Kirjoittajan arkistot:Deleted User

Tietoja Deleted User

Special user account.

Veren sivelyvalmiste ja verisolujen tutkiminen

|

Kaisa Rajakylä, Ville Rinne ja Jenni Laine

 

Veri ja veren tehtävät

Solut eivät saa tarvitsemiaan aineita, mm. happea suojaavan kerroksen eli ihon kautta, vaan aineita välitetään erityisen suljetun kuljetussysteemin eli verenkierron avulla. Veren mukana kulkee kaasuja (happea ja hiilidioksidia), ravintoaineita, metaboliatuotteita, soluja ja hormoneja. Veren liikkeestä vastaa sydän, joka luo liikkeeseen tarvittavia paine-eroja lyönneillään.

Veri on nestemäistä kudosta ja se koostuu verisoluista ja soluväliaineesta eli plasmasta. Ihmisellä on noin 5 l verta kehossaan. Kuljetuksen lisäksi veren tehtävänä on verenvuotojen tyrehdyttäminen, sekä immuunipuolustuksen hoito. Näissä tehtävissä veren soluilla on tärkeä rooli.

Erytrosyytit eli punasolut

Veren soluista 99 % on punasoluja. Ihmisen punasoluilla ei ole mitokondrioita, eikä tumaa, mistä syystä niissä ei tapahdu myöskään proteiinisynteesiä. Punasolut ovat erittäin joustavia soluja ja ne voivat itse säädellä tilavuuttaan, mikä mahdollistaa niiden pääsyn ahtaistakin tiloista eteenpäin (mm. hiussuonet). Punasolun muoto on kaksoiskovera, mistä syystä sen keskiosa näyttää vaaleammalta sivelyvalmisteessa (Kuva 1.).

Kuva 1. Punasoluja veren sivelyvalmisteessa.

Punasolut sisältävät hemoglobiinia, johon sitoutuneena sekä happi että hiilidioksidi kulkevat kudoksiin ja keuhkoihin. Hapen ja hiilidioksidin kuljetus on punasolujen pääasiallinen tehtävä. Hemoglobiinin synteesiin tarvitaan rautaa, jonka puutos voi johtaa raudanpuuteanemiaan eli hapenkuljetuksen heikkenemiseen. Raudanpuuteanemian lisäksi on myös muita punasolujen häiriöistä johtuvia anemioita kuten pernisioosianemia (B12-vitamiinin puutos), hemolyyttinen anemia (punasolujen hajoaminen), aplastinen anemia (punasoluja ei muodostu) ja sirppisoluanemia (hemoglobiinin rakenteen häiriö).

Leukosyytit eli valkosolut

Veren valkosoluilla on tärkeä rooli elimistön immuunipuolustuksessa. Ne kulkevat paikasta toiseen veren välityksellä, mutta toimivat usein verisuonien ulkopuolella imukudoksessa. Valkosolut valvovat kehoa ja poistavat ja siivoavat patogeeneja, sekä toimimattomia soluja.

Valkosolut jaetaan luokkiin joko niiden toiminnan perusteella (mm. sytotoksiset solut, syöjäsolut, antigeenia esittelevät solut), tai morfologian (eli muodon ja rakenteen) perusteella. Sivelyvalmisteesta voidaan morfologian perusteella erottaa granulosyytit eli jyvässolut, monosyytit ja lymfosyytit (Kuva 2.).

Kuva 2. Valkosoluja veren sivelyvalmisteessa. Kuvassa lymfosyytti ja 2 neutrofiiliä.

Jyvässoluilla (neutrofiilit, eosinofiilit ja basofiilit) on sytoplasmassa paljon jyväsiä ja lohkottunut tuma. Jyväsistä vapautuu erilaisia patogeenien torjuntaan tarvittavia aineita. Neutrofiilit ovat lisäksi tehokkaita “syöjäsoluja” eli fagosyytteja. Monosyytteja eli yksitumaisia valkosoluja ovat makrofaagit ja dendriittisolut. Solut erottuvat sivelyvalmisteesta niiden suuren koon perusteella. Myös magrofaagit ovat tehokkaita ”syöjäsoluja”, sekä syömiensä patogeenien antigeenin esittelijöitä. Lymfosyyteillä on suuri tuma ja ne voidaan jakaa b- ja t-lymfosyytteihin. Lymfosyyteillä on rooli hankitussa immuniteetissa. Ne lisääntyvät virustulehduksissa ja vaikeissa bakteeritulehduksissa. Lymfosyyttien vähyyttä esiintyy immuunisysteemin vajavuustiloissa.

