Opetuskokonaisuus GE4-kurssille: Paikkatiedon jäljillä

Tämä blogipostaus sisältää paikkatietoon liittyvää opetusmateriaalia lukioon uuden LOPS:in mukaiselle GE4-kurssille Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta. Opetusmateriaalin avulla tuetaan paikkatiedon ja paikkatietoanalyysin käsitteiden ymmärtämistä, harjoitellaan paikkatietosovelluksen (Paikkatietoikkuna) käyttöä sekä tehdään paikkatietoanalyysia Paikkatietoikkunassa.

Opetuskokonaisuus on suunniteltu 90 minuutin mittaiselle oppitunnille. Ohessa on opettajan avuksi laadittu tuntisuunnitelma, PowerPoint opettajalle (ilman kuvia täällä blogissa) sekä opiskelijoille tarkoitettu ristikko ja paikkatietoanalyysin harjoitusohje. Lisäksi linkki itsearviointilomakkeeseen, jonka opiskelijat voivat täyttää harjoituksen päätteeksi.

Sujuvaa tuntia paikkatiedon parissa!

Matias Järvinen, Marjukka Lukkaroinen, Senni Luoto

Tuntisuunnitelma GE4

Paikkatieto-oppitunti

Paikkatietoikkuna-ristikko

Paikkatietoanalyysin harjoitusohje

Itsearviointilomake

MAA-240: Kasvillisuus ja hyötykasvit (7.lk)

Tekijät: Susanna Stenberg, Lauri Äikäs ja Kaisa Österholm

Tuottamamme materiaali liittyy perusopetuksen 7. luokan opetuskokonaisuuteen S3 Elämän perusedellytykset maapallolla. Materiaalissa käsitellään kasvillisuusvyöhykkeitä hyötykasvien kautta. Oletuksena materiaalissa on, että ilmastovyöhykkeet on käsitelty aiemmin, esimerkiksi edellisellä oppitunnilla.

Luomamme materiaali on PowerPoint esitys, jonka alussa on tarkoitus käydä läpi teoriaa mielellään keskustellen. Tähän tueksi Power Pointissa on kuvadiat seitsemästä eri kasvillisuusvyöhykkeesta, sekä diat, joissa kukin kuva on liitetty kartalle. Kuvien avulla voidaan keskustellen ja oppilailta innostavasti kysellen pohtia eri kasvillisuusvyöhykkeiden tunnuspiirteitä ja niihin vaikuttavia syitä.

Tämän jälkeen kasvillisuusvyöhykkeitä pyritään konkretisoimaan hyötykasveihin liittyvän tehtävän avulla. Tehtävän voi toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla mutta tarkoituksena olisi, että diat joissa on hyötykasvien kuvia, tulostetaan ja jaetaan ryhmille niin, että jokainen ryhmä saa oman kasvin tutkittavaksi. Mahdollisuuksien mukaan voi myös tuoda luokkaan aitoja esimerkkikasveja oppilaiden tutkittavaksi. Oppilaat etsivät vapaasti netistä tietoa kasveista ja vastaavat annettuihin kysymyksiin (tehtävän kuvaus ja kysymykset löytyvät tiivistettynä alta, kysymykset ovat myös PowerPointissa). Lopuksi jokainen ryhmä saa esittää tuloksensa muulle luokalle, ja yhdistetään kasvi oikeaan vyöhykkeeseen. Tehtävässä voidaan käyttää apuna esimerkiksi Classroomia, jonne oppilaat voivat jakaa vastauksensa, jolloin kaikki saavat oppitunnin jälkeen käyttöönsä sekä kuvat että vastaukset tehtävään. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat tehdä itsenäisesti muistiinpanot muiden esityksistä tehtävän läpikäynnin yhteydessä.

PowerPoint esityksen kommenttikentässä on lisää ohjeita opettajalle.

Oppitunnin rakenne

  • 75 min tunti
  • Ilmastovyöhykkeiden ja edellisen oppitunnin kertaus 5 min
  • Teoriaa kalvojen avulla keskustellen 15 min
  • Tehtävän pohjustus 5 min
  • Tehtävän teko 30 min
  • Tehtävän läpikäynti 20 min

Power Point -esityksen ja siihen liittyvät materiaalit löytyvät linkistä: https://tinyurl.com/yb234tmg

Tulostettavat tehtävämateriaalit löytyvät linkistä: https://tinyurl.com/yavxfppd

HUOM! Tehtävämateriaalissa ei ole erillistä lähdeluetteloa. Kuvien lähteet ovat samat, kuin PowePoint-esityksessä. Osassa lähdetiedoista on näkyvissä esimerkiksi kasvin nimi, joten lähdetieto ei voi tehtävässä olla näkyvillä ilman, että vastaukset paljastuvat. Kaikkien materiaaleissa käytettyjen kuvien lähdetiedot on kerätty PowerPoint-esityksen loppuun omaksi diakseen. Lisäksi lähdetiedot löytyvät erikseen yksittäisten diojen kommenteista. Vaikka kuvaa on käytetty esityksessä useamman kerran, se löytyy lähdetiedoista vain kerran mainittuna.

Tehtävä

  1. Oppilaat jaetaan ryhmiin
  2. Jokaiselle ryhmälle jaetaan hyötykasvinäyte tai tuloste (tai molemmat)
  3. Oppilaat etsivät Internettiä ja muuta iheismateriaalia hyödyntäen vastaukset kysymyksiin kasvista:
  •  Mikä kasvi on kyseessä? Mihin sitä käytetään? 
  • Missä kasvi kasvaa? Mikä kasvillisuusvyöhyke? 
  • Mistä kasvin ominaisuuksista kasvupaikan voi päätellä? 

