Category: Yleinen

Viimeaikaiset muutokset kasvatus- ja opetusalan lainsäädännössä sekä koulujen ja päiväkotien toimintaympäristöissä asettavat yliopistollista opettajankoulutusta järjestävät toimijat uudenlaisten haasteiden eteen. Opettajan ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet ja tasa-arvon edistämisvelvoite on kirjattu mm. varhaiskasvatus- ja perusopetuslakiin sekä näiden lakien toteuttamista koskeviin velvoittaviin valtakunnallisiin suunnitelmiin. Tasa-arvolakiin on kirjattu kaikkia opetuksen järjestäjiä koskeva toiminnallista tasa-arvosuunnittelua koskeva velvoite.

Koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa tutkimus- ja kehittämistyötä on tehty Suomessa useiden vuosikymmenten ajan. Tietoa ja esimerkkejä toimivista käytännöistä on paljon. Tästä huolimatta lähinnä projekteissa tuotettu ymmärrys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ei ole vakiintunut koulutusta koskevaan politiikkaan ja koulutuksen käytäntöihin. Osittain tämä johtuu projektikentän pirstaleisuudesta, mutta myös koulutuksessa vallitsevasta näennäisestä tasa-arvosta ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten käsittelyn pintapuolisuudesta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita ei edelleenkään systemaattisesti opeteta.

Nyt tilanne halutaan korjata.

Tasa-arvoa opettajankoulutukseen (TOP) -projekti toteutetaan Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2018–2019. TOP-projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista viiden suomalaisen yliopiston yhteisprojektia Sukupuolen ja muut erot huomioivan tasa-arvosuunnittelun ja -työn sisältöjen kehittäminen Suomen opettajankoulutuksiin (SetSTOP).

TOP-projektin päätavoitteena on vahvistaa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa osaamista sekä valtavirtaistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma opettajankoulutuksen eri opintosuuntiin. Samalla tuotamme ja testaamme toimenpiteitä, joiden avulla sukupuolen ja muiden erontekojen sekä sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämisen teemat voidaan sisällyttää opettajankoulutusten opetussuunnitelmiin, oppisisältöihin, pedagogisiin käytäntöihin sekä koulutusten arkeen. Projekti tukee Helsingin yliopiston kasvatustieteellistä tiedekuntaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön sekä kasvatus- ja opetusalan lainsäädäntöön kirjattujen tasa-arvon edistämistä koskevien velvoitteiden toteuttamisessa.

Tulemme myös järjestämään pienimuotoista henkilöstökoulutusta sekä teemaan liittyviä laajempia tilaisuuksia Helsingin yliopiston strategian mukaisesti. Hyödynnämme projektissa teemaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta sekä olemassa olevia verkostoja ja toimivia käytäntöjä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi opettajankoulutuksessa.

Helsingin yliopiston osaprojektia johdetaan AGORA – kasvatuksen ja koulutuksen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskuksesta. Projektijohtajana toimii Kristiina Brunila ja projektipäällikkönä Anna Mikkola. Mukana projektissa ovat myös Liisa Tainio, Leena Teräs ja Elina Ikävalko.

Tiedotamme tasa-arvotyön aloittamisesta myöhemmin lisää ja kutsumme kiinnostuneita mukaan.

Yhteydenotot: Kristiina Brunila kristiina.brunila(at)helsinki.fi ja Anna Mikkola anna.mikkola(at)helsinki.fi

The year has gone by fast and the winter break is almost here! We all in AGORA want to wish you a happy end of the year! Before going on holiday we want to celebrate with you the accomplishments of AGORA this year.

First of all, we have had new professors and lecturers at the AGORA-centre and we want to warmly welcome you all among us. AGORA is a place where everyone can contribute to its future, so it is open to any of your suggestions and ideas. Organize an event for example! On the 14.12. we organized an event called Yksilö järjestelmässä – Järjestelmä yksilössä, where the subject of youths position in the web of support systems and projects was addressed. We had very interesting conversations.