Immuniteetti voidaan jakaa synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin. Synnynnäinen immuniteetti aktivoituu nopeasti, jopa minuuteissa, kohdatessaan vieraan patogeenin. Se ei ole kuitenkaan spesifinen (eli ominainen tai erityinen) millekään tietylle patogeenille ja se toimii aina samalla tavalla. Hankittu immuniteetti sen sijaan on spesifinen vain jo viholliseksi tunnistettuja rakenteita vastaan. Hankittu immuniteetti on lymfosyyttivälitteistä ja vaste on hitaampi kuin synnynnäisellä immuniteetilla. Muistisolujen ansiosta vaste on kuitenkin seuraavalla altistuskerralla nopea. Jaosta huolimatta synnynnäinen ja hankittu
immuniteetti toimivat yhteistyössä.

Trombosyytit eli verihiutaleet

Verihiutaleet ovat punasolujen tapaan tumattomia soluja, joilla on hiutalemainen rakenne (Kuva 3.).

Kuva 3. Trombosyyttejä veren sivelyvalmisteessa.

Niillä on runsaasti vesikkeleitä/jyväsiä, jotka sisältävät veren hyytymiseen ja immuunipuolustukseen liittyviä proteiineja (kuten sytokiineja, kasvutekijöitä ja metalloproteaaseja). Verihiutaleilla on päävastuu veritulpan muodostumisessa, jota tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämiseen. Verisuonen rikkoutuessa verihiutaleet kohtaavat kollageenia, jolloin niistä tulee toisiinsa tarttuvia ja niiden jyväsistä alkaa vapautumaan erilaisia veren hyytymistä edistäviä proteiineja. Verihiutaletulpan ympärille muodostuu useamman kudostekijän aktivoimana fibriiniverkko, joka tyrehdyttää vuodon lopullisesti.

Verisolujen muodostuminen ja hajottaminen

Syntymän jälkeen verisoluja muodostuu punaisessa luuytimessä. Punaisessa luuytimessä on veren kantasoluja, joista verisolut erilaistuvat ja kypsyvät usean solunjakautumisen myötä. Tätä kutsutaan hematopoieesiksi (Kuva 4.).

Kuva 4. Hematopoieesi. Hematopoieesi voidaan jakaa myeolopoieesiin ja lymfopoieesiin. Myelooisesta kantasolusta (vasemmalla) kypsyvät verihiutaleet, punasolut, granulosyytit eli jyvässolut ja monosyytit. Lymfaattisesta kantasolusta kypsyvät t- ja b-lymfosyytit.

Kypsyminen tapahtuu pääasiassa luuytimessä, mistä syystä kantasoluja ja epäkypsiä soluja näkyy vain harvoin sivelyvalmisteessa. Muodostumista ja kypsymistä säädellään sytokiineilla ja hormoneilla. Munuaisten tuottama erytropoietiini lisää punasolujen tuottoa luuytimessä vasteena hapenpuutteelle. Verisolut hajotetaan pääasiassa fagosytoosilla. Punasolujen elinikä on vain nelisen kuukautta, jonka jälkeen ne hajotetaan makrofaagien toimesta luuytimessä, maksassa ja pernassa. Hemoglobiini hajotetaan bilirubiiniksi, joka poistetaan elimistöstä virtsan ja ulosteen mukana. Bilirubiinin poistamisen häiriöt johtavat keltaiseen ihoon ja silmiin. Indikoi maksan toimintahäiriötä.

