä analyysityökaluun, mutta työstä aiheutuva kustannus jää tietoa kaipaavan maksettavaksi. Keskustelemme mielellämme mahdollisesta ratkaisusta kiinnostuneiden kanssa. 

Toinen laajempi ajatus analyysityökalun kehittämiselle liittyy automatisoituihin laskelmiin. Analyysityökalulle on toivottu mahdollisuutta ladata alueellista tietoa liikuntapaikkojen saavutettavuudesta. Tämä tapahtuisi esimerkiksi postinumero- tai AVI-alueittain niin, että analyysityökalu laskisi saavutettavuustiedot käyttäjien haluamilla parametreilla alueellisesti. Tällaista alueellista tietoa voisi olla esimerkiksi: 
1) montako liikuntapaikkaa on keskimäärin 30 min pyörämatkan sisällä tietyllä alueella tai  
2) kuinka pitkän pyörämatkan päässä on keskimäärin tietty liikuntapaikkatyyppi tai jokin muu liikuntapaikka kyseisellä alueella. 

Molemmat ajatukset ovat hyviä ja varmasti tärkeitä ja ne otetaan huomioon analyysityökalun ja Lipas-järjestelmän jatkokehitystä suunniteltaessa. Analyysityökalu tarjoaa nykymuodossaan hyvän alustan jatkokehitykselle, mihin toki tarvitaan myös jatkossa rahoitusta ja yhteiskehittämistä. Työkalun ensiaskeleet toteutettiin yhteistyössä YLLI-tutkimushankkeen kanssa, ja toiveena on löytää myös tuleviin kehitystoimenpiteisiin yhteistyötahoja eri toimijoista. 

Monipuolisuuslaskuri 

Osana YLLI-tutkimushanketta tullaan kehittämään menetelmiä liikuntapaikkojen monipuolisuuden arviointia varten ajatuksella: kuinka monta erityyppistä liikuntapaikkaa lähiympäristössä on? Asiasta on suunnitteilla kaksi artikkelia, joissa käsitellään mm. monipuolisuuslaskentaa varten kehitettyä monipuolisuusindeksiä kuvaamaan liikuntapaikkojen monipuolisuutta tietyllä alueella. Tämän tueksi Lipas-analyysityökalulle on kehitteillä laajennus, jossa saavutettavuuden ohella on mahdollista arvioida liikuntapaikkojen monipuolisuutta. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan ahmi makeaa mahan täydeltä vaan palaamme monipuolisuuslaskuriin myöhemmissä blogikirjoituksissa, kun työ sen parissa on päässyt kunnolla vauhtiin. Pitäkääpä siis YLLI-blogia ja Lipas.fi-sivustoa silmällä myös jatkossa! 

Lipas-projekti ja Ylli-hanke yleisesti: 

Lipas.fi on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022. 

Lipas-analyysityökalun luotettavuus ja vertailu kaupallisiin saavutettavuusanalyyseihin. Lipas & YLLI juttusarjan osa 3/4

Tämä on kolmas kirjoitus neliosaisesta blogikirjoitusten sarjasta, jonka teemana on ”LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä – Analyysityökalu liikuntapaikkojen saavutettavuuden arviointiin”. Tässä kirjoituksessa vertaamme Lipas-analyysityökalu kaupalliseen Mapple Insights API-työkaluun

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä -juttusarja

Kirjoitusten aiheet:

  1. Analyysityökalun tausta
  2. Analyysityökalun toiminta ja käyttö
  3. Analyysityökalun luotettavuus ja vertailu kaupallisiin saavutettavuusanalyyseihin
  4. Analyysityökalun jatkokehitys

Mikä analyysityökalu?

Analyysityökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden tarjonnan ja saavutettavuuden arviointiin. Työkalun avulla on mahdollista vertailla olemassa olevien liikuntapaikkojen etäisyyttä ja matkustusaikoja suhteessa halutun alueen väestöön, muihin liikuntapaikkoihin sekä oppilaitoksiin.

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen: 
lipasinfo.fi

  • Video Lipas-analyysityökalun käyttöönotosta
  • Video liikuntapaikkojen saavutettavuustiedoista Lipas-palvelussa

Analyysityökalun luotettavuus ja vertailu kaupalliseen saavutettavuusanalyysiin

Lipas-analyysityökaluun ohella saavutettavuustietoja tarjoavia palveluita on myös kaupallisesti saatavilla. Tässä yhteydessä tutustumme Mapple Insights API:in[1] ja vertaamme sen antamia tuloksia Lipas-työkaluun. Poraudumme syvemmälle Lipas-analyysityökalun antamien tulosten taakse ja vertaamme tuloksia Mapplen työkaluun. Vertailu on tehty heinä-elokuussa 2021 ja vastaa tuolloin palveluissa käytettyjä aineistoja ja parametreja.