 

 

MAA-240: Teollisuus globaalissa taloudessa

MAA-240: Lukion GE3 – Teollisuus globaalissa taloudessa

Tekijät: Noora Rinne ja Henrik Helanne

Intro: Mitä on teollisuus ja miten se näkyy meissä?

  • Oppilaat pohtivat muutaman minuutin parin kanssa tai koko luokka yhdessä Flingan/ Padletin/ taululle piirrettävän ajatuskartan avulla miten teollisuus näkyy meissä (esim. vaatteet, tavarat jne.), mitä teollisuudesta tulee mieleen ja mitä siihen liittyy.
  • Lyhyt vastausten purku: Onko tämä koko todellisuus, mitä kaikkea muuta teollisuuteen liittyy?

Intro toimii aiheeseen aktivointina, ajatusten herättäjänä sekä testinä siitä, kuinka perillä oppilaat on käsiteltävästä aiheesta (Kuva 1. mitä testiluokka sai aikaiseksi).

Kuva 1. Testiluokan ajatukset teollistumisesta Flinga-oppimisympästistössä.

 

Teoriaosuus teollisuudesta opettajajohtoisesti

 Mitä teollisuus on? 

  • Tuotanto jaetaan alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin
  • Teollisuudessa valmistetaan raaka-aineista jalostettuja tuotteita
  • Teollisuus jaetaan eri toimialoihin esim. metsä-, teknologia-, elintarvike-, metalliteollisuus jne.

Teollistuminen ja teollinen kehitys maailmassa

  • Lähtenyt liikkeelle Länsi-Euroopasta ja levinnyt sittemmin tietyille alueille (Pohjois-Amerikka, Aasia jne.). Havainnollistetaan esimerkiksi kartan ja taulukoiden avulla.

Teollisuuden sijoittuminen

  • Teollisuuden sijoittumiseen vaikuttaa mm. pääomat, markkinat, raaka-aineet, työvoima, liikenneyhteydet, yleinen toimintaympäristö sekä esimerkiksi energian saanti ja hinta.
  • Globalisaation ja maailman talouden merkitys:
    • Pääomien vapaa liikkuvuus, globaalit kilpailu ja markkinat, Kiina-ilmiön syntyminen, monikansallisten yritysten toiminta, globaalit alihankintaketjut, informaatioteknologian mahdollisuudet, vapaa kauppa

 

Tehtävä “The Globe of Economic complexity” – Maailman monimutkainen talous

Internet-osoite : http://globe.cid.harvard.edu/?mode=gridSphere&id=CH

  • Sivustoa pääsee itse tutkimaan valitsemalla “visualize data”
  • Hieman raskas nettisivu, jos ei toimi, kannattaa koittaa eri selaimilla
  • Kartalla 1 piste tarkoittaa 100 miljoonaa dollaria vientiä
  • Sivuston käyttöön liittyvät yksinkertaiset ohjeet (Kuva 2.)

 

Kuva 2. Ohjeet The Globe of Economic complexity -sivuston käyttöön. Lähde: Kuvakaappaus http://globe.cid.harvard.edu/?mode=gridSphere&id=CH -osoitteesta.

 

Harjoituksen ohjeistus

Oppilaat tutustuvat sivustoon parin kanssa / itsenäisesti ja pohtivat seuraaviin kysymyksiin vastauksia:

  • Miten teollisuuden eri osa-alueet (alareunasta valittavissa olevat) ovat jakautuneet alueellisesti maapallolla?
  • Mitkä alareunan osa-alueista kuuluvat teollisuuteen ja mitkä kuuluvat enemmän alkutuotantoon?
  • Mitkä maat / alueet erottuvat? Miksi?
  • Mitkä ovat monipuolisimpia alueita tuotannoltaan ja mitkä yksipuoleisimpia?
  • Tarkastele seuraavia maita/alueita tarkemmin, mitä erityistä voit päätellä niiden teollisuudesta ja viennistä: (Voi myös jakaa luokan ryhmiin, joissa keskitytään yhteen seuraavista, ja haetaan lisäksi esim. Internetistä syitä)
    • Kiina
    • Intia
    • Afrikka (Saharan alue ja Kongo vs. Nigeria ja Etelä-Afrikka)
    • Yhdysvallat ja Kanada
    • Saudi-Arabia
    • Eurooppa
    • Suomi
    • Muoviteollisuus (Plastics and Rubbers)

Harjoituksen tavoitteena havaita mm.

  • Teollisuuden selkeä keskittyminen tietyille alueille maapallolla
  • Muutokset mitä viime vuosikymmeninä on tapahtunut: tuotantoa on siirtynyt ennen kaikkea halpamaihin, esim. Aasiaan
  • Lähes kaikkialla jonkinlaista tuotantoa (alkutuotantoa / palveluita), vaikka ei välttämättä teollisuutta
  • Globaalit yhteydet maapallolla
  • Teollisuuden eri osa-alueiden (tuotannon / viennin) alueellisuus ja yksipuolisuus joillain alueilla

Lisätehtäviä / Kotitehtäviä:

  • Pohdi teollisuuden hyviä ja huonoja puolia
  • Pohdi millaisia vaikutuksia tulevaisuuden robotisaatiolla saattaisi olla teollisuudelle ja esimerkiksi Kiina-ilmiölle?
  • Teollisuustuotannon mukaan maailman suurimmat valtiot – sanaristikko (sijaintitiedoilla), tehdään esim. Google Mapsin avulla: https://crosswordlabs.com/pdf/teollisuustuotannon-mukaan-maailman-suurimmat-valtiot

 

MAA-240: Pakolaisuutta käsittelevä tehtävä MapMaker Interactiven avulla

GE4: Pakolaisuutta käsittelevä tehtävä MapMaker Interactiven avulla

Tekijät: Sanni Hannula, Nelli Aalto ja Paavo Kettunen

Teimme Maantieteen didaktiikkaa käytännössä -kurssilla lopputyönä lukion Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta -kurssille soveltuvan opetusmateriaalin ja tehtävän. Materiaalimme aiheena on pakolaisuus ja tehtävässä hyödynnetään National Geographyn MapMaker Interactive -karttatyökalua.