Veren sivelyvalmiste

Veren sivelyvalmisteesta voidaan tutkia veren eri soluja, ja näin saada tärkeää tietoa elimistön tilasta ja toiminnasta. Veren sivelyvalmiste on vuosikymmeniä ollut myös tärkeä menetelmä erilaisten veritautien diagnostiikassa. Nykyään veren soluja tutkitaan pääasiassa automaattisilla verianalysaattoreilla. Siitä huolimatta verianalysaattorin poikkeava tulos tarkastetaan edelleen “manuaalisesti” mikroskopoimalla näytteestä tehty sivelyvalmiste.

Veren sivelyvalmisteen valmistaminen

Tämän työn tarkoituksena on havainnoida, minkälaisia soluja omassa veressä on. Tätä varten sormenpäästä otetaan tippa verta, joka levitetään objektilasille. Solut kiinnitetään lasille metanolilla, joka säilyttää solujen morfologian ja estää niiden huuhtoutumisen pois värjäysvaiheessa. Näyte värjätään May-Grunwald & Giemsa (MGG)- värjäyksellä, joka mahdollistaa solujen erottamisen toisistaan niille tyypillisen värjäytymisen perusteella. MGG värjäyksessä käytetään kahta värjäysliuosta, joista May-Grunwald-liuoksessa on eosiinia ja metyleenisinistä. Eosiini värjää punasolut ja eosinofiiliset jyväset oranssin tai punaisen sävyisiksi ja metyleenisininen värjää tuman DNA:n ja basofiiliset jyväset sinisiksi. Giemsa-liuoksen atsuuriväri parantaa kontrastia ja näin helpottaa solurakenteiden erottumista.

Ohjeet:

  1. Puhdista keskisormesi puhdistusaineella ja tee pistos lansetilla.
  2. Pyyhi pois ensimmäinen veripisara – vasta sen jälkeisestä pisarasta tehdään sivelynäyte.
  3. Laita kahdelle objektilasille pisarat verta. Sen jälkeen vedä vetolasilla ensin hieman taaksepäin n. 45 asteen kulmassa, jotta veripisara leviää lasin reunalle. Sitten työnnä lasia nopeasti ja tasaisesti eteenpäin objektilasia pitkin. Toimi nopeasti, jotta veripisarat eivät ehdi hyytyä!
  4. Nimeä paras näyte lyijykynällä ja anna sen kuivua hetken.
  5. Opettajat keräävät valmiit näytteet värjäystä varten.

Video verinäytteen ottamisesta ja sivelyvalmisteen teosta:

https://www.dropbox.com/sh/7gaqfq025qeslvr/AAD0_2W6C2eNq8xa-Z534Uysa?dl=0

Metanoli, jota käytetään solujen kiinnityksessä objektilasille, on vahva myrkky, jonka käsittelyyn tarvitaan vetokaappi, laboratoriotakki ja suojahanskat, joiden läpi metanoli ei pääse imeytymään ihoon. Siksi metanolifiksaus ja sen jälkeinen näytteen värjäys tehdään laboratoriossa.

Työturvallisuus

  • Käytä suojahanskoja, jos kosket muiden näytteisiin tai jätteisiin.
  • Lansettia käsittelee vain se henkilö, joka aikoo ottaa sillä itsestään näytteen. Lansettia on käsiteltävä varoen.
  • Laita jätteet niille osoitettuihin dekkoihin: vanulaput ja käytetyt objektilasit omiin dekkoihinsa. Lansetit laitetaan viiltävälle jätteelle tarkoitettuun astiaan.
  • Lopuksi vie jätteet kullekin jätteelle osoitettuun isompaan keräysastiaan.

Kysymyksiä teoriaosuudesta:

Mitkä ovat veren tehtävät?

Mitä eri soluja veressä on?

Mikä on veren eri solujen tehtävät?

Missä veren soluja muodostuu?

Mihin metanolia tarvitaan tässä työssä?

Miksi näytteet värjätään?

Omien solujen mikroskopointi:

Ennen kuin katsot näytettäsi mikroskoopilla, mitä odotat näkeväsi näytteessäsi ja miksi?

Piirrä, miltä näytteesi näyttää mikroskoopin kautta. Nimeä piirrokseen eri soluja. Muista ottaa kuvia mikroskooppikuvistasi!

Mistä tunnistat punasolut näytteessäsi?