Tässä vertailussa keskitytään pelkästään väestötietojen analysointiin yksittäisten kohteiden spatiaalisen saavutettavuuden näkökulmasta (eli kuinka paljon väestöä pystyy saavuttamaan tietyn kohteen eri kulkutavoilla tietyn matka-ajan tai etäisyyden puitteissa). Molemmat työkalut mahdollistavat myös muunlaisten analyysien tekemisen. Esimerkiksi Lipas-analyysityökalu antaa tietoja myös olemassa olevista liikuntapaikoista halutulla alueella tai olemassa olevista kouluista ja varhaiskasvatusyksiköistä halutulla alueelta. Lipas-analyysityökalu on ilmainen ja kaikille avoin ohjelma, joka mahdollistaa matalan kynnyksen saavutettavuusanalyysien teon kaikin kokoisille kunnille, liikunta-alan yrittäjille tai kenelle tahansa muulle tiedosta kiinnostuneelle henkilölle tai taholle.

Tiedot, oletukset ja arvaukset analyysien taustalla

Tausta-aineistot

Analyyseissä käytettävät väestötiedot ovat staattisia. Ne perustuvat sekä Lippaan että Mapplen käyttämään 250 x 250 m ruututietokantaan vuodelta 2020, jonka on tuottanut Tilastokeskus. Lipaksessa tulosten tarkkuus hieman heikkenee, jos analyysisäde on yli 10 kilometriä. Tällöin käytetään 1 000 x 1 000 m ruutuaineistoa analyysilaskennan nopeuttamiseksi. Mapplen palvelussa ruututietokanta on analyysialueesta riippumatta 250 x 250 m.

Tilastokeskuksen aineisto on valmiiksi jaettu ikäryhmiin (0-14 vuotiaat, 15-65 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat). Analyysityökalun luotettavuus edellyttää siis väestötietojen säännöllistä hankintaa ja päivittämistä Tilastokeskuksen kautta.

Taustakartoissa on eroja Mapplen ja Lippaan välillä. Lipas käyttää kaikessa kulkumatkojen arvioinnissa avointa OpenStreetMap[2]-aineistoa. Sen sijaan Mapple hyödyntää automatkojen laskennassa Väyläviraston niin ikään avointa Digiroad[3]-aineistoa. Myös Mapplella pyöräilyn ja kävelyn tieverkosto perustuu OpenStreetMap-aineistoon. Keskeinen ero Digiroad- ja OpenStreetMap-aineistojen välillä on se, että OpenStreetMap pitää sisällään myös epävirallisia polkuja tai kulkureittejä, joita ei Digiroad-aineistosta löydy.

Saavutettavuuslaskennan liikkumismuodot ovat Mapplessa ja Lippaassa samat eli kävely, pyöräily ja yksityisautoilu.

Taustaparametrit

Taustaparametreilla tarkoitetaan oletuksia ja asetuksia, mitä käytetään tulosten saamiseen. Ne riippuvat pääasiassa kulkureitin luontiin tai matka-aikaan vaikuttavista erilaisista muuttujista. Seuraavaksi pyrin avaamaan taustaparametreja siinä määrin kuin se on mahdollista. Parametrit selittävät suurelta osin analyyseissä havaitut erot.

Lippaassa käytetään OpenStreetMaps-aineiston oletusasetuksia, jotka eroavat jonkin verran Mapplen asetuksista.

  • Reitin valinta: Lippaassa autoilussa käytetään lyhyintä reittiä, Mapplessa nopeinta.
  • Matkustusnopeus: Lipas-analyysityökalussa matkustusnopeudet on ennalta määritelty eikä käyttäjä pysty itse niihin vaikuttamaan. Lippaassa pyöräilyn matkustusnopeus on 15 km/h ja jos pyörämatkassa on kävelyosuuksia, niin tällöin nopeus on 4 km/h. Pelkän kävelyn nopeus on 5 km/h. Mapplen matkustusnopeudet ovat säädettäviä ja myöhemmin tehtävissä vertailussa ne on asetettu samoiksi Lipas-työkalun kanssa. Oletusasetuksena Mapplessa käytetään seuraavia matkustusnopeuksia: pyöräily 19 km/h ja kävely 4,4 km/h.
  • Pysäköintiin kuluva aika: Mapple huomioi laskennassa auton pysäköintiin ja siitä liikuntapaikalle siirtymiseen kuluvan ajan. Lippaassa vastaavaa ominaisuutta ei ole, vaan matka päättyy, kun auto on saavuttanut liikuntapaikan.
  • Analyysialueen määrittely (voi aiheuttaa virheen, jos käyttäjä ei asiaa huomioi): Mapple hakee kaikki väestöruudut, jotka ovat n-minuutin matka-ajan päässä halutusta kohteesta riippumatta etäisyydestä. Lipaksessa väestöruutujen haku rajoittuu aina x-kilometrin etäisyydelle. Jos käyttäjä asettaa analyysialueen liian pieneksi, väestöruutuja voi jäädä analyysin ulkopuolelle. Eli esimerkiksi autolla tulee käyttää riittävän pitkää matka-aikaa, jos haluttu etäisyys kohteeseen on vaikkapa 20 km.