Oppitunnin materiaalit löytyvät alla olevan linkin takaa. Materiaali on Google Driveen tehty Slides-esitys, joka vastaa siis käytännössä PowerPointia. Pyydämme, että lataatte materiaalin omalle tietokoneellenne ennen kuin teette mahdollisia muokkauksia. Tällöin kaikille säilyy sama pohjamateriaali. 🙂

Linkki materiaaliin: https://docs.google.com/presentation/d/1sg_0J2h__8cmElSPBUVxFj25Pmk9mODAk2gb8J_ubGU/edit?usp=sharing

Tältä pitäisi materiaalin ensimmäisen dian näyttää!  Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Refugees_on_a_boat.jpg

 

Oppitunnin rakenne

Opetusmateriaali on rakennettu seuraavanlaisen rungon mukaan:

  1. Motivaatiokuva pakolaisveneestä, josta mahdollista keskustelua. Alkuun voi liittää esimerkiksi uutisia aiheesta tai kartoittaa oppilaiden mielipiteitä ja ennakko-oletuksia pakolaisuudesta.
  2. Käsitteet haltuun. Mikä on pakolainen? Entä turvapaikanhakija tai siirtolainen?
  3. Esitellään MapMaker -ohjelma ja sen toimintoja.
  4. Oppilaat tekevät itsenäisesti tehtäviä.
    1. MapMakerissa on valmiina tekemäämme materiaalia, johon kuuluu osana videoita pakolaisista eri puolelta maailmaa. Videot voi ohjeistaa katsomaan jo ennen tunnin alkua kotona tai sitten tunnilla kuulokkeiden kanssa. Videoiden katseluun kannattaa varata aikaa ja hieman alustaa ja purkaa niiden sisältöä.
  5. Tehtävien läpikäynti. Olemme koonneet oikeita vastauksia kuvien kanssa diojen loppuun.

MapMaker Interactiven käyttö

Dioihin olemme koonneet kuvallisia ohjeita karttapalvelun käyttöön. Oppitunnilla saattaa kuitenkin olla tehokkaampaa avata itse ohjelma ja näyttää “livenä”, kuinka homma toimii. MapMaker on laaja, mutta lopulta varsin yksinkertainen karttaohjelma, josta löytyy karttoja moneen eri tarkoitukseen. Tätä tehtävää varten olemme valinneet näkyville pakolaisuutta kuvaavia teemakarttoja. Tarkempia ohjeita MapMakerin käyttöön löytyy mm. lyhyiden Youtube-videoiden muodossa National Geographyn omalta kanavalta: https://www.youtube.com/watch?v=gLgV_y-Yhxo

Toivottavasti materiaalista on iloa ja apua monille! Jos siihen liittyen ilmenee kysyttävää, niin laittakaa viestiä. Käytämme kaikki etunimi.sukunimi [at]helsinki.fi sähköpostia!

 

MAA-240: Ehtyvät luonnonvarat (GE1)

Tekijät: Anette Markula, Mira Kylliäinen ja Marjut Kaarsalo-Koskela

Ehtyvät luonnonvarat – Tuntisuunnitelma

Tuntimme on kiertopistetyöskentelytunti luonnonvaroista. Tunti on erityisesti suunniteltu lukion ensimmäisen kurssin (GE 1) puitteisiin, mutta sitä voi hyvin hyödyntää myös muilla lukion kursseilla.

Kiertopisteillä opiskelijat tekevät monipuolisia tehtäviä, joissa hyödynnetään erilaista geomediaa ja paikkatietosovelluksia. Oppilaat pääsevät myös harjoittelemaan lähdekritiikkiä, tutustumaan uutisointiin luonnonvaroista sekä pohtimaan omia mielipiteitään ja asenteitaan liittyen luonnonvarojen kulutukseen. Punaisena lankana kaikissa pisteissä on näiden luonnonvarojen ehtymisen linkittyminen fossiilisten polttoaineiden käyttöön, metsien ja monimuotoisuuden vähenemiseen, eroosioon ja aavikoitumiseen sekä väestön kasvuun. Pisteiden tehtävät ovat tapausesimerkkejä kustakin aihepiiristä ja niiden tarkoitus on herättää ajatuksia ja tuoda konkretiaa luonnonvarojen ehtymiseen.

Kaikki tunnilla tarvittavat materiaalit löytyvät tästä postauksesta, ja opettajan täytyy vain valita ja luoda sähköinen alusta, jolla jakaa kiertopistemonisteet ryhmille (esim. Classroom, Padlet, Flinga…). Yhdellä pisteellä täytetään ristikko, joka täytyy tulostaa kaikille ryhmille, ja  kiertopistemonisteet löytyvät tämän postauksen lopusta. Oppilaita kannattaa ohjeistaa ennen tuntia, että heillä tulisi olla mukana kännykät/kannettavat, kuulokkeet sekä Google Earth -ohjelma asennettuna koneelle (huom.  selainversio ei riitä!). Kannettava on parempi vaihtoehto kuin kännykkä, mutta riittää, että jokaisessa ryhmässä ainakin yhdellä oppilaalla on kannettava, kuulokkeet ja Google Earth asennettuna.