Mistä tunnistat valkosolut näytteessäsi?

Miten sivelynäytteesi onnistui? Mistä onnistuminen / epäonnistuminen on voinut johtua?

 

Työohjeessa käytetyt lähteet:

Keinänen, K. & Pakarinen E. (2017.) Sähköinen oppimateriaali veren sivelyvalmisteen tarkasteluun. Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Rad, A. (2009.) Hematopoiesis (human) diagram. Wikipedia. Saatavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hematopoieesi.

Silverthorn, D. U. (2014). Human Physiology. An Integrated Approach. (6. painos.) Lontoo: Pearson Education Limited.

Sääilmiöitä lukiolaisille

|

Mitä on sää ja miten sääilmiöitä tulisi opettaa? Vaikka eri sääilmiöt ovat läsnä mediassa, ulkoillessa ja jokapäiväisissä keskusteluissa, moni oppilas kokee sääilmiöt hankalasti ymmärrettävinä ja muistettavina. Vastaavasti moni opettaja kokee sääilmiöiden konkretisoimisen haastavaksi. Harjoitusohjeemme onkin luotu vastaamaan tähän haasteeseen Helsingin yliopiston Maantieteen didaktiikkaa käytännössä -kurssin kurssityönä keväällä 2019.

Harjoitusohjeemme on tarkoitettu sääilmiöitä käsitteleville maantieteen tunneille. Erityisen hyvin sitä voi hyödyntään lukion maantieteen syventävällä Sininen planeetta -kurssilla. Harjoituksessa käytetään geomediaa monipuolisesti ja siten se myös sitoo muita lukion kursseja yhteen. Toivomme harjoituksen olevan opiskelijoille hyödyllinen; tietokoneella tehtävät tehtävät, joissa käytetään erilaisia lähteitä ja esitystapoja tukena, ovat tärkeää harjoittelua ylioppilaskirjoituksia varten.  Soveltuvin osin materiaaliamme toki voi myös hyödyntää yläkoulun opetuksessa.

Materiaali on tarkoitettu noin 75 minuutin kaksoistunnille, mutta sitä voi karsia tai laajentaa omien opetustarpeiden mukaisesti. Osan geomediatehtävistä voi myös jättää kotitehtäväksi, jos aikaa ei ole tarpeeksi käytettävissä. Opettaja ohjeistaa tehtävien suorittamiseen, kuitenkin päätarkoituksena on myös oppilaiden aktivoiminen ja oma oivaltaminen.  

Harjoitusohje löytyy kokonaisuudessaan täältä: MAA240_Sääilmiöitä lukiolaisille

Toivottavasti materiaalistamme on apua sääilmiöiden opettamisessa!

Riikka Pesonen ja Johannes Vihervirta

 

MAA-240: Projektityö Suomen maisema-alueista peruskouluun

|

Mikä olisikaan mielekkäämpi tapa tutustua Suomen maisema-alueisiin kuin päästää oppilaiden mielikuvitus valloilleen inspiroivan ryhmätyön kautta, jossa oppilaat saavat tuottaa omasta alueestaan matkailumainoksen? Tämän blogipostauksen projektiohje sopii peruskouluun Suomen maisema-alueiden opetuksen yhteyteen ja suositeltavaa olisi, että aiemmilla tunneilla olisi jo käsitelty Suomen luonnon- ja kulttuurimaantieteellisiä piirteitä yleisellä tasolla. Projektityön jälkeen on luontevaa jatkaa käsittelemällä esimerkiksi kotimaanmatkailua.

Tässä projektityössä oppilaat tuottavat ryhmissä eri maisema-alueista matkailumainoksen, jossa esitellään sekä alueen luonnon-, että kulttuurimaantieteellisiä erityispiirteitä. Valmiit matkailumainokset laitetaan luokkaan esille, ja oppilaat tutustuvat muiden ryhmien tekemiin mainoksiin sopivien kysymysten avulla.

Projektityön toteutus

1) Alustus:

Pohditaan yhdessä esimerkiksi, minkälaisia maisemia Suomessa ylipäänsä on ja vertaillaan alueellisia eroja.