There are many research and development projects ongoing in AGORA and international relations have taken a step forward too during this year. Projects are on the run in themes of for example transnational policies and educational practices in the era of multiple crises, social justice, equality & diversity, economic austerity, wellbeing & mental health, democratic education etc.

The national equality network gave an honorary award to the University of Helsinki for the AGORA’s TASOVA-project for it’s contribution to the work being done in the field of equality and diversity. Next year AGORA will start equality work in the faculty and in teacher education and on the 19th of March we are planning to organize a high-profile event on the subject of equality and diversity. We will visit the national board of education and the ministry of education on multiple occasions to talk about human rights, social justice and the policies and practices of education.

This year has also been a year of international networking. We have met with our international co-workers in the Nordic countries, Europe and Australia and gathered around subjects of children, young people and mental health, social exclusion, marketisation of education etc. We are also planning on applying for new fundings, e.g. higher education, vocational education, teacher education and cross-sectoral support systems. If you are interested in these themes let’s meet!

Have a relaxing vacation!

Huoli nuorista ja nuorten syrjäytymisestä on politiikan ja julkisen keskustelun vakioaiheita. Ratkaisuksi huoleen on kehitetty laaja kirjo erilaisia projekteja ja järjestelmiä, joilla syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Nuorille asetetaan myös varhain markkinakelpoisuuden ja kilpailukykyisyyden vaatimuksia. Kun nuoria ohjataan ottamaan yhä aikaisemmin vastuuta omasta elämästään, hyvinvoinnistaan ja valmistautumaan kilpailuun koulutus- ja työmarkkinoilla on vaarana yhteiskunnallisten ongelmien unohtuminen. Näin tullaan tehneeksi politiikkaa, jossa syrjäytymiskehitystä yritetään ensisijaisesti katkaista korjaamalla yksilöä.

CoSupport hanke järjesti 14.12. seminaarin Yksilö järjestelmässä – Järjestelmä yksilössä yhteistyössä VAMLASin kanssa. Tilaisuudessa käännetiin yhteiskunnallista keskustelua yksilön vastuullistamisesta kohti rakenteiden ja järjestelmien merkityksen tunnistamista. Toimme tutkimuksen ja julkisen keskustelun piiriin erilaisissa elämäntilanteissa toimivia nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä – heitä, jotka näyttävät jäävän huolipuheen katvealueille vaikka ovatkin sen keskiössä.

Lisää tapahtumasta:

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/hyva-tahto-ei-riita-kun-ratkaistaan-nuorten-syrjaytymista

The Nordic countries have had a reputation for pursuing  fair and equal education, but they have a long way to go to reach a state where all students can equally reach their full potential. Young people of working class, ethnic minority or special education background still find themselves channelled to culturally less-valued educational routes more often than others, and schools still reinforce heteronormative, ableist and colonialist understandings of the world.

This book analyses, challenges, and troubles contemporary educational cultures in Nordic countries and the complex and distinctive meanings given to them.

The authors of this book have focused on cultural processes connected to these issues by examining blind spots in education systems that are considered the most equal in the world. They describe and analyse how young people who do not fulfil cultural expectations are still relatively easily pushed into the margins and highlight how pedagogical practices put in place to promote equality often instead establish the privileged position of the hegemonic majority, or even create new forms of marginalisation. In doing this the contributors have also pointed out the potential for resistance that exists for young people and educators within these systems.

The book is a contribution from the Nordforsk funded Nordic Centre of Excellence (NCoE): Justice through education in the Nordic Countries (JustEd). The Centre was founded to seek answers to the question of how do education systems, cultures and actors enable and constrain justice in the context of the globalizing Nordic welfare States?

Edited by Touko Vaahtera, Anna-Maija Niemi, Sirpa Lappalainen and Dennis Beach
Tufnell Press
http://www.tpress.free-online.co.uk/trouble.html

Two new publications about discourses of teacher education.