Tunnin kulku

Opettajan alkuvalmistelut ja materiaalit

  • Lataa materiaalit täältä 
  • Kahootin linkki: https://play.kahoot.it/#/k/52ca0329-8c56-45d7-a3b2-a9586a0b024a
  • Luo sähköinen alusta, jossa voit jakaa opiskelijoillesi kiertopisteiden materiaalimonisteet, ja lisää materiaalimonisteet sinne
  • Ennen tuntia: ohjeista opiskelijoitasi asentamaan Google Earth koneelle (selainversio ei riitä), ja ottamaan tunnille mukaan kannettavat ja kuulokkeet. Riittää, että jokaisessa ryhmässä yhdeltä opiskelijalta löytyvät nämä.
  • Tulosta kaivannaispisteen ristikko jokaiselle ryhmälle
  • Tee ryhmäjako: tunti on suunniteltu siten, että ryhmiä on neljä ja jokaisessa ryhmässä on viisi opiskelijaa. Jos ryhmässä on enemmän/vähemmän jäseniä, opiskelijoiden täytyy soveltaa hieman työnjakoa sen suhteen, kuka tutustuu mihinkin materiaaliin.

Alustus

Tunti aloitetaan motivoinnilla tarkastelemalla koko luokan kanssa sivustoa (http://www.worldometers.info/fi/​​), jossa näkyy väestön kasvu reaaliajassa (ja myös muita luonnonvaroihin liittyviä reaaliajassa muuttuvia lukuja). Tämän jälkeen opiskelijoita orientoidaan aiheeseen ohjaamalla heitä pohtimaan omia mielipiteitään luonnonvarojen käytöstä lyhyen Kahoot-kyselyn avulla.

Kiertopisteet

Jokaisella pisteellä on materiaalipaketti viidelle opiskelijalle, ja pisteillä on tarkoitus, että opiskelijat tutustuvat aina ensin omiin materiaaleihinsa. Tämän jälkeen he tekevät yhteiset keskustelutehtävät (kaivannaispisteellä ristikko) toimien oman materiaalinsa asiantuntijana. Oppimisen kannalta on erittäin tärkeää, että opiskelijat ehtivät tehdä nämä yhteiset keskustelutehtävät, joten opettajan kannattaa huolehtia, että opiskelijat ehtivät tekemään ne jokaisella pisteellä eivätkä tutustu liian kauaa materiaaleihin. Monilla pisteillä materiaalia on runsaasti tylsistymisen välttämiseksi. Halutessaan opettaja voi karsia materiaalia ja yhdessä tehtäviä keskustelutehtäviä, jotta aika riittää oman luokan työskentelyyn.

Tunti on suunniteltu siten, että jokaisen pisteen ehtii käydä 15 minuutin aikana, jos käy materiaalit läpi ripeästi. Materiaalin voi myös jakaa useammalle tunnille. Halutessaan opettaja voi siis esimerkiksi ottaa tunnilla käsittelyyn vaikka vain kaksi pistettä, jolloin aiheista keskustelemiseen ja materiaaleihin tutustumiseen jää enemmän aikaa. Pisteiden tehtäväpaperit toimivat myös sellaisenaan yksittäisinä ryhmätöinä tai välipaloina muuhun opetukseen.

Yhteenveto ja purku

Kiertopisteiden jälkeen opettaja kertoo vielä koko ryhmälle yhteenvetona muutamia tärkeitä faktoja luonnonvaroista. Tunnin lopuksi tehdään mielipidejana (väitteet Powerpoint-slideissa), jonka ansiosta opiskelijat voivat pohtia omien mielipiteidensä ja asenteidensa mahdollista muuttumista opittuaan lisää luonnonvaroista.

Tuntisuunnitelma taulukkona

MAA-240: Paikkatiedon visualisointi ja teemakartat

Tekijät: Jiri Lilja ja Laura Ahola

Tämä kokonaisuus liittyy paikkatiedon visualisointiin. Ensin tarkastellaan lyhyesti paikkatiedon visualisointia teoriatasolla. Tämän jälkeen käydään läpi eri lähteistä (mm. Yle, THL, Iltalehti ja Helsingin Sanomat) peräisin olevia teemakarttoja sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Viimeisenä on tehtävä, jossa tehdään paikkatietoikkunassa oma teemakartta.

Powerpoint esitys löytyy tämän linkin takaa: https://tinyurl.com/teemakartat

  • Paikkatiedon visualisointi:
    • Visualisoidaan taulukoin, kaavioin tai kartoin​
    • Kokonaiskuvaan ja selkeyteen vaikuttavat käytetyt värit ja merkit​
    • Neljä peruselementtiä, joilla asiat voidaan esittää:​
      • Pisteet​
      • Viivat​
      • Alueet​
      • Kappaleet (kolmiulotteiset esitykset)​
    • Hyvän kartan ominaisuudet: kuvattava asia/alue, koordinaatit, pohjoisnuoli, mittakaava, legenda…

 

  • Paikkatietoaineisto:
    • A) Rasterimuoto
        • Tasasuuruiset ruudut eli pikselit​
        • Kaikki tieto samassa kuvassa​
        • Tarkkuus riippuu pikselien koosta​