2) Maisema-alueiden esittely:

Tutustutaan maisema-alueisiin kartan avulla.

3) Matkailumainoksen tuottaminen ryhmätyönä:

  • Sopiva ryhmäkoko 3-4 henkilöä
  • Ajankäyttö 2-3 x 45min
  • Lähteinä esimerkiksi retkeily- ja matkailusivustot, Google Maps katunäkymä, kuntien sivustot ja oppikirja
  • Materiaaleina suuri (A2) paperi, askartelutarvikkeita ja värikyniä

Ryhmät tuottavat luovuutta käyttäen posterimallisen matkailumainoksen, josta käy ilmi seuraavia asioita:

  • Maisema-alueen nimi
  • Suomen kartta, josta näkyy maisema-alueen koko ja sijainti, tärkeimpiä kaupunkeja jne.
  • Maisema-alueen luonnon erityispiirteitä
  • Alueen kulttuuria ja suuria kaupunkeja
  • Mitä kaikkea matkailija voi kokea/tuntea/nähdä?

Tehtävän ohjeistuksen voi muotoilla oman opetusryhmän valmiuksiin sopivalla tavalla ja tarkkuudella.

4) Posterinäyttely:

Oppilaat kiertävät ryhmissä tutkien matkailumainoksia ja pohtivat mm.

  • Mitkä ovat kunkin alueen tyypillisimpiä luonnon- ja kulttuurimaisemia?
  • Mitä tekemistä oma perhe/itse keksisi kullakin maisema-alueella?
  • Ajankäytön puitteissa voidaan keksiä myös kuvitteellisia henkilöitä, joille suositellaan sopivaa kohdetta tämän mieltymysten mukaan.

5) Ryhmätyön ja posterinäyttelyn purku:

  • Mitä alueellisia eroja jäi mieleen?
  • Mitkä olivat alueiden kiinnostavimpia piirteitä?
  • Mitä mielikuvia matkailumainonnassa hyödynnetään?

Erityisen tärkeäksi ryhmätyössä nousee koko projektin purku. Loppuyhteenvedossa on hyvä keskustelun avulla arvioida oppilaiden oppimista, sekä keskustella työssä käytetyistä lähteistä. Monet löytävät työtä tehdessä tiensä matkailusivustoille, jolloin on hyvä puhua siitä, että lähde ei ole täysin objektiivinen, vaan sivustoilla on luonnollisesti kaupallinen näkökulma.

Projektityön yhteys opetussuunnitelmaan (POPS 2014)

Maantiedon opetuksen tavoitteet:

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa

Sisältöalueet:

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Oppilaat tutkivat karttoja ja hyödyntävät geomediaa, sekä kertaavat samalla Suomen keskeistä paikannimistöä.
S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Työssä tarkastellaan Suomen maisema-alueita, sekä tutkivat eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.
S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Oppilaat tutustuvat kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa.

Antoisaa projektityöskentelyä!

Riikka Matikainen ja Jessika Isomeri

Kuvan lähteet:
Pixabay: Suomen rajat, Lappi, Pohjanmaa, Saaristo-Suomi ja Järvi-Suomi
Wikipedia: Etelä-Suomi ja Vaara-Suomi
Maisema-alueen rajat piirretty mukaillen mm. Yle oppiminen – sivuston karttaa apuna käyttäen.

MAA-240: Geomedia i undervisningen med hjälp av drones

Kuva

Lektionens mål är att skapa en djupare förståelse för geomedia med hjälp av drones (svenska: drönare). Genom lektionen får eleverna en möjlighet att utveckla färdigheterna att inhämta, behandla, analysera och presentera geografisk information. Lektionens material lämpar sig speciellt bra för gymnasiets fjärde kurs där geomedia är ett centralt tema. I gymnasiets läroplan står det: ”En mångsidig användning av geomedia hjälper den studerande att hämta, analysera och tolka information och presentera den visuellt. Med geomedia avses en mångsidig användning av kartor, geodata, diagram, bilder, videofilmer, skriftliga källor, olika medier, muntliga presentationer och andra sätt att ta fram och presentera geografisk information” (Grunderna för gymnasiets läroplan 2015).