Lanas, Maija: ”Giving up the lottery ticket: Finnish beginning teacher turnover as a question of discursive boundaries“

Teachers leaving the profession is an increasing trend also in Finland, which is interesting because many of the explanations found in other international contexts do not apply. The Finnish context, in which teachers are not controlled officially in any way, offers a unique context for investigating implicit control mechanisms and their relationship to teacher turnover. The research shows how intersecting discourses work in ways that may lead to self-exclusion of beginning teachers who cannot find a subject position within school. This happens unofficially and implicitly in a context that explicitly emphasizes teacher freedom, autonomy and societal appreciation. Teacher turnover provides tool for making visible the discursive boundaries that might otherwise stay hidden.

link: https://authors.elsevier.com/a/1VgRs,Gtqvg5Ik

Maija Lanas & Tuija Huuki: ”Thinking beyond student resistance: a difficult assemblage in teacher education“.

This paper draws on feminist new materialist, poststructuralist and post-human theories to rethink discomforting moments when engaging with sensitive topics in teacher education. It is argued that the common approach to such events – as instances of student resistance or pedagogical failures – is both simplistic and problematic, and that a more holistic and in-depth approach is needed. Inspired by Deleuze and Guattari’s ideas of assemblage and affect, our aim here is to re-theorise an instance of such an event in an attempt to make visible how place, space, objects, emotion, affect and history entangle in predictable and unpredictable ways in teacher education. The aims of the paper are to propose new ways of engaging with discomfort in teacher education and, secondly, to introduce post-human approaches in the field of teacher education, where they are underrepresented.

Link: http://www.tandfonline.com/eprint/2xRJXpIW8u6Gxsj474Kc/full

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä alkaa AGORA-tutkimuskeskuksen johtama valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija -koulutus, jota koordinoi maamme suurin teemoihin liittyvä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusprojekti TASOVA.

Maassamme on vaje tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisesta, mikä näkyy eriarvoisuuden ja syrjäyttämisen kasvuna, pahoinvointina, yhteiskunnallisten ongelmien kääntymisenä yksilön ongelmiksi sekä teemojen jäämisenä poliittisissa ohjelmissa juhlapuhetasolle. Tätä vajetta ryhdytään asiantuntijakoulutuksella, kehittämistyöllä ja tutkimuksella paikkaamaan.

2-vuotisen asiantuntijakoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa maakuntiin 22 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntijaa, ja samalla varmistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen vieminen koko Suomeen.

Varsin kovan karsinnan jälkeen koulutukseen valittiin eri puolilta Suomea erilaista kokemusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä omaavat 22 henkilöä, jotka koulutuksen aikana käynnistävät projektin yhteistyötahojen tukemina omissa maakunnissaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevan kehittämistyön ja luovat tätä tukevat alueelliset verkostot.

– tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijat ja toimintaympäristöt

– tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka ja lainsäädäntö

– tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön resurssit ja saavutukset

– asiantuntijatyön tarve ja mahdollisuudet

– aluekehityksen toimintaympäristö ja toimijat

– viranomaisten tehtäväjako

– tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus aluekehityksessä

– aluehallinnon uudistus sekä asiantuntijatyön tarve

Samalla aloitetaan yhteistyö tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusviranomaisten, poliittisten päätöksentekijöiden sekä aluekehityksestä vastaavien päättäjien kanssa. TASOVA-projektissa laaditaan erilaisia tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevia arviointityökaluja ja mittareita. Lisäksi on käynnistetty prosessia koskeva monitieteinen tutkimus, joka tukee prosessin viemistä eteenpäin ja kiinnittää huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuutta koskevaa toimintaa hidastaviin ja edistäviin tekijöihin.

AGORA – Kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskus on mukana 100tasa-arvotekoa kampanjassa! Tasa-arvotekomme on suunnitella ja toteuttaa ainutlaatuinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija -koulutus, joka suunnitellaan ja toteutetaan TASOVA – tasa-arvoa aluekehitykseen –projektin partnerien yhteistyönä.