        Pikseli = kuvan pienin yksikkö, kuvaa tiettyä aluetta​

    • B) Vektorimuoto
      • Ei pikseleitä, kohteet kuvattu geometrisin muodoin
      • Sisältää vain yhdentyyppistä aineistoa kerrallaan
        • samassa vektorikuvassa usein eri tietokantatasoja
      • Tarkkuus ei heikkene tarkasteluetäisyydestä huolimatta

 

  • Paikkatietoaineisto sisältää:
    • Ominaisuustietoa kohteesta ​
    • Piirretyn kappaleen geometrian​
    • Kohteen kuvaustekniset tiedot​
    • Topologiatiedot​
    • Metadataa eli tietoa tiedosta
      • Paikkatietoaineistot muuttuvat helposti ”raskaiksi”, joten niitä voidaan keventää sijoittamalla paikkatietoa eri tietokantoihin. Tällöin tietoa merkitään usein numeroin ja se esiintyy eri taulukoissa, jotka liittyvät toisiinsa.
      • Asetetaan tasoiksi ja saadaan kuva reaalimaailmasta yksinkertaistetussa muodossa​
    • ​Relaatiotietokannat = yhdistävät eri aineistoista saatuja paikkatietoja

 

  • Teemakartat
    • Pääroolissa ilmiön esittäminen, muu aineisto esim. nimistö kartanluvun tukena​ (diaesityksessä karttaesimerkit)
      • 1) maastoteemakartta​2) tilastoteemakartta​3) pistekartta​4) virtauskartta​

        5) kartogrammit​

        6) koropleettikartat​

        7) isaritmi- ja isopleettikartat​

        Teemakartta = karttajoka visualisoi tiettyä ilmiötä tai alueellista tietoa

  • Teemakartoilla vaikuttaminen 
    • Hyvä teemakartta kuvaa sisältöä puolueettomasti ja luotettavasti​
    • Propagandan, politiikan ja eri hankkeiden aloittamisen väline​
    • Tutkimuksessa ei saa olla halutun tuloksen esittämistä varten vaan puolueeton analyysin lähde​
    • Kartan tekijän vastuu: tiedon esittäminen mahdollisimman puolueettomasti
    • Kartan lukijan vastuu: kriittinen suhtautuminen, taustojen ja julkaisupaikan pohdinta

Hyvät ja huonot kartat 

  • Törmäämme lähes päivittäin jonkinlaisiin karttoihin, tässä harjoituksessa tutustutaan erilaisiin teemakarttoihin
  • Diaesityksessä on erilaisia karttoja tai linkkejä karttoihin. Tarkoituksena luokassa pohtia, mikä kyseisissä kartoissa on hyvää ja mitä kartoissa voisi kehittää. Esimerkiksi jokaisen kartan kohdalla ensin keskustelua parin kanssa, jonka jälkeen yhdessä.
  • Tarkoituksena on kehittää oppilaiden kartanlukutaitoa ja kriittisyyttä karttoja kohtaan
  • Tässä muutamia kommentteja jokaisesta kartasta helpottamaan:

Ensimmäinen kartta: 

Peters vs Mercator Projection Comparison [1229×782] from MapPorn

  • – Herättelee oppilaita ajattelemaan eri projektioiden merkitystä – tarkoituksena luokassa parin kanssa pohtia näiden kahden projektion hyviä ja huonoja puolia sekä mihin näitä  projektioita voi käyttää

Toinen kartta:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002688735.html

  • – Pointteja:
    • Punaisesta keltaisen kautta siniseen kulkeva väriskaala ei ole selkeä
    • Portugalin ja Espanjan välinen raja ei näy, koska tummanpunainen väri peittää sen
    • (Kartassa voisi näkyä koko Suomi ja Ruotsi sekä Iso-Britannian ja Irlannin fontti voisi olla yhtenevä muiden valkeiden fonttien kanssa)

Kolmas kartta:

https://yle.fi/uutiset/3-797896​

  • – Pointteja:
    • Ei ole tässä tapauksessa luontevaa esittää valtioita liukuvalla väriskaalalla tumman punaisesta keltaisen kautta vihreään, koska ei ole kuvattu mitään muuttujaa.
    • Kartalla mm. Venäjä vaikuttaa tummanpunaisesta väristä johtuen uhkaavalta tai negatiiviselta, kun taas vain Saksan ja Suomen väriksi on valittu vihreä, jonka voi yhdistää positiiviseen.
    • Kaliningrad ei ole yhtenevän värillä muun Venäjän kanssa
    • Ukrainan ja Romanian väliin muodostunutta Moldovaa ei ole nimetty
    • Onko projektio huono vai miksi kartta vaikuttaa itä-länsi suunnassa venytetyltä?

Neljäs kartta

https://thl.fi/attachments/Tupakka/kt_2103_maakuntakartat_nuuskaaminen_pojat.pdf

  • -Pointteja:
    • Värit. Ei millään tavallaa looginen tai sopiva väritys koropleettikarttaan
    • Luokkia on todella monta. Voisiko joitakin yhdistää?