Tidsplanen för lektionen (75 min) är följande: teoridel 30 min, praktisk del 30 min och avslutande diskussion samt instruktioner för hemläxan 15 min. Ifall läraren har tillgång till endast 75 min för lektionen kommer tillämpning av det med dronen samlade materialet att ges som hemläxa. Lektionen kan tidsmässigt modifieras så att den även passar andra längder på lektionen.

Lektionens uppbyggnad:
1. Introduktion till flygning med drones
2. Vad är en drone?
3. Varför flyger man med drones?
4. Viktig information om tillåtet luftrum
5. Vad gör vi idag? (instruktioner för den praktiska delen)
6. Tillämpning av geomedia i praktiken: Eleverna får själva flyga en drone och samla in geografiskt material med hjälp av denna.
7. Avslutande diskussion och instruktioner för hemläxan

Hemläxan är att behandla det geografiska material som eleverna samlat in med hjälp av dronen. Tanken är att eleverna på basis av materialet ritar en karta över området de flugit över med dronen. Utöver det skall eleverna kritiskt granska området och reflektera över vem området lämpar sig för, hur fungerande området är i förhållande till sin nuvarande användning och hur områder kunde utvecklas. Bedömningen görs utgående från elevens förmåga att tillämpa det material de fått med hjälp av dronen.

 

Det planerade lektionsmaterialet går mycket väl att modifiera så att det även lämpar sig för andra årskurser och skolor. Lektionen går lätt att kombinera med andra läroämnen, exempelvis biologi. Utrustning kan lånas från Helsingfors universitets Geopiste, men så bör man också kontrollera att man har tillgång till tillåtet luftrum där man utför flygandet med dronen. För lägre årskurser så som t.ex. högstadiet kan det vara bra att reservera mera tid för både teoridelen men särskilt flygdelen om man vill låta varje elev flyga en stund. Hur man väljer att behandla och använda det material man får av dronen kan också modifieras på så sätt att kartritandet inte blir som en läxa utan att man arbetar med det under lektionen med hjälp av läraren istället. Lektionen och undervisningsmaterialet kan stödjas med ett citat ur läroplanen:

”Med tanke på målen för undervisningen i geografi är det centralt att använda mångsidiga lärmiljöer både i och utanför skolan. Fältarbete, exkursioner i naturen och den byggda miljön samt användning av digitala lärmiljöer och geodata är en väsentlig del av geografiundervisningen.” (Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen 2014).

Vårt lektion finns som bilaga under följande länk: Dronelektion

 

Have a nice flight!

Sofie Schubert & Johanna von Frenckell

 

 

MAA-240: Lukio GE4, paikkatieto ja sen analyysi

|

Paikkatieto ja sen analysointi, GIS se kannattaa!

Tekijät: Rosanna Lindgren, Sonja Vanhanen, Elisa Hanhirova

Kuva joka selittää paikkatietoaineiston koostumista useista osa-alueista

Kuva: https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/geographic-information-system-gis/

Mikä paikkatieto?

  • sijaintiin sidottua ominaisuus- eli attribuuttitietoa

esimerkiksi:

○tietoa tietyn postinumeroalueen asukkaista

○tietoa yrityksen palveluista, jotka saat esim. kännykkäsovelluksesta

○tietoa kaupungin säästä

http://www.vesseli.fi/paikkaoppi/abc.htm

Paikkatiedon tuottaminen

  • Paikannuslaitteet: GPS
  • Video esimerkki, miten GPS toimii? https://www.youtube.com/watch?v=lWcAen3PIk4
  • Ominaisuustiedon kerääminen esim. kyselytutkimusta
  • Paikkatietojärjestelmä eli GIS
  • Nykyään paikkatietoa tuotetaan paljon vapaaehtoisvoimin ja sinäkin tuotat sitä tietämättäsi esim. sosiaalista mediaa käyttäessäsi (mikäli sijaintitietosi näkyvät)

Mikä GIS?