Vuoden tasa-arvoteko -palkinnolla palkittu 100tasa-arvotekoa on osa Suomi 100 -kampanjaa. Sillä nostetaan esiin naisten merkitystä Suomen itsenäisyyden saavuttamisessa ja kansakuntana menestymisessä. Kampanjan avaus järjestetään perjantaina 16.12. klo 14 alkaen Helsingin kaupungintalolla. Tervetuloa mukaan!

Aluekehityskysymyksiin painottuvalla koulutuksella lisätään ammatillista osaamista, jota tarvitaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyössä. Kaksivuotinen koulutus käynnistyy maaliskuussa 2017 ja se on laajuudeltaan 40 opintopistettä. Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa eri puolilta Suomea. Koulutus antaa valmiuksia toimia mm.

• lainsäädännön edellyttämänä asiantuntijana
• konsulttina organisaatioiden kehittämistyössä
• suunnitelmien ja ohjelmien arvioijana
• projektisuunnittelijana ja kehittäjänä
• kouluttajana ja tapahtumajärjestäjänä
• verkostojen toiminnan kehittäjänä
• konsultointiyrittäjänä

Koulutukseen haku päättyy 31.12.2016.

TASOVA – tasa-arvoa aluekehitykseen – kehittämis-, koulutus- ja tutkimusprojekti (2016-2019) kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintaedellytyksiä ja osaamista koko Suomessa. Projektissa vauhditetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä ja huomioon ottamista aluekehityksessä ja maakuntien kehittämisessä mm. tukemalla alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyössä järjestämällä tapahtumia, tietoiskuja ja koulutuksia sekä tavoitteellista vaikuttamistoimintaa.

Projektissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä myös viranomaisten kanssa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi käynnissä olevassa aluehallinnon uudistuksessa sekä parantamalla ja yhdenmukaistamalla käytettyjä seuranta- ja arviointimenetelmiä.

TASOVA -projektin toteuttamisessa ovat mukana keskeiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijat. Vastuullisena toteuttajana on AGORA – Kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tutkimuskeskus. Projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Helsingin yliopisto. Rahoittajaviranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysministeriö. Projektin johtajana toimii professori Kristiina Brunila ja projektipäällikkönä tasa-arvokonsultti Leena Teräs.

Lisätietoa projektista https://blogs.helsinki.fi/tasova-tasa-arvoa-aluekehitykseen/

TASOVA – tasa-arvoa aluekehitykseen – kehittämis-, koulutus- ja tutkimusprojekti (2016–2019) kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintaedellytyksiä ja osaamista koko Suomessa. Projektin toteuttamisessa ovat mukana keskeiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijat. Vastuullisena toteuttajana on AGORA-tutkimuskeskus. Projektin johtajana toimii professori Kristiina Brunila ja projektipäällikkönä Leena Teräs.

TASOVA-projektilla vauhditetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymistä ja huomioon ottamista aluekehityksessä ja maakuntien kehittämisessä muun muassa tukemalla alueellisten toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyössä järjestämällä tapahtumia, tietoiskuja ja koulutuksia sekä tavoitteellista vaikuttamistoimintaa.

Aluekehityskysymyksiin painottuvalla, projektissa toteutettavalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija -koulutuksella lisätään ammatillista osaamista, jota tarvitaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyössä. Kaksivuotinen koulutus käynnistyy maaliskuussa 2017 ja se on laajuudeltaan 40 opintopistettä. Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa eri puolilta Suomea. Koulutus antaa valmiuksia toimia esimerkiksi

• lainsäädännön edellyttämänä asiantuntijana
• konsulttina organisaatioiden kehittämistyössä
• suunnitelmien ja ohjelmien arvioijana
• projektisuunnittelijana ja kehittäjänä
• kouluttajana ja tapahtumajärjestäjänä
• verkostojen toiminnan kehittäjänä
• konsultointiyrittäjänä.

Haku koulutukseen on avoinna 31.12.2016 saakka. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät täältä.

Projektissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä myös viranomaisten kanssa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi käynnissä olevassa maakuntahallinnon uudistuksessa sekä parantamalla ja yhdenmukaistamalla seuranta- ja arviointimenetelmiä. Projektin eri toiminta-alueista tuotetaan myös tutkimusta.