Viides kartta ja kuudes kartta:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712012200555444_u0.shtml ja https://blogs.helsinki.fi/jiri

  • -Pointteja:
    • Molemmissa kartoissa luokat menevät päällekkäin
      • Iltalehden kartassa väriskaala on luonteva, mutta luokkien koot eivät. Korkeimmassa luokassa vaihteluväli on 1260-10100 ja toiseksi korkeimassa 955-1260.
      • Iltalehden kartasta puuttuvat pohjoisnuoli ja mittakaava
      • Itse tekemässäni kartassa kahden päällekkäisen muuttujan väritykset eivät ole selkeitä. Kartasta eivät erotu eri alueet kunnolla.
      • Omassa kartassani alueen rajaus ei ole luonnollinen, on kuvattu Etelä-Suomea, mutta aluerajaus on mielivaltainen

Kahdeksas kartta: 

https://blogs.helsinki.fi/jiri

  • -Pointteja:
    • Värit melko hyvät, toisen muuttujan pisteet eivät kuitenkaan täysin erotu tummimman punaisesta väristä
    • Luokat menevät päällekäin
      • Kartan muuttujat korreloivat keskenään, mutta on osattava tulkita, että keskimääräiset tulot ja turvavyön käyttö prosentti korreloivat todennäköisesti jonkin kolmannen muuttujan takia (koulutus). Olisi voitu verrata koulutusta näihin kahteen muuttujaan erillisillä kartalla
      • Kartta on kuitenkin selkeä. Värit erottuvat toisistaan, paikannimet on kuvattu ja mittakaava ja pohjoisnuoli ovat kartalla.

Teemakartan tekeminen paikkatietoikkunassa:

Oppilaat saavat tunnilla perehtyä Paikkatietoikkunaan ja teemakarttojen tekoon. Sotkanet tarjoaa todella paljon erilaista valmista tilastoaineistoa. Oppilaat saavat selailla aineistoja ja luoda sieltä teemakartan oman kiinnostuksensa mukaan.

Ohje:

Avaa Paikkatietoikkuna (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi)​

  1. Valitse vasemmasta pystypalkista kohta ”Teemakartat”, jonka jälkeen aineistohaku​
  2. Valitse aineiston tarjoajaksi Sotkanet​
  3. Tutustu eri aineistoihin ja tee haluamastasi aineistosta oma teemakartta​
  4. Kokeile luokittelutavan ja värien muokkaamista ”Luokittelu” ​
  5. Valitsemasi aineistot siirtyvät ”Valitut tasot” valikkoon, jossa voit muokata ja poistaa karttatasoja

Kuva 1, kuvallinen ohje teemakartan tekoon paikkatietoikkunassa.

Kotitehtävä oppilaille:

  • Tee Paikkatietoikkunassa teemakartta valitsemastasi aineistosta. Valitse sopiva luokittelu ja värit. Lähetä kuva (Print Screen/Snipping Tool) kartasta ja kerro lyhyesti, mitä karttasi esittää, mitä siitä voidaan tulkita sekä miksi valitsit kyseiset värit ja luokituksen.

MAA-240: Gymnasiet GE3, rita och tolka befolkningsdiagram

Lär dig göra befolkningsdiagram på LibreOffice Calc!

Gjord av: Sophie Aminoff, Nina Sund och Annika Stormbom

Uppgiften är menad för elever som går kursen GE3. För att eleverna lätt och smidigt ska lära sig att göra befolkningsdiagram i sin egen takt har vi gjort en video som steg för steg visar vad som krävs för att göra diagrammet i LibreOffice Calc. Efter att eleverna har gjort sitt diagram får de analysera diagrammet med hjälp av uppgifter, som de gör parvis.

Uppgiften passar bra i samband med t.ex. repetition av den demografiska transitionsmodellen, som antingen kan ha varit temat för en tidigare lektion eller alternativt under början av samma lektion.

Målen med uppgifterna är följande:

Kunskapsmål: Kunna tolka befolkningsdiagram.
Färdighetsmål: Kunna producera befolkningsdiagram med hjälp av LibreOffice Calc.
Affektiva mål: Kunna bedöma det mänskliga välståndet i olika delar av världen.

Material som behövs för lektionen: 

  • En dator (som färdigt har LibreOffice installerat) samt hörlurar för varje elev
  • Youtube-video (3,5min) som demonstrerar processen i LibreOffice Calc  https://goo.gl/N4wvw8 
  • Material för att göra tre olika slags befolkningsdiagram, data hämtat från census.gov (bifogade som Excel-tabeller):

Land A

Land B

Land C

  • Material för extrauppgift (bifogad som Excel-tabell):

Förenade Arabemiraten 2016

  • Uppgifter att göra på basis av de färdiga diagrammen
  • Facit och färdigt gjorda diagram (längst ner i bloggen)

Materialet kan delas med eleverna via önskat forum (t.ex. Moodle, GoogleDocs/Classroom eller OneDrive).

Uppgifterna och genomgången går att göras på ungefär 30–40 min enligt följande:
Inledning till uppgiften samt indelning i par: 5 min
Befolkningsdiagramuppgifter: 15 min
Diskussion i större grupper och genomgång av uppgift: 20 min

Till läraren:

Efter introduktion av uppgiften delas eleverna in i par, antingen genom en lek eller så att de själva får välja vem de arbetar med. Varje par blir sedan tilldelat bokstaven A, B eller C, vilken motsvarar namnet på materialet de ska arbeta med. Instruktionerna till uppgiften ges och eleverna får sätta igång med arbetet. Befolkningsdata är färdigt uppställt i en tabell med minustecken framför männens data.

Eleverna arbetar självständigt med hjälp av videon, men läraren går runt och hjälper vid behov. Då de gjort sina diagram ska de i sina par fundera över frågorna i uppgiften. Ifall en del blir färdiga fort får de göra en extra uppgift.

Då alla är färdiga med diagrammen kan läraren be alla som arbetat med data A respektive B och C sätta sig tillsammans och diskutera ifall de kommit till samma slutsatser. Alternativt kan eleverna bilda ”expertgrupper” med en elev från A, B och C i varje grupp där de förklarar sina resultat för varandra.

