Oletko koskaan ajatellut, että nauraminen eri kielillä voisi olla erilaista? Nauru on globaali, inhimillinen ilmiö, joka koskettaa koko ihmiskuntaa – kielestä riippumatta. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin aivan yksilöllinen tapansa nauraa – joku höhöttää, toinen kikattaa ja joku muu saattaa vaikka vain hytkyä. Uniikeista naurutavoistamme huolimatta nauru on helposti tunnistettava ilmiö, joten jokaisen ihmisen naurussa on myös jotain samaa kuin kaikkien muidenkin nauruissa. Näistä naurun yhteistä piirteistä voimme valita elementtejä, jotka ovat redusoitavissa kirjalliseen muotoon, kuten haha, hehe, hihhihhii jne.

Nauramisen kirjoitettuun muotoon asettelemisessa ei sinänsä ole mitään uutta – esimerkiksi englannissa siitä on näyttöä jo vuodelta 995 (Menzer, 2004). Internetin ja pikaviestintäsovellusten myötä naurun kirjoittamisesta on tullut arkipäivää suurimmalle osalle internetin käyttäjistä ja naurua on alettu ilmaista alati kehittyvillä tavoilla. Onomatopoeettisten hahaha- ja hehehe-ilmaisujen lisäksi naurua ilmaistaan yleisesti lyhentämällä ilmaisu ”laughing out loud” muotoon lol. Tätä blogia kirjoittaessani lol on jo yksi vanhemmista ilmaisuista, jonka semantiikka on pikkuhiljaa alkanut muuttua, ja uusia, korvaavia muotoja keksitään ja leviää jatkuvasti lisää. Käyttöön on otettu myös laaja kirjo hymiöitä ja emojeja, jotta kommunikaatio olisi värikkäämpää ja selkeämpää. Yksi internetkielen ominaisuuksista onkin juuri puheenomaisen kommunikaation tavoittelu (Crystal, 2006).

Mutta entäpä kiinaksi? Onko nauramisen ilmaisun universaaleja piirteitä nähtävissä myös manner-Kiinan internetkielessä? Minkälaista variaatiota naurun ilmaisemiseksi on kehittynyt ja onko vaikkapa kirjoittajan ikä tekijä joka vaikuttaa naurun ilmaisemiseen tietynlaisessa muodossa?

Internet on ”ekosysteemi”, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen kommunikaation ja ilmiöiden leviämisen. Kiinan internet on erilainen. Se on suljettu (tai osittain suljettu) ekosysteemi. Jos tekisi mieli mennä YouTubeen tai selailla Twitteriä ja Instagramia, ei se olekaan niin yksinkertaista, koska suurin osa ulkomaalaisista sosiaalisen median alustoista on Kiinassa estetty. Se on luultavasti yksi syy siihen, että esimerkiksi mannerkiinalainen ja taiwanilainen nettikieli ovat kehittyneet eri suuntiin.

Pieni variaatiotutkimus

Nauru on minulle rakas asia. Kyllä, suomalaisenakin voin sanoa, että suorastaan rakastan nauraa! En ole hyvä vitsin kertoja, mutta se onkin sitten toinen tarina ja eri blogiteksti… No, joka tapauksessa, rakkaus nauramiseen johti siihen, että tein pienen variaatiotutkimuksen kiinalaisen internetkielen naurun ilmaisemisen varianteista.

Lähdin tutkimuksessa liikkeelle siitä, että kyselin muutamalta parikymppiseltä kiinalaiselta ystävältäni minkälaisia naurun ilmauksia he käyttävät nettikeskusteluissaan. He listasivat tietenkin onomatopoeettiset 哈哈 (haha)，呵呵 (hehe) ja 嘻嘻 (xixi), emojit, sekä kiinalaisen lol:n eli 笑死我了(xiao si wo le, kirj. nauraa kuollakseen). Näiden vanhojen tuttujen lisäksi oli yksi uusi tulokas: xswl – ilmaisun xiao si wo le akronyymi.

Näitä pohjatietoja mielessäni pitäen lähdin rohkeasti seikkailulle internet-viidakkoon, tavoitteenani löytää lisää tietoa. Halusin löytää erilaisia variantteja, niiden käyttömääriä sekä selvittää varianttien käytössä esiintyvää mahdollista ikäjakaumaa. Ensin tarvitsin siis tietoja käytetyimmistä sosiaalisen median alustoista ja käyttäjien ikäjakaumista, jotka löytyivätkin helposti. Tietojen perusteella valitsin kolme alustaa: Weibo, Douyin ja Kuaishou.  Weibon käyttäjät ovat ikäjakaumaltaan vanhimpia.  Etsin jokaiselta alustalta kommenttiketjuja, jotka kommentoivat hauskana pidettyä sisältöä ja keräsin noin sata netti-naurua sisältävää kommenttia kultakin alustalta. Jaoin sitten keräämäni tiedot viiteen kategoriaan: emojit, onomatopoeettiset ilmaisut, 笑死我了variantteineen, ”luovat” ilmaisut sekä latinalaista aakkostoa käyttävät ilmaisut.

Mielenkiintoista oli, että kaikilla alustoilla eniten käytettyjä olivat onomatopoeettiset ilmaisut. Nuoremman ikärakenteen alustoilla (Douyin ja Kuaishou) seuraavaksi eniten oli emojeja ja sen jälkeen kiinalaista lol-ilmaisua. Weibossa asia oli kuitenkin toisin. Siellä onomatopoeettisten ilmaisujen perässä hyvänä kakkosena tulivat ”luovat” ilmaisut, ja vasta sen jälkeen emojit jne. Onko kyse ikärakenteesta? Onko nettikieli köyhdyttämässä nuorempien kieltä – niin kuin usein pelätään. Vai onko mahdollista, että alusta vaikuttaa ilmaisujen valintaan? Weibo on twittermäinen alusta, joka alun perin perustuu kirjalliseen ilmaisuun, toisin kuin kaksi muuta alustaa. Voisiko iän sijaan syynä ollakin esimerkiksi identiteetti ja halu ilmaista luovaa identiteettiä muille käyttäjille?

On siis monta tapaa nauraa kiinaksi netissä, mutta yritämmekö samalla luoda itsellemme tietyn identiteetin? Ja miksi me ylipäänsä nauramme netissä tuhansien tuntemattomien kuullen?

Kirjallisuus:

Crystal, D. (2006). Language and the Internet. New York: Cambridge University Press.

Menzer, M. J. (2004, Jan.). Ælfric’s English ”Grammar”. The Journal of English and Germanic Philology, 106-124.

Pilvi Kraama

Teksti on kirjoitettu kurssitehtävänä kielten maisteriohjelman kurssilla Variaatio Aasian kielissä keväällä 2023.