Muilta osin oleellisia eroja laskentalogiikassa ei palvelujen välillä havaittu tai niitä ei tunneta. Huomionarvoista on, että matkustusajat ja -reitit perustuvat aina algoritmien käyttämiin laskentamalleihin, joissa on paljon muitakin muuttujia kuin vain tässä esitellyt. Lipas-analyysityökalu edustaa riisutumpaa ja yksinkertaistetumpaa versiota laskennasta kuin Mapplen työkalu. Matka-aikoihin esiteltyjen muuttujien lisäksi vaikuttavat oleellisesti muun muassa nopeusrajoitukset (voivat vaihtua kausittain), risteysmäärä ja risteyksien laskennallinen vaikutus matka-aikaan sekä muut mahdolliset hidasteet kuten vuorokaudenaika (esim. ruuhka-aika).

Vertailujen tulokset

Vertailuanalyysit tehtiin kolmesta eri kohteesta. Kohteet sijaitsivat Jyväskylässä (Hippos), Helsingissä (Bolt-areena) ja Sotkamossa (Hiukan pesäpallostadion). Vertailut on tehty matka-aikojen perusteella. Tämä koettiin selkeimmäksi tavaksi esittää palvelujen antamien analyysien välisiä eroja.


 JYVÄSKYLÄ, väestömäärä yhteensä 40 min säteelläLipasMapple Insights API
Autoilu143 569146 865
Pyöräily113 956111 605
Kävely49 48249 077
 SOTKAMO, väestömäärä yhteensä 40 min säteelläLipasMapple Insights API
Autoilu8 3959 148
Pyöräily6 1806 785
Kävely3 8744 092
 HELSINKI, väestömäärä yhteensä 40 min säteelläLipasMapple Insights API
Autoilu1 367 0341 144 288
Pyöräily470 968538 022
Kävely158 298143 922

Aiemmin esiteltyjen erojen lisäksi pitkillä matka-ajoilla (säde yli 10 km) suurin eroa aiheuttava tekijä on todennäköisesti ero laskentojen spatiaalisessa tarkkuudessa: Lippaassa laskennassa huomioidaan myös ne 1 000 x 1 000 m asuinruudut, joiden keskikohta on saavutettavissa 40 minuutissa. Vastaavasti Mapplen laskennassa huomioidaan pienemmät 250 x 250 m asuinruudut. Tämä lisää hieman satunnaisuutta tuloksiin ja vaikeuttaa eri työkalujen välistä luotettavaa vertailua.

Voidaan kuitenkin todeta, että vertailussa havaitut erot ovat maltillisia ja tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Suurimmat eroavaisuudet löytyvät autoilusta, jossa laskentatavat poikkeavat eniten palveluiden välillä. Kaikkia eroja aiheuttavia tekijöitä ei voida tunnistaa eikä tämän vertailun pohjalta voida sanoa, kumpi työkalu antaa luotettavamman tuloksen. Mappe Insights API huomioi laskennassa Lipasta enemmän erilaisia taustamuuttujia ja parametreja, joiden merkitys saatujen tulosten valossa näyttää jäävät pieneksi. Jatkossakaan tuskin pystytään luomaan ”täydellistä” laskentamallia vaan eri palvelut kehittävät ja hyödyntävät erilaisia, omia laskentatapojaan.

Ensiarvoista on, että analyysityökalu antaa käyttäjälle vertailukelpoista dataa samalla työkalulla eri kohteista tehdyissä laskennoissa. Tämä toteutuu kumpaa tahansa tässä vertailtua työkalua käytettäessä. Tämä on myös tärkeää Lipas-analyysityökalun osalta, koska voimme osoittaa että analyysityökalun tulokset vertautuvat meistä riippumattoman toimijan tuottamiin analyyseihin ja validoi käyttämäämme laskentamallia. On kuitenkin pidettävä huolta tausta-aineistojen ajantasaisuudesta, jotta tulokset ovat luotettavia myös jatkossa. Tähän pyrimme Lipas-analyysityökalun osalta.