Till sist gås uppgiften igenom med hela klassen. Läraren visar de färdiga diagrammen och ber eleverna berätta vad de kommit fram till. Då de svarat och gissat vilket land det är frågan om ges facit och läraren går genom hur diagrammet kan tolkas. Ifall flera gjort extra uppgiften kan den också snabbt gås igenom.

Instruktioner till eleverna:

Övning för att rita och tolka befolkningsdiagram

Arbeta parvis. Ladda ner befolkningsdata antingen för land A, B eller C via de bifogade filerna. Öppna sedan data i LibreOffice Calc.

Följ instruktionerna i videotutorialen för att göra ditt befolkningsdiagram: https://goo.gl/N4wvw8

Besvara följande frågor utgående från ditt diagram:

  1. Vilken fas i den demografiska transitionsmodellen befinner sig landet i? Motivera.
  2. Vilket land tror ni beskrivs i diagrammet? Motivera.
  3. Hur tror ni framtiden ser ut för landet utgående från befolkningsdiagrammet?

Vi går genom frågorna tillsammans i slutet av lektionen.

Om det blir tid över, gör ett befolkningsdiagram av datat för Förenade Arabemiraten och fundera över dess struktur.

Facit:  

Land A = Niger, fas 2
Land B = Indien, fas 3
Land C = Finland, fas 4–5

MAA-240: Lukio GE4, paikkatieto ja sen analyysi

Paikkatieto ja sen analysointi, GIS se kannattaa!

Tekijät: Rosanna Lindgren, Sonja Vanhanen, Elisa Hanhirova

Kuva joka selittää paikkatietoaineiston koostumista useista osa-alueista

Kuva: https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/geographic-information-system-gis/

Mikä paikkatieto?

  • sijaintiin sidottua ominaisuus- eli attribuuttitietoa

esimerkiksi:

○tietoa tietyn postinumeroalueen asukkaista

○tietoa yrityksen palveluista, jotka saat esim. kännykkäsovelluksesta

○tietoa kaupungin säästä

http://www.vesseli.fi/paikkaoppi/abc.htm

Paikkatiedon tuottaminen

  • Paikannuslaitteet: GPS
  • Video esimerkki, miten GPS toimii? https://www.youtube.com/watch?v=lWcAen3PIk4
  • Ominaisuustiedon kerääminen esim. kyselytutkimusta
  • Paikkatietojärjestelmä eli GIS
  • Nykyään paikkatietoa tuotetaan paljon vapaaehtoisvoimin ja sinäkin tuotat sitä tietämättäsi esim. sosiaalista mediaa käyttäessäsi (mikäli sijaintitietosi näkyvät)

Mikä GIS?

Katsotaan video https://www.youtube.com/watch?v=kEaMzPo1Q7Q

Sitten Kahoot, katsotaan jäikö mitään mieleen

Jos opettaja kirjautuu osoitteeseen http://kahoot.com ja klikkaa Find Kahoots ja kirjoittaa hakukenttään Mikä GIS?, löytyy valmiit 4 kysymystä käytettäväksi. Opettaja klikkaa play ja classic, jolloin pelin pinkoodi tulee näkyviin

Oppilaille:

  • mene älypuhelimella osoitteeseen kahoot.it
  • anna pelin pinkoodi (ja jokin pelaajanimi)

Mikä GIS?

  • Geographic Information System
  • Paikkatietojärjestelmä muodostuu:

Kuva joka selittää paikkatiedon osa-alueita

Kuva: https://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/

  • GIS:illä tuotetaan, tallennetaan, hallitaan, analysoidaan ja esitetään paikkatietoa

Paikkatieto-ohjelmistoja (kaikille ei ole wikipedia artikkelia)

Paikkatiedon analysoinnista on hyvät esimerkit Manner 4 kirjan aukeamalla

Päällekkäisyysanalyysiä paikkatietoikkunalla

Paikkatietoikkuna esimerkkitehtävän ohje (opettajalle, jos haluaa näyttää luokassa oppilaille)

Karttatasojen päällekkäistarkastelu

Tarkastele Paikkatietoikkunaan valmiiksi valittuja päällekkäisiä karttatasoja. Saat tasot näkyviin tehtävässä annetusta linkistä. Voit muuttaa tasojen läpinäkyvyyttä valitut tasot-valikosta, tai piilottaa tason kokonaan näkyvistä.  Valittujen tasojen järjestystä voi muuttaa raahaamalla hiirellä. Sivun oikeassa laidassa on zoomaus-työkalu, jolla voit suurentaa tai pienentää karttanäkymää. Kartalla pääsee liikkumaan hiirellä raahaamalla. Karttaselitteet-valikosta voit katsoa, mitä kullakin karttatasolla näytetään. Tehtävään ei tarvita paikkatietoikkuna-tunnuksia.

Esimerkkitehtävä. Tarkastele Suomen valtion omistamia- ja yksityisten mailla olevia luonnonsuojelualueita ja vuoden 2009 kasvupaikkaluokitusta (Linkki: http://51.fi/cb4).

 

Millaisia kasvupaikkatyyppejä suojelualueet pitävät sisällään? Anna 3 esimerkkiä.

Vertaile valtion ja yksityisten suojelualueiden kokoa ja sijaintia. Mitä havaitset? Voit piilottaa kasvupaikka-tason, jotta suojelualueet erottuvat hyvin.Onko luonnonsuojelussa mielestäsi eroa esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä? Mitä eroja havaitset?