Katsotaan video https://www.youtube.com/watch?v=kEaMzPo1Q7Q

Sitten Kahoot, katsotaan jäikö mitään mieleen

Jos opettaja kirjautuu osoitteeseen http://kahoot.com ja klikkaa Find Kahoots ja kirjoittaa hakukenttään Mikä GIS?, löytyy valmiit 4 kysymystä käytettäväksi. Opettaja klikkaa play ja classic, jolloin pelin pinkoodi tulee näkyviin

Oppilaille:

  • mene älypuhelimella osoitteeseen kahoot.it
  • anna pelin pinkoodi (ja jokin pelaajanimi)

Mikä GIS?

  • Geographic Information System
  • Paikkatietojärjestelmä muodostuu:

Kuva joka selittää paikkatiedon osa-alueita

Kuva: https://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/

  • GIS:illä tuotetaan, tallennetaan, hallitaan, analysoidaan ja esitetään paikkatietoa

Paikkatieto-ohjelmistoja (kaikille ei ole wikipedia artikkelia)

Paikkatiedon analysoinnista on hyvät esimerkit Manner 4 kirjan aukeamalla

Päällekkäisyysanalyysiä paikkatietoikkunalla

Paikkatietoikkuna esimerkkitehtävän ohje (opettajalle, jos haluaa näyttää luokassa oppilaille)

Karttatasojen päällekkäistarkastelu

Tarkastele Paikkatietoikkunaan valmiiksi valittuja päällekkäisiä karttatasoja. Saat tasot näkyviin tehtävässä annetusta linkistä. Voit muuttaa tasojen läpinäkyvyyttä valitut tasot-valikosta, tai piilottaa tason kokonaan näkyvistä.  Valittujen tasojen järjestystä voi muuttaa raahaamalla hiirellä. Sivun oikeassa laidassa on zoomaus-työkalu, jolla voit suurentaa tai pienentää karttanäkymää. Kartalla pääsee liikkumaan hiirellä raahaamalla. Karttaselitteet-valikosta voit katsoa, mitä kullakin karttatasolla näytetään. Tehtävään ei tarvita paikkatietoikkuna-tunnuksia.

Esimerkkitehtävä. Tarkastele Suomen valtion omistamia- ja yksityisten mailla olevia luonnonsuojelualueita ja vuoden 2009 kasvupaikkaluokitusta (Linkki: http://51.fi/cb4).

 

Millaisia kasvupaikkatyyppejä suojelualueet pitävät sisällään? Anna 3 esimerkkiä.

Vertaile valtion ja yksityisten suojelualueiden kokoa ja sijaintia. Mitä havaitset? Voit piilottaa kasvupaikka-tason, jotta suojelualueet erottuvat hyvin.Onko luonnonsuojelussa mielestäsi eroa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä? Mitä eroja havaitset?

Kotitehtävät Paikkatietoikkuna

Tutustu Helsingin ja Espoon alueiden tulvariskialueisiin ja vertaa niitä alueen asutustiheyteen. Aineistoon pääset tästä: https://goo.gl/xdw7V2.

a) Tutki Asuinalueet – kartan tiedoista, millaisia asutusalueita karttaan on esitetty (Karttatasot -> Asuinalueet 2016 ->

b) Arvioi, onko pääkaupunkiseudun tulvariskialueella runsaasti asutusta

c) Miksi tälle tulvariskialueelle on keskittynyt paljon ihmistoimintaa? Voit lisätä karttaan ortokuvan taustaksi alapalkista, jolloin voit tarkastella asutusta ja kaupunkia paremmin.

Linkki ortokuvaan: https://goo.gl/uZ5LuF.

Jatka tulvariskialueiden tutkimista. Lisätään aineistoon korkeusmalli, jotta voidaan tarkastella syitä tulvariskialueeseen. Aineistoon pääset täältä: https://goo.gl/nPWjv1.

a) Miten korkeusvyöhykkeet ovat merkitty karttaan?

b) Millaisilla korkeusalueilla on kartan mukaan tulvariski?