Lipas-projekti ja Ylli-hanke yleisesti:

Lipas.fi on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.

[1] Mapple Insights API on poistunut markkinoilta syksyn 2021 aikana. Lipas-analyysityökalun ja Mapplen saavutettavuustyökalun vertailut on tehty palvelun ollessa kaupallisesti saatavilla ja vertailussa saadut tulokset ovat edelleen arvokkaita Lipas-työkalun validioinnissa.

[2] https://www.openstreetmap.org

[3] https://vayla.fi/vaylista/aineistot/digiroad

Kuntakohtaisia väestö- ja matka-aikatietoja liikuntasuunnittelun tueksi. Juttusarjan osa 2/4: Lipas-analyysityökalun käyttö

Tämä on toinen kirjoitus neliosaisesta blogikirjoitusten sarjasta, jonka teemana on ”LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä – Analyysityökalu liikuntapaikkojen saavutettavuuden arviointiin”. Tässä kirjoituksessa opastamme Lipas-analyysityökalun käyttöön.

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

LIPAS-projekti ja YLLI-hanke yhteistyössä -juttusarja

Kirjoitusten aiheet:

  1. Analyysityökalun tausta
  2. Analyysityökalun toiminta ja käyttö
  3. Analyysityökalun luotettavuus ja vertailu kaupallisiin saavutettavuusanalyyseihin
  4. Analyysityökalun jatkokehitys

Mikä analyysityökalu?

Analyysityökalu on Lipas.fi -palvelun työkalu liikuntaolosuhteiden tarjonnan ja saavutettavuuden arviointiin. Työkalun avulla on mahdollista vertailla olemassa olevien liikuntapaikkojen etäisyyttä ja matkustusaikoja suhteessa halutun alueen väestöön, muihin liikuntapaikkoihin sekä oppilaitoksiin.

Analyysityökalua on mahdollista käyttää rekisteröitymällä Lipas-palveluun.
Lipas-palvelun ja analyysityökalun käyttöohjeet on koottu omalle sivulleen:
lipasinfo.fi

  • Video Lipas-analyysityökalun käyttöönotosta
  • Video liikuntapaikkojen saavutettavuustiedoista Lipas-palvelussa

Analyysityökalun toiminta ja käyttö

Analyysityökalu näyttää valitun olemassa olevan tai suunnitellun ja vapaasti kartalle sijoitettavan liikuntapaikan ympärillä asuvan väestön määrän eri ikäluokissa. Analyysialue voidaan määrittää joko käyttäjän kohteeseen valitseman matka-ajan tai etäisyyden perusteella. Lisäksi käyttäjä voi määrittää, millä kulkutavalla suoritettavaan matkaan tiedot perustuvat. Väestötietojen lisäksi työkalu antaa tiedot alueella sijaitsevien muiden liikuntapaikkojen, koulujen ja päiväkotien lukumäärän.

Väestötiedot haetaan suoraan Tilastokeskuksen paikkatietoaineistojen rajapinnalta Lipas-käyttöliittymässä valitun sijainnin perusteella. Käytettävän väestöruudun koko on lähtökohtaisesti 250x250m. Jos tarkasteltavan alueen säde on yli 10 km, käytetään laskennan keventämiseksi  1 km x 1 km väestöruutuja. Matka-aikojen laskeminen eri kulkutavoilla (kävellen, polkupyörällä, autolla) perustuu avoimeen OpenStreetMap-aineistoon ja OSRM-työkaluun. Oppilaitosten nimi- ja sijaintitiedot perustuvat Tilastokeskuksen avoimeen aineistoon. Varhaiskasvatusyksiköiden nimi- ja sijaintitiedoissa käytetään LIKES:n keräämää ja luovuttamaa aineistoa.

Analyysityökalun käyttö

Analyysityökalu löytyy Lipas-palvelunkarttanäkymässä rekisteröityneille käyttäjille. Analyysityökalu valitaan käyttöön ruudun vasemmasta alalaidasta löytyvästä kuvakkeesta. Valitsemalla havainnekuvassa punaisella ympyröity työkalu käyttöön.

Kun käyttäjä kartalla painaa haluamaansa liikuntapaikkaa, Lipas näyttää kartalla värjättynä ympyrän, josta analyysitietoja haetaan. Lisäksi kartalla näkyvät liikuntapaikat liikuntapaikkatyypin mukaisella grafiikalla. Analyysialueelta haettavat väestöruudut on havainnollistettu sinisillä pisteillä.