Kotitehtävät Paikkatietoikkuna

Tutustu Helsingin ja Espoon alueiden tulvariskialueisiin ja vertaa niitä alueen asutustiheyteen. Aineistoon pääset tästä: https://goo.gl/xdw7V2.

a) Tutki Asuinalueet – kartan tiedoista, millaisia asutusalueita karttaan on esitetty (Karttatasot -> Asuinalueet 2016 ->

b) Arvioi, onko pääkaupunkiseudun tulvariskialueella runsaasti asutusta

c) Miksi tälle tulvariskialueelle on keskittynyt paljon ihmistoimintaa? Voit lisätä karttaan ortokuvan taustaksi alapalkista, jolloin voit tarkastella asutusta ja kaupunkia paremmin.

Linkki ortokuvaan: https://goo.gl/uZ5LuF.

Jatka tulvariskialueiden tutkimista. Lisätään aineistoon korkeusmalli, jotta voidaan tarkastella syitä tulvariskialueeseen. Aineistoon pääset täältä: https://goo.gl/nPWjv1.

a) Miten korkeusvyöhykkeet ovat merkitty karttaan?

b) Millaisilla korkeusalueilla on kartan mukaan tulvariski?

Lisätään karttaan vielä meritulvan riskialueet 1/5a, ja 1/250a. 1/5a tulvariski tarkoittaa kerran viidessä vuodessa tapahtuvaa tulvaa, 1/250a taas kerran 250 vuodessa tapahtuvaa. Aineisto: https://goo.gl/dmjEmk.

c) Tarkastele miten nämä kaksi tulvariskialuetta eroavat toisistaan. Voit vaihdella karttatasoa Karttatasot välilehdeltä.

d) Millaisilla alueilla on tulvariski 1/5a tulvalla? Entä 1/250a? Miten ne vaikuttaisivat ihmistoimintaan näillä alueilla?

Extraa. Kenttätyö epicollectilla (ohjeet oppilaille)

KENTTÄTYÖOHJE Tekijät: Rosanna Lindgren, Elisa Hanhirova ja Sonja Vanhanen

Tehdään yhdessä pieni tutkimus joukkoliikenteen saavutettavuudesta.

Tekemistä oppitunnille:

1. Tutustu oheiseen Helsingin Sanomien artikkeliin nuorista, joita joukkoliikenteen huono saavutettavuus ärsyttää. (linkki: HS Kaupunki 15.9.2017 )

2.Pohdi, mitä etuja ja haittoja joukkoliikenteellä on ympäristön kannalta?

3.Pohdi joukkoliikenteen merkitystä omassa arjessasi: Hyötyjä? Haittoja? Toimiiko liikenne sinun kannaltasi hyvin? Olisiko yhteyksissä tai liikennekalustossa parannettavaa?

4.Keskustele aiheesta myös parisi kanssa. Kirjatkaa ajatuksenne ylös.

Itsenäinen pysäkki-aineiston keruu:

Paikanna ja kerää joukkoliikenteen asemia ja pysäkkejä oman kotisi lähiympäristöstä tai koulumatkasi varrelta. Sopiva määrä olisi noin 15 kpl. Tehtävä toteutetaan Epicollect5- kännykkäsovelluksella.

Lue huolella seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Pysäkkien keruun pitää olla valmiina —– mennessä, jolloin katsotaan yhdessä keruun tuloksia.

1.Lataa puhelimeesi Epicollect5- sovellus.

2.Avaa sovellus ja klikkaa Add Project.

3.Kirjoita hakukenttään.

4.Klikkaa projektia. Se tallentuu sinulle omiin projekteihin.

5.Nyt voit lisätä pysäkin projektin aineistoihin painamalla Add entry.

6.Pysähdy pysäkin tai aseman kohdalle ja päivitä sijainti, paina next.

7.Valitse julkisen liikenteen tyyppi pysäkille, paina next.

8.Tallenna vastaus. Lisää uusi vastaus painamalla taas Add entry.

9.Lataa tallennetut vastauksesi, kun olet kerännyt tarpeeksi pysäkkejä. Tallennetut pysäkit voi lopuksi ladata Upload now -painikkeesta

Epicollect projektin luominen (ohjeita opettajalle)

Opettaja pääsee luomaan epicollect tehtävän kirjautumalla osoitteeseen https://five.epicollect.net/ google-tunnuksilla.

Klikkaa create project ja muista laittaa access yleiseksi eli public ja visibility listed, jotta oppilaat pääsevät tehtävään kirjautumattakin.

Kirjoita tiedot ja paina create. Form builder valikosta pääset lisäämään haluttuja tietoja, joita oppilaiden pitää kerätä. Näistä ehdottoman oleellinen on location ja voit raahata sen hiirellä keskellä olevaan kysymyskenttään ja sitten voit laittaa question textiin vaikkapa Pysäkin sijainti.

Raahaa sitten vielä toiseksi kysymykseksi dropdown valikko, laita kysymykseksi pysäkin tyyppi, klikkaa ansver is required ja lisää possible ansver valikkoon vaihtoehdoiksi linja-auto, metro, raitiovaunu, juna (klikkaa add answer).

Lopuksi paina save project ja nyt se tallentuu sinulle omiin projekteihin. Kun oppilaat ovat keränneet datan, voit kirjautua uudelleen sisään ja näyttää datan projektistasi klikkaamalla view data. Ylhäällä olevasta valikosta voit näyttää pysäkit suoraan kartalla klikkaamalla map tai sitten voit ladata aineiston csv muodossa paikkatieto-ohjelmaan vientiä varten.