Lisätään karttaan vielä meritulvan riskialueet 1/5a, ja 1/250a. 1/5a tulvariski tarkoittaa kerran viidessä vuodessa tapahtuvaa tulvaa, 1/250a taas kerran 250 vuodessa tapahtuvaa. Aineisto: https://goo.gl/dmjEmk.

c) Tarkastele miten nämä kaksi tulvariskialuetta eroavat toisistaan. Voit vaihdella karttatasoa Karttatasot välilehdeltä.

d) Millaisilla alueilla on tulvariski 1/5a tulvalla? Entä 1/250a? Miten ne vaikuttaisivat ihmistoimintaan näillä alueilla?

Extraa. Kenttätyö epicollectilla (ohjeet oppilaille)

KENTTÄTYÖOHJE Tekijät: Rosanna Lindgren, Elisa Hanhirova ja Sonja Vanhanen

Tehdään yhdessä pieni tutkimus joukkoliikenteen saavutettavuudesta.

Tekemistä oppitunnille:

1. Tutustu oheiseen Helsingin Sanomien artikkeliin nuorista, joita joukkoliikenteen huono saavutettavuus ärsyttää. (linkki: HS Kaupunki 15.9.2017 )

2.Pohdi, mitä etuja ja haittoja joukkoliikenteellä on ympäristön kannalta?

3.Pohdi joukkoliikenteen merkitystä omassa arjessasi: Hyötyjä? Haittoja? Toimiiko liikenne sinun kannaltasi hyvin? Olisiko yhteyksissä tai liikennekalustossa parannettavaa?

4.Keskustele aiheesta myös parisi kanssa. Kirjatkaa ajatuksenne ylös.

Itsenäinen pysäkki-aineiston keruu:

Paikanna ja kerää joukkoliikenteen asemia ja pysäkkejä oman kotisi lähiympäristöstä tai koulumatkasi varrelta. Sopiva määrä olisi noin 15 kpl. Tehtävä toteutetaan Epicollect5- kännykkäsovelluksella.

Lue huolella seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Pysäkkien keruun pitää olla valmiina —– mennessä, jolloin katsotaan yhdessä keruun tuloksia.

1.Lataa puhelimeesi Epicollect5- sovellus.

2.Avaa sovellus ja klikkaa Add Project.

3.Kirjoita hakukenttään.

4.Klikkaa projektia. Se tallentuu sinulle omiin projekteihin.

5.Nyt voit lisätä pysäkin projektin aineistoihin painamalla Add entry.

6.Pysähdy pysäkin tai aseman kohdalle ja päivitä sijainti, paina next.

7.Valitse julkisen liikenteen tyyppi pysäkille, paina next.

8.Tallenna vastaus. Lisää uusi vastaus painamalla taas Add entry.

9.Lataa tallennetut vastauksesi, kun olet kerännyt tarpeeksi pysäkkejä. Tallennetut pysäkit voi lopuksi ladata Upload now -painikkeesta

Epicollect projektin luominen (ohjeita opettajalle)

Opettaja pääsee luomaan epicollect tehtävän kirjautumalla osoitteeseen https://five.epicollect.net/ google-tunnuksilla.

Klikkaa create project ja muista laittaa access yleiseksi eli public ja visibility listed, jotta oppilaat pääsevät tehtävään kirjautumattakin.

Kirjoita tiedot ja paina create. Form builder valikosta pääset lisäämään haluttuja tietoja, joita oppilaiden pitää kerätä. Näistä ehdottoman oleellinen on location ja voit raahata sen hiirellä keskellä olevaan kysymyskenttään ja sitten voit laittaa question textiin vaikkapa Pysäkin sijainti.

Raahaa sitten vielä toiseksi kysymykseksi dropdown valikko, laita kysymykseksi pysäkin tyyppi, klikkaa ansver is required ja lisää possible ansver valikkoon vaihtoehdoiksi linja-auto, metro, raitiovaunu, juna (klikkaa add answer).

Lopuksi paina save project ja nyt se tallentuu sinulle omiin projekteihin. Kun oppilaat ovat keränneet datan, voit kirjautua uudelleen sisään ja näyttää datan projektistasi klikkaamalla view data. Ylhäällä olevasta valikosta voit näyttää pysäkit suoraan kartalla klikkaamalla map tai sitten voit ladata aineiston csv muodossa paikkatieto-ohjelmaan vientiä varten.