Analyysityökalun avulla voidaan näyttää väestön määrä ja ikärakenne suhteessa valittuun sijaintiin. Valittu sijainti voi olla joko olemassa oleva liikuntapaikka tai analyysitarkoitusta varten luotu kohde, jonka tilaksi merkitään ”vedos”. Analyysityökalua voi siis käyttää esimerkiksi potentiaalisten liikuntapaikkahankkeiden mahdollisten sijaintien vertailuun luomalla ensin vedoskohteita.

Vedoskohteen luominen

Vedoskohde luodaan valitsemalla analyysityökalu käyttöön ja valitsemalla infolaatikon yläpuolelta uuden kohteen lisäämisen (kuvassa ympyröity punaisella)

Tämän jälkeen vedoskohteelle valitaan liikuntapaikan tyyppi ja se lisätään kartalle. Lipas-antaa vedoskohteelle seuraavat oletustiedot automaattisesti:

  • Nimi: Analyysikohde
  • Omistaja: Ei tietoa
  • Ylläpitäjä: Ei tietoa
  • Katuosoite: Testikatu 123
  • Postinumero: 12345

Sen sijaan kunta, jonka alueelle liikuntapaikka sijoittuu, tulee käyttäjän itse syöttää ennen kuin vedoskohteen voi tallentaa. Analyysin suorittamisen jälkeen vedoskohteen voi poistaa. Tämä tehdään valitsemalla kohde, painamalla roskaämpärin kuvaa (Poista liikuntapaikka…) ja valitsemalla poiston syyksi ”Väärä tieto”.

Tulosten tulkinta ja parametrien määrittely

Analyysityökalu antaa grafiikka- ja lukumuodossa halutut tiedot (alla esimerkkinä Salmelan koulun luistelualue). Grafiikan korkeus viittaa koulujen, väestön tai liikuntapaikkojen lukumäärään eri etäisyyden tai matka-ajan päässä. Grafiikassa olevat eri värit taas viittaavat väestön tai koulun luokitteluun. Voit analysoida eri kulkumuotoja ja esittää tulokset matka-ajan sijaan etäisyyksinä valitsemalla grafiikan yläpuolella olevista ikoneista haluamasi kulkumuodon ja viereisestä pudotusvalikosta esitystavan.

Grafiikan tiedot voidaan näyttää kumulatiivisesti tai koreittain (tässä esimerkissä tiedot ovat koreittain eli 10 minuutin kohdalla ovat kaikki 0 – 10 min kävelyetäisyydellä asuvat henkilöt. Vastaavasti 20 minuutin kohdalla ovat ainoastaan kaikki 10.01 – 20.00 min kävelyetäisyydellä asuvat henkilöt). Eli edellisen korin henkilöitä ei uudelleen sisällytetä seuraavaan koriin. Sen sijaan kumulatiivisesti esitettynä 10 minuutin korissa olevat tiedot ovat mukana myös suuremmissa (esim. 20 minuutin) koreissa. Korien raja-arvoja ja määrää voit muokata asetusvalikosta, joka avautuu ikonien vieressä olevaa ”asetusratasta” klikkaamalla.

Tiedoista voidaan myös ladata suoraan Excel-raportti ”Luo raportti”-painikkeesta. Raportti sisältää valitut tiedot alueen liikuntapaikoista, väestöstä ja kouluista sekä valitun matka-ajan että etäisyyden mukaisesti.

Esimerkki tuloskuvaajasta. Väestön määrä esitetty koreittain perustuen matka-aikaan kävellen

Tästä esimerkkikuvasta voi nopeasti myös ulkopuolinen tulkita, että kyseinen liikuntapaikka sijaitsee väestön suhteen keskustan tai keskeisen taajaman läheisyydessä muttei aivan keskustassa, sillä kaikissa ikäluokissa 11-20 minuutin kävelymatkan etäisyydellä liikuntapaikasta asuu suurin osa väestöstä. Kun hiiren vie vertailugrafiikan päälle, näytetään tarkemmat tiedot analysoitavan alueen liikuntapaikoista, väestöstä tai kouluista.

Kirjoittaja: Tapani Laakso (Jyväskylän yliopisto, Lipas-projekti)

Lipas-projekti ja Ylli-hanke yleisesti:

Lipas.fi on valtakunnallinen ja julkinen liikunnan paikkatietojärjestelmä, jota hallinnoi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, joka on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Lähiöohjelmaa 2020-2022.