On Monday morning, 28th of November, Professor Eva Bendix Petersen (Roskilde University) gave a keynote lecture titled “Data found us”: a multi-voiced critique of some new materialist empirical research tropes.

New materialist and posthuman research methodologies are quickly gaining traction in many fields of research. According to its proponents it takes us to radically new places of thought and action as it reconfigures central notions such as researcher positioning, critique and data. The keynote lecture considers how the notion of ‘data’ is invoked in a handful of works from the social sciences that seek to make empirical contributions, that is, to create new knowledge of the world using data. Through this critique Prof. Petersen comes to question the extent to which the approach constitutes a reconfiguration or whether, rather, it is blindly continuous with some old and problematic tropes.

You can watch the entire lecture here:

Eva Bendix Petersen is Professor in the Department of People and Technology at Roskilde University in Denmark. Her research interests include the production of Homo Academicus; the effects of neoliberal policy reforms on academic work and higher education; social and feminist theory as lived experience, and post-foundational research methodologies. She is the author of several book chapters and journal articles, and her most recent co-edited books include ‘Interrupting the Psy-Disciplines in Education’ (Palgrave) co-edited with Zsuzsa Millei, and ‘Education Policy and Contemporary Theory’ (Routledge) co-edited with Kalervo Gulson and Matthew Clarke.

Eva Bendix Petersen’s talk was co-organised by the University of Helsinki Doctoral Programmes SEDUCE (School, Education, Society and Culture) and SKY (Gender, Culture, and Society) and AGORA for the Study of Social Justice & Equality in Education Research Centre. The lecture was part of the PhD course Cultural and feminist methodologies in education and social sciences: A special focus on data.

Torstaina 24.11.2016 tutkijatohtori Maija Lanas piti osana Kasvatus, yhteiskunta ja kulttuuri-seminaaria luennon suomalaisen opettajan autonomiasta ja työn piilevistä määrittäjistä. Tilaisuuteen osallistui opiskelijoita, opettajankouluttajia, sekä alan tutkijoita. Luento perustui kolmivuotiselle Suomen akatemian rahoittamalle projektille (2013–2016), jossa selvitettiin piileviä diskursseja opettajankoulutuksessa. Hankkeessa on ammennettu poststrukturalistisista ja posthumanistisista metodologioista.

Kahden tutkimuksensa tuloksiin tukeutuen Lanas esitti, että suomalaisen opettajan vapaus ja valta ovat osittain näennäisiä. Tutkimuksista toinen kohdistui aloittaviin luokanopettajaopiskelijoihin, toinen aloittaviin luokanopettajiin. Luennolla avattiin ensinnäkin sitä, kuinka opettajiin kohdistuva normatiivinen paine toimii näennäisen vapaaehtoisen itsensäkehittämistyön kautta. Toiseksi havainnollistettiin, kuinka aloittava opettaja ei välttämättä löydä koulusta paikkoja toteuttaa vapauttaan ja valtaansa. Koulussa vallitsevat diskursiiviset reunaehdot, joita ei yleensä tunnisteta, ohjaavat aloittavaa opettajaa tulkitsemaan, että vika on hänessä itsessään. Näin alalta poistuu hyviä opettajia.

Luennon diat löytyvät täältä ja lyhennelmä luennosta löytyy täältä.

KT Maija Lanas (Oulun yliopisto) toimii vierailevana post doc -tutkijana AGORAssa. Hän on tutkija ja opettajankouluttaja, peruskoulutukseltaan luokanopettaja. Maija väitteli vuonna 2011 aiheenaan porokylän ja koulun kulttuuriset törmäykset. Hän käy eri puolilla Suomea erilaisissa tilaisuuksissa luennoimassa ja kouluttamassa opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja muita koulun kanssa toimivia.

Voit tutustua Maijan julkaisuihin ResearchGatessa, Academiassa ja SAND kollektiivin sivuilla. Maija kirjoittaa myös Häiriköt-blogia häiriökäytöksestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.